Tiedotteet 2005

5.7.2005

Hirvikannan säätelyjärjestelmällä on pyrittävä kestävään minimihirvikantaan

Hirvikannan säätelyjärjestelmällä ei saavuteta sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannan vaihteluihin...

Hirvikannan säätelyjärjestelmällä ei saavuteta sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannan vaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan. Tämä aiheuttaa merkittäviä valtiontaloudellisia kustannuksia. Tavoitteena tulisi olla nykyistä pienempi hirvikanta.

Hirvi on saalisarvolla mitattuna maamme tärkein riistaeläin. Vuonna 2004 hirvisaaliin liha-arvo oli noin 50 miljoonaa euroa. Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Koko yhteiskunnan näkökulmasta hirven kustannushyötyanalyysi on viime vuosien korkeilla hirvikannoilla negatiivinen. Esimerkiksi liikenteen hirvionnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle yli sadan miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Tarkastusvirasto katsoo, että maa- ja metsätalousministeriön tulisi aktiivisemmalla tulosohjauksella pyrkiä saavuttamaan koko maassa kestävä minimihirvikanta. Tämä ratkaisisi myös pääosan vahinkojen korvausongelmista, koska vahinkojen määrä pysyisi nykyistä huomattavasti vähäisempänä.

Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaustavoitteet ovat olleet niin väljät, että ohjausvaikutusta ei saavuteta. Tulosohjauksen väljyydellä ministeriö on pyrkinyt päätöksenteon paikallisuuteen. Tämä on johtanut eri riistanhoitopiireissä erilaisiin lopputuloksiin hirvikannan koon suhteen. Tulosohjauksen tulisi perustua taloudelliseen laskelmaan hirven merkityksestä. Alueellisten hirvitiheystavoitteiden perustana tulisi olla lähinnä hirven aiheuttamat liikennevahingot.  

Käytännössä hirven pyyntimäärät päätetään jo keväällä pyyntilupien haun yhteydessä. Säätelyjärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön tulisi selvittää, miten pyyntilupapäätöksiä voitaisiin tehdä joustavammin myöhemmin syksyllä. Joustavuutta on osassa riistanhoitopiirejä lisätty myöntämällä ns. hyllylupia.

Hirvikannan säätelyssä tarvittava pyyntitieto sekä tiedot liikenne- ja metsävahingoista tulisi koota yhteen paikkaan. Tämä parantaisi metsästyksen suunnittelua ja kohdentamista hirvivahinkojen mukaisesti. Optimaalisen hirvikannan määrittelyssä tarvittaisiin kokoavaa yhteiskuntataloudellista tutkimusta.

Maa- ja metsätalousministeriön tulisi kartoittaa vaihtoehtoja nykyiselle säätelyjärjestelmälle. Yhtenä vaihtoehtona tulisi pohtia hirvikannan säätelyjärjestelmää, jossa olisi kokonaan luovuttu nykyisenkaltaisesta hirven pyyntilupamenettelystä.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Visa Paajanen, puh. (09) 432 5774

Ylitarkastaja Markku Turtiainen, puh. (09) 432 5784

Tarkastuskertomus 100/2005: Hirvikannan säätelyjärjestelmä

Toiminnantarkastuskertomukset

Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä