Alkoholivalvontaa tulisi kehittää kokonaisuutena

Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallitusten harjoittama alkoholivalvonta on pääosin asianmukaista. Valvonnan kehittämiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä...

Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallitusten harjoittama alkoholivalvonta on pääosin asianmukaista. Valvonnan kehittämiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota nyt, kun anniskelun ja vähittäismyynnin lupatehtävät ovat siirtymässä lääninhallituksille vuoden 2005 alusta.

Alkoholivalvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen toimeenpano on hajautettu Tuotevalvontakeskukselle ja kuudelle lääninhallitukselle. Valtiontalouden tarkastusviraston suorittaman tarkastuksen perusteella alkoholivalvonta on toimeenpantu säädösten mukaisesti.

Alkoholivalvonta on jäänyt melko vähälle huomiolle sosiaali- ja terveysministeriön strategisessa suunnittelussa ja sen ohjaus on tapahtunut verrattain yleisellä tasolla. Kansallisen alkoholiohjelman vuosille 2004–2007 valmistumisen myötä tilanne on hieman muuttunut. Ministeriön tulosohjauksessa alkoholivalvonnalle on asetettu konkreettisia vaikuttavuustavoitteita muun muassa nuorten alkoholinkäytön ehkäisemiseksi ja Tuotevalvontakeskuksen tulossopimuksissa on nimetty seurantaindikaattorit. Tarkastusviraston arvion mukaan tulosohjauksen edellytykset paranevat anniskelun ja vähittäismyynnin lupatehtävien siirtyessä lääninhallituksille, jolloin Tuotevalvontakeskuksen rooli painottuu ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin.

Alkoholivalvonnan keinoja on viime aikoina pyritty monipuolistamaan. Toiminnan ohjauksen kannalta on ongelmallista, että eri keinojen vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointia ja vertailua ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia, että alkoholivalvontaa sekä kokonaisuutena että eri keinojen vaikuttavuuden kannalta arvioidaan ja keinoja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta on myös huomioitava, että alkoholivalvonnan onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten johdonmukaisen kokonaisuuden se muodostaa muiden alkoholipoliittisten keinojen kanssa.

Tuotevalvontakeskuksen vuosittain keräämien tietojen perusteella lääninhallitusten välillä on suuria eroja alkoholivalvontaan käytetyissä resursseissa ja suoritteissa sekä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiinnittää näihin eroihin huomiota ja selvittää, missä määrin ne johtuvat itse toiminnasta ja missä määrin kustannuslaskennan eroista. Erot tulisi myös huomioida, kun Tuotevalvontakeskuksen lupatehtäviä siirretään lääninhallituksille vuoden 2005 alusta. Kustannuslaskentaa ja menettelytapoja lääneissä tulisi kehittää yhdenmukaisempaan suuntaan.

Tarkastus toteutettiin tarkastusvirastossa kehitetyn strukturoidun tarkastusmallin mukaisesti. Sen ulkopuolelle rajattiin alkoholivalvonnan kokonaisuuteen kuuluvat tuotevalvonta, alkoholin mainonnan valvonta sekä Alkon valvonta.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Lassi Perkinen, p. (09) 432 5778

Tarkastuskertomus 85/2004: Alkoholivalvonta

Palaa otsikoihin