Kansanopistojen asemaa ja tavoitteita tulisi uudelleenarvioida

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut kansanopistojärjestelmää ja kansanopistojen toimintaan kohdistunutta ohjausta. Tarkastusviraston mukaan...

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut kansanopistojärjestelmää ja kansanopistojen toimintaan kohdistunutta ohjausta. Tarkastusviraston mukaan kehitystä, jossa kansanopistojen perustoiminta eli vapaan sivistystyön koulutus vähenee, ei voida pitää oikeansuuntaisena. Tämä tulisi huomioida järjestelmää ja sen ohjausta ja rahoitusta kehitettäessä.

Kansanopistojen ulkoisen ohjauksen peruskysymyksenä voidaan pitää sitä, halutaanko niitä nykyistä tavoitteellisemmin ohjata ja kehittää osana koko koulutusjärjestelmää niin, että ne voivat edelleen säilyttää omaleimaisen toimintaprofiilinsa ja tavoitteensa. Tarkastuksen perusteella kansanopistojen toiminnan ohjausta tulisi monelta osin uudistaa, täsmentää ja vahvistaa.

Kansanopistojen toiminnan ohjausta hankaloittaa se, ettei niiden tehtäviä, toiminnan tavoitteita ja tuloksellisuuden kriteerejä ole määritelty riittävän selkeästi. Opistojen toimintaa ohjaavat nykyisin useat eri lait. Jotta opistot voisivat tulevaisuudessa säilyttää omaleimaisen toimintaprofiilinsa, niiden asema ja tehtävät tulisi määritellä säännöstasolla nykyistä tarkemmin. Erityisesti kansanopistoihin perinteisesti liittynyt sisäoppilaitoskäsite vaatisi tarkennusta.  Toimintaa ohjaavien säännösten erilaisuudesta on muun muassa seurannut, että kansanopistojen opiskelumaksut ovat erilaistuneet

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei ota riittävästi huomioon eri kansanopistojen erityispiirteitä. Tiettyjen kansanopistojen valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ovat muita opistoja korkeammat. Näiden opistojen yksikköhintojen laskennan perusteet pitäisi ottaa erityisen selvittelyn kohteeksi. Myös kansanopistojen lyhytkurssitoimintaan kohdistuva valtionosuusjärjestelmä tulisi arvioida uudelleen. Tarkastusviraston mukaan järjestelmä voitaisiin saada nykyistä joustavammaksi yksikköhintojen monipuolisemmalla porrastuksella.

Tarkastuksessa on pidetty puutteena, ettei vapaan sivistystyön oppilaitoksilla ole yhtenäistä toimintastrategiaa. Opetusministeriön tulisi selvittää mahdollisuuksia tällaisen strategiatyön käynnistämiseksi. Erityisen selvittelyn kohteeksi pitäisi ottaa mahdollisuudet yhdistää kansalaisopistoja ja kansanopistoja.

Suomessa on eri puolilla maata yhteensä 91 valtaosaltaan yksityistä kansanopistoa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli tarkastuksessa kerättyjen tietojen mukaan vuonna 2002 noin 130 miljoonaa euroa, josta valtion välittömän rahoituksen osuudeksi on arvioitu 74 miljoonaa euroa eli 57 prosenttia. Vuonna 2003 liikevaihdon voidaan arvioida pysytelleen edellisvuoden tasolla.

Lisätietoja:

Tarkastuskertomus 81/2004: Kansanopistojärjestelmä

Palaa otsikoihin