Arvopaperistaminen oli laman aikana tehokas keino rahoittaa Suomen asuntotuotantoa

Valtion asuntorahasto pystyi lamavuosina turvaamaan asuntotuotannon rahoitusta arvopaperistamalla saataviaan. Markkinoiden muutokseen rahasto ei kuitenkaan...

Valtion asuntorahasto pystyi lamavuosina turvaamaan asuntotuotannon rahoitusta arvopaperistamalla saataviaan. Markkinoiden muutokseen rahasto ei kuitenkaan pystynyt reagoimaan riittävän nopeasti. Ennakoivampi toimintatapa olisi mahdollistanut varainhankintakeinojen monipuolistamisen jo aikaisemmin.

Tarkastus koski Valtion asuntorahaston ulkoista varainhankintaa vuosina 1998–2003. Aina vuoden 2001 loppuun saakka asuntorahaston ulkopuolisen varainhankinnan strategian määritteli käytännössä valtion velkaantumistilanne. Varainhankinta järjestettiin valtion suoran velkaantumisen kasvun estämiseksi pääasiassa arvopaperistamalla asuntorahaston saatavia. Arvopaperistaminen toteutettiin vuosina 1995–2001 kuusiosaisella Fennica-ohjelmalla.

Tarkastuksen perusteella arvopaperistaminen oli asuntorahastolle aikaan ja toimintaympäristöön nähden kokonaistaloudellisesti edullisin varainhankintaratkaisu, vaikka sen kustannukset ovatkin nousseet korkeammiksi kuin ne olisivat todennäköisesti olleet valtion suorassa lainanotossa.

Valtion korkeasta velkaantumisesta johtuen Suomen mahdollisuudet saada lainarahaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta olivat rajoittuneet. Arvopaperistaminen osoittautui tehokkaaksi keinoksi hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta suurissa erissä. Fennica-ohjelman avulla pystyttiin osaltaan turvaamaan sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusta, niin että valtio pystyi lainoittamaan laman ja pankkikriisin aikana yli 20 000 asunnon vuosituotannon.

Valtion asuntorahaston toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti sitten 1990-luvun lamavuosien. Nykyään olot ovat vakaat ja taloudellinen kehitys on pääasiassa myönteistä. Asuntorahastossa markkinoiden muutokseen ei ole kuitenkaan reagoitu erityisen nopeasti. Johtokunta toimi aloitteellisesti varainhankintastrategian uudistamiseksi vasta sitten, kun toimintaympäristön vaikutukset olivat jo nähtävissä asuntorahaston maksuvalmiudessa. Ennakoivammalla suunnitteluotteella varainhankintatapoja ja -välineitä olisi ollut mahdollista monipuolistaa joustavammin ja nopeammin.

Valtion asuntorahaston tehtävänä on myöntää aravalainoja ja erilaisia asumisen avustuksia, hyväksyä korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan sekä valvoa omistusasuntolainojen valtiontakausjärjestelmää. Asuntorahasto on taseen loppusummaltaan suurin valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Sen taseen loppusumma on ollut tarkastuskaudella runsaat yhdeksän miljardia euroa. Asuntorahaston peruspääoman määrä on 6,2 miljardia euroa.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Hannu Rajamäki, puh. (09) 432 5788

Tarkastuskertomus 102/2005: Valtion asuntorahaston ulkoinen varainhankinta vuosina 1998–2003

Palaa otsikoihin