2002
Alueellisten taidetoimikuntien merkitys on jäänyt suunniteltua vähäisemmäksi
Tarkastuskertomus nro 29/2002 Alueelliset taidetoimikunnat Tarkastusvirasto katsoo, että alueelliset taidetoimikunnat tulisi liittää toiminnallisesti sekä...
Tarkastuskertomus nro 29/2002 Alueelliset taidetoimikunnat
Tarkastusvirasto katsoo, että alueelliset taidetoimikunnat tulisi liittää toiminnallisesti sekä myös hallinnollisesti kiinteämmin valtion taidetoimikuntajärjestelmään. Alueellisten taidetoimikuntien asema lääninhallinnon yhteydessä tulisi arvioida uudestaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut alueellisten taidetoimikuntien toimintaa ja tuloksellisuutta käsittelevän tarkastuskertomuksen. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että aluepoliittisin perustein perustetut 13 alueellista taidetoimikuntaa ovat jääneet varsin irrallisiksi valtakunnallisesta taiteen edistämisen kokonaisjärjestelmästä. Kokonaisjärjestelmään kuuluvat alueellisten taidetoimikuntien lisäksi valtion taidetoimikunnat ja taiteen keskustoimikunta.
Alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstö on sijoitettu lääninhallituksiin, mikä on osaltaan korostanut yhteyttä lääninhallituksiin ja aiheuttanut epäselvyyttä toiminnan ohjaukseen. Lääninhallituksen tehtäviin ei kuulu taiteen edistäminen. Opetusministeriön toimikuntiin kohdistama tulosohjaus taas havaittiin tarkastuksessa puutteelliseksi ja tehottomaksi.
Alueellisten taidetoimikuntien taiteen edistämismäärärahojen kokonaismäärät ovat pysytelleet viimeisen 25 vuoden aikana reaalisesti varsin samalla tasolla. Taidetoimikuntajärjestelmä ei ole yleensäkään noussut rahoituksellisesti niin tärkeään ja keskeiseen asemaan kuin sitä perustettaessa oli suunniteltu. Koko taidetoimikuntajärjestelmässä, jonka merkitys ei ole kovin suuri opetusministeriön taide- ja kulttuurisektorin rahoituksessa, alueellisten taidetoimikuntien rahoitusosuus on varsin pieni. Tarkastusviraston mukaan taidemäärärahoja valtion talousarvioon budjetoitaessa on puuttunut alueellinen kokonaisnäkökulma.
Tarkastuksessa todettiin alueellisten taidetoimikuntien rahoitusjärjestelmän olevan myös hajanainen ja sekava. Vuonna 2000 alueellisten toimikuntien kokonaisrahoitus oli noin 35 miljoonaa markkaa. Kokonaisrahoitusta on vaikea hahmottaa valtion talousarviosta, eikä se myöskään käy ilmi valtion tilinpäätöksestä. Rahoitusjärjestelmä koostuu peräti neljästä eri osajärjestelmästä. Lisäksi osa toimintamenoista katetaan lääninhallitusten budjetista. Vuonna 2000 lääninhallitusten rahoitusosuus oli 22 %. Tarkastusvirasto katsoo, että kokonaisrahoituksen tulisi vähintään ilmetä valtion talousarviosta.
Taiteilija-apurahojen myöntäminen on muodostunut alueellisten taidetoimikuntien merkittävimmäksi toiminnan muodoksi. Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että alueellisilta taidetoimikunnilta puuttuvat juridiset perusteet apurahojen myöntämiseen. Lainsäädäntö sisältää nimittäin vain säännökset valtion taidetoimikuntien myöntämistä valtion taiteilija-apurahoista. Tarkastusvirasto katsookin, että apurahoja ja apurahatoimintaa koskevia säännöksiä tulisi täydentää, mikäli alueellisten taidetoimikuntien apurahatoimintaa halutaan edelleen jatkaa. Taidetoimikuntien hallintomenojen budjetointi ei ole kaikilta osin myöskään vastannut säännöksiä ja hallintomenoja on maksettu veikkausvoittovaroja vastaavasta määrärahasta.
Lisätietoja: Ylitarkastaja Raimo Etelävuori, puh. (09) 432 5714