Puheet
Pääjohtaja Tuomas Pöysti: Valtion tietojohtamisella on paljon annettavaa aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten sekä julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, hallinto-oikeuden dosentti Tuomas Pöysti korosti esitelmässään tietoasiantuntijoiden tietopäivät 2009 –tilaisuudessa tietojohtamisen mahdollisuuksia julkisen toiminnan ja julkisten palveluiden vaikuttavuuden sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittämisessä.
Tietojohtaminen antaa samalla myös mahdollisuuksia yhdistää tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseen nykyaikaisen aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantamisen. Tietojohtaminen ja sen järjestelmällinen hyödyntäminen toteuttavat vanhaan pohjoismaiseen julkisuusperiaatteeseen ja valtiosäännön kantaviin arvoihin kuuluvaa ajatusta valistuneesta julkisesta keskustelusta sekä julkisen vallan aktiivisesta roolista tiedon saatavuuden ja hyödynnettävyyden edistäjänä.
Tietojohtamisen tarve ja mahdollisuudet liittyvät kansainvälisesti ja kansallisesti meneillään olevaan talouden, hallinnon ja yleensä yhteiskunnan syvälliseen rakenteelliseen muutokseen. Hallinnossa siirrytään nopeasti ajasta ja paikasta sekä alueellisesta toimivallasta riippumattomaan informaatiohallintoon. Tieto ja informaatio sekä niiden jakaminen ja levittäminen ovat julkisen hallinnon keskeinen toimintatapa. Kansallisvaltiot kilpailevat vahvasti keskenään mutta toimivat samanaikaisesti myös laajasti yhteistyössä erilaisissa verkostoissa ja järjestöissä. Valtiontalouteen on syntynyt huomattava rakenteellinen alijäämä. Julkisessa taloudessa on selvä pitkän aikavälin kestävyysvaje, jonka voidaan tällä hetkellä arvioida olevan noin 3 % BKT:sta. Kansantalouden tila edellyttää BKT-osuudeltaan laajenevan julkisen talouden tehokkuuden ja tuottavuuden parantamista. Se tarkoittaa, että lähivuosien talousarviovalmistelun tärkeimmiksi haasteiksi tulee tiukan menokurin harjoittaminen sekä julkisen toiminnan kustannusvaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tietojohtamisen keinoin voidaan osaksi löytää toimivia ratkaisuja juuri tähän kustannusvaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Tietojohtamisen tulisi sen vuoksi olla julkisen hallinnon ja julkisen johtamisen kehittämisen keskiössä. Paremmalla tiedon kokoamisella ja hyödyntämisellä voidaan parantaa merkittävästikin yhteiskuntapolitiikan ja julkisen palvelun vaikuttavuutta sekä voimavarojen kohdentamisen tehokkuutta. Tietojohtaminen on välttämätön lisä IT:n tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä erilaisen päällekkäisen tai manuaalisen työn poistamiseen.
Tietojohtaminen ei kuitenkaan ole mikään ihmelääke. Tietojohtamisen menettelyiden ja lähestymistavan hyödyntämisen tiellä on valtionhallinnossa ja laajemmin julkishallinnossa huomattavasti myös esteitä. Ne ovat sekä rakenteellisia että niin johdon kuin yksittäisten virkamiesten käytännön arkeen ja asioiden priorisointiin liittyviä. Valtiokonserni on laaja mutta hajanainen, joten tietoarkkitehtuurin ja informaatioprosessien määrittely on hyvin vaikeaa. Tietojohtamista ei ole riittävästi otettu hallinnon ja julkisen IT –toiminnan kehittämisen asialistalle eikä sitä siten ole riittävästi vastuutettu ja eikä siihen ole riittävästi kohdennettu voimavaroja. Osittaisillakin onnistumisilla on kuitenkin mahdollista parantaa tehokkuutta merkittävästi.
Pääjohtaja Tuomas Pöysti: Tietojohtamisen tulevaisuus valtionhallinnossa