2002
Liikelaitosten ohjauksessa kehitettävä tavoiteohjausta ja tiedonsaantia
Tarkastuskertomus 17/2001 Valtion liikelaitosten tulos- ja omistajaohjaus Valtion liikelaitosten ohjauksessa tulisi entistä enemmän käyttää...
Tarkastuskertomus 17/2001 Valtion liikelaitosten tulos- ja omistajaohjaus
Valtion liikelaitosten ohjauksessa tulisi entistä enemmän käyttää tunnuslukuihin perustuvaa tavoiteohjausta. Taloudellisten tunnuslukujen laskemisohjeet tulisi uudistaa ja tarkastella lukuja myös konsernitasolla, jotta ohjaustahot saisivat oikean kuvan liikelaitosten toiminnasta. Eduskunnalla ei nykyisellään ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia palvelutason ohjaukseen.
Asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ei ole myöskään riittävästi tietoa saatavilla.
Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä liikelaitosten ohjauksessa olisi entistä enemmän käytettävä tunnuslukuihin ja limiitteihin perustuvaa tavoiteohjausta, jossa liikelaitoksen johto johtaa liikelaitoksen toimintaa sallittujen tunnuslukuarvojen asettamissa rajoissa liikelaitoksen hallituksen ja vastuuministeriön valvonnassa. Eduskunnan hyväksymät palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettaisivat edelleen rajat kaikille muille tavoitteille. Annettaessa liikelaitoksille yhteiskunnallisia palveluvelvoitteita ja viranomaistehtäviä on valtion syytä entisestään suosia ns. tilaaja-tuottaja -mallia, jotta näiden tehtävien rahoituksen läpinäkyvyys turvataan.
Nykyisin valtion talousarviossa ilmoitetaan eri liikelaitosten osalta eri taloudellisia tunnuslukuja ja samojakin tunnuslukuja lasketaan eri tavoilla. Taloudellisia tunnuslukuja koskevaa ohjetta on ajanmukaistettava ja tarkennettava, jotta ohjauspäätöksiä tekevillä on käytössään keskeisimmät, yhdenmukaisesti lasketut luvut. Myös konserniluvut on syytä ottaa tarkasteluun nykyistä enemmän mukaan, jotta ohjaukseen osallistuvilla toimielimillä on päätöksenteon pohjana riittävä ja oikea kuva koko konsernin toiminnasta ja tuloksesta.
Valtion talousarvioesitykseen kirjatut liikelaitosten palvelu– ja muut toimintatavoitteet eivät nykyisellään täytä riittävän hyvin määräysten mukaisia keskeisyyden, konkreettisuuden ja seurantamahdollisuuden vaatimuksia. Tämä heikentää eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttavaan palvelutaso-ohjaukseen. Tavoitteiden toteutumisen valvontaa vaikeuttaa palveluja muiden toimintatavoitteiden toteutumistietojen puuttuminen hallituksen kertomuksesta valtiovarain hoidosta ja tilasta.
Valtio-omistajan tulee huolehtia pätevien hallitusjäsenten hankinnasta järjestämällä valintaprosessi nykyistä systemaattisemmin ja kohdistamalla haku laajempaan ehdokasjoukkoon. Toimiala- ja liikkeenjohdon osaamisen sekä liiketoiminnan kokemuksen tärkeyttä on syytä entisestään painottaa. Liikelaitoksen toimitusjohtajaa ei pitäisi valita hallituksen jäseneksi, koska hallituksen tehtävänä on mm. kriittisesti arvioida johdon toimintaa ja valvoa johtoa. Liikelaitoslain uudistuksen lykkääntyminen valtiovarainministeriössä on myös hankaloittanut liikelaitosten päätöksentekoa ja aiheuttanut turhaa odottelua.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen kohteena oli eduskunnan, valtioneuvoston, liikelaitoksen vastuuministeriön, valtiovarainministeriön ja liikelaitoksen hallituksen liikelaitokseen kohdistama ulkoinen tulos- ja omistajaohjaus, jolla valtio ohjaa vaikuttaa liikelaitoksen toimintaa ja kehitystä. Mukana olivat Ilmailulaitos, Senaatti-kiinteistöt sekä Metsähallitus. Nämä liikelaitokset hallitsevat yhteensä yli 6 miljardin euron arvoista valtion omaisuutta. Eri asteisista puutteista ja ongelmista sekä kehittämistarpeista huolimatta ei minkään tarkastuksessa mukana olleen liikelaitoksen ohjauksen kokonaisuutena tarkastellen voida sanoa toimivan huonosti.
Lisätietoja: ylitarkastaja Vesa Koivunen, puh. (09) 432 5740