Keksintösäätiön avustaminen tulisi arvioida uudelleen

Keksintösäätiön toimintamenot katetaan nykyisin käytännössä kokonaan valtionavustuksella. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi uudelleenarvioida...

Keksintösäätiön toimintamenot katetaan nykyisin käytännössä kokonaan valtionavustuksella. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi uudelleenarvioida valtionavustuksen täysimääräisenä myöntämisen perusteet sekä pohtia myös sitä, voitaisiinko valtion rahoitus ohjata keksintötoiminnan edistämiseen muuta kautta.

Keksintösäätiö on perustettu vuonna 1971, mistä lähtien kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt sille keksintötoiminnan edistämiseen budjetissa osoitetut varat valtionavustuksena, joka käytännössä kattaa kaikki säätiön menot. Vuoden 2001 aikana voimaan tullut valtionavustuslaki kuitenkin pääsääntöisesti kieltää valtionavustuksen myöntämisen täysimääräisenä ja siitä poikkeaminen edellyttää välttämättömiä ja perusteltuja syitä. Täysimääräinen valtionavustus on erittäin harvinainen.

Tarkastusviraston mukaan riittäviä syitä valtionavustuksen myöntämiseen Keksintäsäätiölle täysimääräisenä ei näyttäisi olevan. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulee perustella valtioneuvostolle ja eduskunnalle täysimääräisen valtionavustuksen myöntämisen tarve Keksintösäätiölle.

Viime vuosina säätiö on vähentänyt keksintöjen suoraa rahoittamista ja erityisesti yksityishenkilöille myöntämäänsä tukea. Sen toiminnan painopiste on siirtynyt enemmän neuvontaan ja muuhun keksintötoiminnan yleiseen edistämiseen.

Painopisteen muutos ei ole parantanut säätiön toiminnan vaikuttavuutta. Säätiön kaupallistuneiksi ilmoittamien keksintöjen määrä on laskenut vuosi vuodelta vuoteen 2004 saakka. Lisäksi keksintöjen kaupallistuminen on tullut entistä kalliimmaksi. Vuonna 2004 valtionavustusta käytettiin keskimäärin 95 000 euroa yhtä kaupallistumista kohti, kun vuonna 1995 siihen tarvittiin 43 000 euroa. Kaupallistumisiin perustuvat tukien palautukset säätiölle ovat olleet vähäisiä. Vain kolme prosenttia säätiön rahoittamista hankkeista on maksanut saamansa tuen takaisin.

Tarkastusviraston mukaan on ylipäätään syytä pohtia, kannattaako suhteellisen vähäistä yksityishenkilökeksijöiden joukkoa varten ylläpitää erillistä valtionavustusjärjestelmää vai voitaisiinko valtion rahoitus ohjata esimerkiksi Tekesin, yliopistojen ja TE-keskusten kautta. Jo nykyiselläänkin yliopistot ja TE-keskukset rahoittavat säätiön asiamiestoimintaa ja se on myös organisoitu osaksi niiden toimintaa.

Vuoden 2005 talousarviossa keksintötoiminnan edistämiseen on varattu 4 603 000 euroa.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Kirsti Sälli, puh. (09) 432 5805, (044) 045 0383

Tarkastuskertomus 106/2005: Keksintötoiminnan edistämiseen myönnettyjen valtionavustusten käyttö

Palaa otsikoihin