Kaivoslaki kaipaa perusteellista remonttia

Malmivarantojen tila ja kaivostoiminnan vaikutukset olisi selvitettävä ja toiminnan lopettamisen jälkeiset vastuut määriteltävä, jotta Suomen kaivoskivennäisiä...

Malmivarantojen tila ja kaivostoiminnan vaikutukset olisi selvitettävä ja toiminnan lopettamisen jälkeiset vastuut määriteltävä, jotta Suomen kaivoskivennäisiä voitaisiin hyödyntää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kauppa- ja teollisuusministeriön kaivostoimintaan liittyvät tehtävät ovat osittain keskenään ristiriidassa ja saattavat vaarantaa sen riippumattomuuden lupaviranomaisena. Ministeriö sekä toimii kaivoslaissa määriteltynä lupa- ja valvontaviranomaisena että edistää etsintä- ja kaivostoimintaa ja markkinoi Suomea kaivosmaana. Ministeriön toiminta on painottunut kaivostoiminnan lisäämiseen, eikä se ole huomioinut riittävästi haittoja ja muiden tahojen etuja. Se on myös laiminlyönyt joitakin valvontatehtäviään.

Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 1965, mutta periaatteellisilta osiltaan se on säilynyt samana jo vuosisatojen ajan. Kaivostoiminnan taloudellinen, työllistävä ja ympäristöllinen merkitys on kuitenkin muuttunut huomattavasti. Kaivostoiminta on Suomessa siirtynyt suurelta osin kansainvälisten yritysten haltuun ja osaksi globaalia raaka-ainehuoltoa. Kaivokset työllistävät aiempaa vähemmän toiminnan tehostumisen ja avolouhinnan lisääntymisen vuoksi. Lisäksi kaivosten tuottamien sivuvirtojen määrä on kasvanut. Jo kolmannes Suomen jätemäärästä syntyy kaivostoiminnassa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on uudistamassa kaivoslakia. Kaivostoiminnan erilaiset vaikutukset tulisi selvittää sitä ennen. Kaivoskivennäiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja ja kansallisvarallisuutta, joten niitä on käytettävä harkitusti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeiset vastuut tulisi määritellä selkeästi ja siten, että aiheuttaja maksaa alueen kunnostuksen ja myös jälkihoidon. Sivuainesten syntyyn ja niiden hyötykäytön edistämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Myös maanomistajan heikkoa asemaa tulisi parantaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suomen kallioperä on poikkeuksellisen rikas. Tarkastuksessa on esitetty seikkoja, joiden perusteella malmivarojen runsaus ja hyödynnettävyys on ainakin osin kyseenalaista. Kaivoskivennäisvarannoista tulisikin esittää päätöksentekijöille yleisluonteisten lausumien sijasta tarkempaa tietoa, jotta niiden hyödyntämistä voitaisiin ohjata perustellusti.

Geologian tutkimuskeskus on suurin kaivoskivennäisten etsijä Suomessa ja se käyttää toimintaan vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa valtion varoja. Tarkastusvirasto kehottaa harkitsemaan, onko Suomessa tarvetta jatkaa valtiollista etsintätoimintaa, jonka hyödyt ovat kustannuksiin nähden pieniä ja kysynnän kasvaessa ja kansainvälisen kilpailun koventuessa tulevat luultavasti vielä vähenemään. Lähes kaikki muut valtiot ovat luopuneet etsintätoiminnastaan ja jättäneet sen kaupallisille yhtiöille.

Lisätietoja:

Johtava toiminnantarkastaja Kirsti Sälli, p. (09) 432 5805

Ylijohtaja Vesa Jatkola, p. (09) 432 5704

Tarkastuskertomus 154/2007: Valtio etsintä- ja kaivostoiminnan edistäjänä

Palaa otsikoihin