Tiedotteet 2012

12.6.2012

Humanitaarisen avun hallinto järjestetty pääosin hyvin

Suomen toiminta humanitaarisen avun kansainvälisessä vaikuttamistyössä on ollut aktiivista ja asiantuntevaa. Suomen antaman avun tuloksellisuus kuitenkin riippuu maailmanlaajuisen apujärjestelmän toimintakyvystä. Katastrofien ennaltaehkäisy tehostaisi humanitaarisen avun käyttöä ja edistäisi kestävää kehitystä.

Humanitaarisella toiminnalla pelastetaan ihmishenkiä ja lievennetään inhimillisiä kärsimyksiä kriisitilanteissa. Järjestelmä on haasteellisessa tilanteessa, sillä esimerkiksi vuonna 2010 humanitaarisista kriiseistä kärsi 260 miljoonaa ihmistä. Kansainväliseen avustustoimintaan käytetään vuosittain noin 15 miljardia dollaria. Suomen humanitaarinen apu on viime vuosina ollut 70 - 90 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Kansainvälisesti tärkeimmät humanitaarisen avun toimijat ovat YK-järjestöt, kansainvälinen Punainen Risti ja Punaisen Puolikuun liike sekä kansalaisjärjestöt. Suomen avusta suurin osa kanavoidaan YK-järjestelmän kautta. Tarkastuksen perusteella Suomen humanitaarisen avun hallinnointi ulkoasiainministeriössä on pääosin asianmukaisesti järjestetty. Parannettavaa on ministeriön sisäisissä prosesseissa, avun ohjeistuksessa, avustusten käyttöä sääntelevissä sopimuksissa sekä avustusten käytön seurannassa.

Eräs keskeinen keino parantaa avun tuloksellisuutta ja edistää kestävää kehitystä on lujittaa humanitaarisen avun, kriisien ennaltaehkäisyn ja erilaisten kehitystoimien välistä yhteyttä. Avustamisen painopistettä tulisikin siirtää katastrofien ehkäisyyn, sillä on arvioitu, että jokainen ennaltaehkäisyyn panostettu euro säästäisi neljä euroa hätäavussa. Luonnononnettomuuksien riskien minimointi on jo otettu osaksi Suomen kehitysyhteistyötä. Suomen tavoitteena myös on, että hyvän avunannon periaatteita, kuten humanitaarisen avun perillepääsyn turvaamista, avun tarveperustaisuutta ja lopullisten avun saajien huomioimista, noudatettaisiin tähänastista paremmin.

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomen toiminta humanitaarisen avun kansainvälisessä vaikuttamistyössä on ollut aktiivista ja asiantuntevaa. Avustusjärjestöillä ja avunantajayhteisöllä on pääosin myönteinen kuva Suomesta sekä avunantajana että humanitaarisena toimijana.

Humanitaarisen avun kansainvälistä evaluointitoimintaa tulisi tehostaa ja sen tuloksia hyödyntää nykyistä paremmin.  Esimerkiksi YK-järjestöt osallistuvat järjestelmälaajuisiin evaluointeihin, mutta niiden tuloksia ei käsitellä järjestöjen johtokunnissa. Johtokuntien tulisi järjestelmällisesti edistää ja seurata suositusten toimeenpanoa.

Tarkastuksen osana tarkastusvirasto julkaisi maaliskuussa 2011 yhteenvedon humanitaarisen avun viimeaikaisista arvioinneista ja analyyseistä. Sillä pyritään tuottamaan tietoa myös humanitaarisen avun tehokkuudesta ja vaikutuksista.   

Lisätietoja: johtava tuloksellisuustarkastaja Berndt Lindman, p. 09 432 5754 ja ylijohtaja Vesa Jatkola, p. 09 432 5704.

Tarkastuskertomus 8/2012: Humanitaarinen apu


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä