Tiedotteet 2007

6.2.2007 8.00

Verotuet jääneet pimentoon

Verotuista ei raportoida valtion talouden hoidossa juuri ollenkaan. Merkittävienkään verotukien vaikutuksia ei seurata. Verotukien vuotuinen määrä on yli 10...

Verotuista ei raportoida valtion talouden hoidossa juuri ollenkaan. Merkittävienkään verotukien vaikutuksia ei seurata.

Verotukien vuotuinen määrä on yli 10 miljardia euroa ja ne vastaavat noin neljäsosaa valtion vuotuisista tuloista. Viime vuosina verotukien määrä on kääntynyt kasvuun 1990-luvulta jatkuneen laskun jälkeen. Kehitys on ollut vastoin laajan veropohjan ja alhaisen verokannan tavoitetta. Verotuet myös monimutkaistavat verotusta.

Tilivelvollisuuden toteutumiseksi verotukia ja niiden vaikutuksia tulee käsitellä kuten varsinaisia määrärahoja. Tällä hetkellä verotukia ei käsitellä ollenkaan talousarviossa ja tilinpäätöskertomuksessa ne sivuutetaan yhden sivun koosteella. Tarkastusvirasto katsoo, että verotuille on asetettava tulostavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Merkittävien tukien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, esimerkiksi niiden kohdentumisesta ja vaikutuksesta käyttäytymiseen tulee tehdä säännöllisesti arviointeja.

Tarkastusvirasto katsoo, että nykyisessä valtiontalouden kehysmenettelyssä verotuet tulee ottaa huomioon kehyspäätöstä tehtäessä. Julkisessa keskustelussa usein ehdotetaan uusia verotukia, koska niiden käyttöön ottaminen ei vaadi menojen lisäämistä. Verotuen valinta kehyksessä pysymiseksi ei ole asianmukaista, sillä kehyspäätöksen jälkeiset uudet verotuet murentavat alkuperäisen päätöksen merkityksen.

Verotukien käyttöä puoltavat useat seikat. Verotuet ovat usein hallinnollisesti edullisempia ja niiden kannustevaikutus voi olla suoraa tukea tehokkaampi. Niistä ei ole aihetta luopua tukipolitiikan välineenä. Valinta verotuen ja suoran tuen välillä tulisi kuitenkin tehdä niiden mahdollisen vaikuttavuuseron perusteella.

Tarkastuksessa käsiteltiin esimerkkinä vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verotukea. Tuelle ei ole asetettu julkilausuttuja tavoitteita ja siksi tuen vaikutusten arviointi tilivelvollisuuden toteutumisen kannalta on mahdotonta. Vapaaehtoisten eläkemaksujen verotuet näyttävät lisäävän säästämistä. Syntyneillä säästöillä ei kuitenkaan aina ole sitä eläkeluonnetta, joka niillä oletetaan olevan. Säästöt ovat nostettavissa jopa kahdessa vuodessa, kun asetettu vähimmäisikä on saavutettu. Jos tavoitteena on tukea kansalaisten omaehtoista varautumista eläkeajan toimeentuloon, vapaaehtoisten eläkevakuutusten vakuutusluonnetta tulisi kehittää.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Visa Paajanen, puh (09) 432 5774

Ylitarkastaja Hannu Rajamäki, puh. (09) 432 5788

Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. (09) 432 5704

Tarkastuskertomus 141/2007: Verotuet – tilivelvollisuuden toteutuminen

Toiminnantarkastuskertomukset

Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä