Puheet ja esitykset
2010-luvun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan tietoperusta
VTV:n pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöystin avaussanat tiedon hyödyntämistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevassa päätöksenteossa kehittävässä työpajassa 31.1.2011.
Tervetuloa Valtiontalouden tarkastusviraston järjestämään työpajaan kehittämään aktiivisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan (T&K&I-politiikka) tietoperustaa ja tiedon hyödyntämistä T&K&I-politiikkaa koskevassa päätöksenteossa ja politiikan tulosten arvioinnissa. Tämä tilaisuus ei ole seminaari vaan työpaja, jossa kaikki osallistujat antavat aktiivisen panoksensa ongelmanratkaisuun.
Työpajan tarkoitus olisi saada liikkeelle uusia avauksia ja muodostaa uusia eri toimijoiden ja näkökulmien yhdistelmiä T&K&I-politiikan tietoperustan ja tieteen perustuvan päätöksenteon ja politiikka-arvioinnin parantamiseksi. Tavoitteena olisi osaltaan myötävaikuttaa siihen, että Suomeen muodostuisi 2010 –luvun oloihin uudistunut T&K&I-politiikan tietostrategia ja sen toteutus; tapa tuottaa, koota ja tulkita päätöksenteon ja arvioinnin käyttöön olennaista tietoa ja hyödyntää tietoa aidosti politiikkatason päätöksenteossa ja politiikkatoimien arvioinnissa. Samalla tavoitteena on osaltaan haastaa tiedon ja sen hyödyntämisen sekä tietoperusteisen päätöksenteon edellytysten kautta T&K&I –politiikkaa ja sitä koskevaa kansallista strategiaa uudistumaan vastaamaan 2010 –luvun oloja.
Työpaja voidaan nähdä osana laajempaa tietoon perustuvan politiikan ja päätöksenteon sekä politiikan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioinnin kehittämisen pyrkimyksiä, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä eri foorumeilla. Valtioneuvoston kanslian johdolla muun muassa toimii osana laajempaa valtioneuvoston johtamisen ja hallitusohjelman seurannan kehittämisen hankekokonaisuutta (KOKKA-hanke) politiikkatoimien vaikutusarvioinnin kehittämishanke (POVI-hanke). Valtiontalouden tarkastusvirasto on mukana näissä hankkeissa asiantuntijana. POVI-hankkeesta on myös valmistunut tuore muistio Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen.[1] T&K&I-toimintaa ja sen tuloksia koskevalla tiedolla on oma selkeä roolinsa myös ajateltaessa sukupolvipolitiikkaa ja politiikkatoimien sukupolvivaikutuksia, joita niin ikään ollaan valtioneuvoston kanslian johdolla kehittämässä.[2] Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on Suomen julkisen hallinnon maa-arvioinnissa suositellut Suomelle tietoon perustuvan yhteiskuntapolitiikan menetelmien vahvistamista.[3] Valtiontalouden tarkastusvirasto on sille perustuslain mukaan kuuluvassa ylimmässä ulkoisessa tarkastustoiminnassaan, jota käytännössä toteutetaan tilintarkastuksen, laillisuustarkastuksen, tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen muodossa, laajalti pitänyt esillä yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon tietoperustan luotettavuuden ja riittävyyden ja siten tietoon perustuvan päätöksenteon ja julkisen tietojohtamisen näkökulmia. Päätöksenteon tietoperustan luotettavuus ja riittävyys sekä julkinen tietoperusta ovat hyvin vahvasti olleet keskeisenä teeman yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuuteen ja sen edellytyksiin pureutuvassa tuloksellisuustarkastuksessa ja nyt myös finanssipolitiikan tietoperustan ja vaikuttavuuden ulkoisessa tarkastuksessa.
Miksi T&K&I –politiikan ja sen tuloksellisuuden arvioinnin tietoperustaa on katsottava uudesta näkökulmasta?
T&K&I –toiminnassa tehdään perinteisesti laajasti arviointeja sekä tuotetaan ja käytetään paljon tietoa. Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin etenkin politiikkatason toimien tietoperustan riittävyys ja laatu sekä varsinkin vastuullistamisen tulosvastuuseen ja tilivelvollisuuteen tietoperustan riittävyys ja tiedon laatu sekä tietoperusteisen päätöksenteon rakenteelliset edellytykset eivät ole niin hyviä. Tietoa on mutta emme ole varmoja enää sen kattavuudesta ja tiedon hyödyntämisen rakenteet politiikkatasolla voivatkin olla suhteellisen heikkoja nykytilan ja tulevaisuuden tarpeisiin verrattuna.
Suomen taloudessa on menossa laaja ja syvällinen rakennemuutos, mikä haastaa arvioimaan uudelleen koko T&K&I-politiikkaamme ja siinä julkisten toimijoiden roolia ja toimintamalleja. Suomi on siirtynyt teknologian eturiviä tavoittavasta ja siten tuottavuutta nopeasti parantavasta yhteiskunnasta teknologian tasoltaan maailman eturivin yhteiskuntien joukkoon. Suomen teollisuuden ja kansantalouden arvonmuodostuksen painotus on kuitenkin pitkään pysynyt teollisuudessa ja investointitavaroiden tuotannossa. Nyt ollaan kuitenkin kansantalouden arvonmuodostuksen perusmallissa siirtymässä selkeästi ja nopeasti globaaliin, ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palveluyhteiskuntaan. Tuottavuuden paraneminen ja kilpailukykymme eivät enää perustu muiden tavoittamiseen vaan meidän on pystyttävä tuottamaan ja muuttamaan menestyväksi käytännön toiminnaksi maailman eturivin oivalluksia. Lisäksi oivallusten painopisteen on siirryttävä ihmisten palveluiden ja inhimillisen ongelmanratkaisun sovellusten puolelle perinteisistä koneista ja laitteista. Perusinsinöörin logiikka ei siten enää riitä ja tässä voi olla yksi suomalaisen T&K&I –toiminnan kipeäkin muutoshaaste. Vanhan suomalaisen menestysmallin toisintaminen ei enää riitä vaan itse mallia on uudistettava.
Vanhat T&K&I-toiminnan mallit eivät enää näin ole tulevaisuudessa kaikilta osin vaikuttavia. Yksityisen sektorin rooli ja kansainvälinen yhteistoiminta T&K&I:ssä tulee aikaisempaa tärkeämmäksi, samoin julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisen verkostoitumisen tarve. Julkisen sektorin roolina on aikaisempaa korostuneemmin perustutkimuksen rahoittaminen sekä puitteiden ja edellytysten luominen riskiä ottavalle yksityiselle T&K&I-toiminnalle ja tehokkaasti toimiville, kilpailluille markkinoille. Muutos pakottaa osaltaan tarkastelemaan kriittisesti sitä, onko meillä kaikkea vaikuttavan päätöksenteon ja politiikan arvioinnin edellyttämää tietoa ja mitä uutta ja uudenlaista tietoa ja tiedon välittymisen ja tulkinnan mekanismeja tarvittaisiin.
Talouden arvonmuodostuksen rakenteellisen muutoksen ohella Suomen kansantalouden suurena ongelmana on julkisen talouden merkittävä kestävyysvaje ja siitä taloudellisen hyvinvointimme perustaan kohdistuvat riskit. Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut 11.1.2011 Eduskunnalle erilliskertomuksen valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuudesta finanssipolitiikan ohjausvälineenä (K 21/2010 vp.). Siinä kestävyysvaje on keskeisenä teemana esillä. Erilliskertomusta varten tarkastusvirasto on teettänyt ETLA:lla talouden dynaamisen tasapainomallin avulla aivan uutta tietoa kestävyysvajeista ja sen kehityksen todennäköisyyksistä ja herkkyyksistä tuottavaa tietoa antavan tutkimuksen. Hyvinvointivaltiomme rahoitukselliseen perustaan kohdistuu olennaisia riskejä. Kestävyysvajeen umpeenkurominen tullee hallitsemaan seuraavien kahden vaalikauden ajan talous- ja finanssipolitiikkaa.
Kestävyysvajeen umpeenkurominen edellyttää viisasta veropolitiikkaa, kurinalaista menotaloutta ja oikein kohdennettuja ja ajoitettuja säästötoimia mutta myös rakenteellisia uudistuksia. Erityisen tärkeää on huolehtia kansantalouden kasvun, tuottavuuden myönteisen kehityksen ja hyvän työllisyyden edellytyksistä. Näin T&K&I –politiikan tuloksellisuudelle kohdistuu yleisestä taloudellisesta tilanteesta käsin aivan erityisiä odotuksia.
Mihin Valtiontalouden tarkastusvirasto pyrkii työpajoilla ja teematarkastuksellaan?
Työpajaa valmisteltaessa on kysytty sitä, miksi valtiontalouden tarkastusvirasto on tässä aloitteentekijänä ja onko tarkastusvirastolla jokin piiloagenda ja mikä on valtiontalouden tarkastusviraston rooli T&K&I-tiedon kentällä. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on tässä avoin agenda ja päämäärä.
Tarkastusvirasto on ensinnäkin itse etsimässä uusia innovaatioita ja työmenetelmiä. Kokeilemme amerikkalaisen sisarviranomaisemme, Yhdysvaltain liittovaltion tarkastusviraston Government Accountability Office GAO:n tuloksellisuustarkastustensa tiedonhankinnassa ja tietojen analysoinnissa käyttämän foorumi- ja työpajamenetelmän soveltamista Suomessa. Lähestymistapamme on kuitenkin edelleen kehittävä sikäli, että hyvin konkreettisen ja rajatun kohteen sijasta pyrimme käyttämään työpajamenetelmää ottamaan tiedollisesti haltuun laajempaa teemakokonaisuutta, jossa on useita toimijoita ja saamaan aikaan eri näkökulmia yhdistämällä kokonaan uutta tulkittua tietoa. Arviomme on, että tämän tyyppinen rakenteistettu keskustelu voi olla ainoita tapoja ottaa haltuun T&K&I-politiikan muuttuvaa tietoperustaa. Työpajan suunnittelijoista johtava tuloksellisuustarkastaja, HTT Timo Oksanen on esitellyt syksyllä 2010 tätä lähestymistapaa myös menetelmällisenä uutuutena Britanniassa kansainvälisessä arviointitutkimuksen konferenssissa. Tarkoitus on hyödyntää työpajojen tuottamaa uutta tietoa ja tiedon yhdistelmiä laadittaessa tuloksellisuustarkastuksen teemaraporttia vuonna 2012 vaikuttava ja kilpailukykyinen osaamis- ja innovaatiojärjestelmä ja laadittaessa siitä kansankunnan tilaa luotaava analyysi toimenpidesuosituksineen valtiontalouden tarkastusviraston valtiopäiväasiana eduskunnalle annettavaan vuosikertomukseen vuonna 2012. Vuosikertomus toimii yhtenä perustana eduskunnalle sen arvioidessa, mitkä ovat perustuslaissa tarkoitettuja merkittäviä havaintoja, joissa eduskunnan olisi erityisesti tarpeen edellyttää hallitukselta ja hallinnolta toimia vaikuttavuuden ja hyvän hallinnon parantamiseksi.
Valtiontalouden tarkastusviraston toisena tavoitteena on edistää kansan- ja valtiontalouden sekä tuloksellisuustarkastuksen riskianalyyseissä ja finanssipolitiikan vaikuttavuuden tarkastuksessa yhteiskuntamme kannalta tärkeäksi havaittua asiaa. Tarkastusvirastossa kannetaan erityistä huolta tulevan kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Tarkastusvirasto pyrkii saamaan näin osaltaan tarvittavaa uudistumista eteenpäin ilman, että tarkastusvirastolla itsellään olisi jokin erityinen konkreettinen tavoite tai erityisrooli nimenomaan T&K&I.-kentässä. Tarkastusvirasto ei ole näin etsimässä itselleen erityistä roolia T&K&I-politiikassa ja sen arvioinnissa tai tietoperustan tuottamisessa vaan pyrimme vastuullistamaan hallitusta ja hallintoa kehittämään politiikkaa ja sen arviointia ja tietoperustaa vastaamaan ajan ja talouden haasteisiin.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on yksi kolmesta perustuslaissa säädetystä ylimmästä valvontaviranomaisesta ylimpien laillisuusvalvojien eli eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella. Perustuslain perusteella valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeusvaltion ja demokratian sekä hyvän hallinnon ideologiaan liittyvä valtiosääntöinen tehtävä. Tarkastusvirasto edistää toiminnallaan kansanvallan toimivuutta ja luottamusta siihen sekä oikeusvaltion ja hyvän hallinnon toteutumista. Valtiontalouden tarkastusviraston erityisenä tehtävänä ja päämääränä on edistää hyvään hallintoon kuuluvaa avoimuutta, vastuunalaisuutta ja tilivelvollisuutta.
Tässä tarkoituksessa haastamme ja vastuullistamme T&K&I –politiikasta ja julkisesta rahoituksesta vastaavia toimijoita yhä parempaan vaikuttavuuteen ja tulosvastuuseen. Tämä on valtiontalouden tarkastusviraston kolmas päämäärä työpajasarjan järjestämisellä. Roolimme muuten on vastuullistaa hallitusta ja hallintoa siihen, että T&K&I-politiikan tietoperusta on luotettavaa ja riittävää ja julkinen politiikka ja sen toimeenpano ovat vaikuttavia ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaista; eli että toiminnasta vastuussa olevat organisaatiot toimivat hyvän tietoperusteisen politiikkavalmistelun ja hyvän, tietoon perustuvan tilivelvollisuuden mallien mukaisesti. Kun näin on, voi tarkastusvirasto olla tyytyväisenä taka-alalla.
Työpajan tarkoituksena on tunnistaa yhteisesti uudistuvan T&K&I-politiikan tietoperustaa ja sen yhteisiä kysymyksiä ja hyvän tietoperusteisen politiikan ja tehokkaan tiedon hyödyntämisen rakenteita. Toivotan meille kaikille työteliästä mutta oivalluksia tuottavaa seminaaria ja kärsivällisyyttä ja intoa viedä oivallukset käytäntöön.
[1] Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2011.
[2] Sukupolvivaikutusten arvioinnin kysymyksistä, ks. lyhyesti Tuomas Pöysti valtioneuvoston kanslian työpajassa 14.12.2010: Kuka arvioisi sukupolvivaikutuksia? saatavilla www.vtv.fi -> puheet.
[3] OECD: Public Governance Review of Finland, OECD 2010. Tietoperusteisesta politiikasta uuden kasvun ja menestyksen Suomi 2030 –strategian edellytyksenä ja osana, ks. myös valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle K 20/2010 vp., pääjohtajan puheenvuoro.