2007
Perusoikeudet ja toimiva ohjaus ovat hyvän hallinnon kulmakiviä
Valtionhallinnon vaikuttajat saivat ja antoivat palautetta Valtiontalouden tarkastusviraston järjestämässä kutsuvierastilaisuudessa 22.10.2007. Tilaisuudessa...
Valtionhallinnon vaikuttajat saivat ja antoivat palautetta Valtiontalouden tarkastusviraston järjestämässä kutsuvierastilaisuudessa 22.10.2007. Tilaisuudessa keskusteltiin VTV:n tarkastuksista, valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilasta ja kehittämisestä sekä tulosohjauksesta ja hyvistä käytännöistä.
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio muistutti, että hyvä hallinto on kansalaisten perusoikeus, jonka turvaamisesta ministeriöillä on vastuu. Paunio nosti esille kaksi hyvän hallinnon elementtiä, neuvonnan ja joutuisuuden, joiden toimiminen on kansalaisoikeuksien kannalta erityisen tärkeää.
"Meillä Suomessa tarvittaisiin kaikki hallinnonalat kattava perusoikeuksien turvaamiseen tähtäävä strategia", Paunio sanoi. "Strategian painopisteen olisi oltava perusoikeuksien loukkauksien ehkäisemisessä, mutta viranomaisten olisi syytä myös varautua rahallisesti korvaamaan kansalaisille näiden perusoikeuksien loukkaaminen."
Ministeriöiltä tarvitaan vahvaa otetta
VTV:n omissa puheenvuoroissa korostettiin tulostavoitteiden merkitystä hallitukselle ja eduskunnalle. Ministeriöiden hyväksymät tulostavoitteet ovat edelleen puutteellisia. Vain joka toinen tilivirasto esittää taloudellisuudesta oikeat ja riittävät tiedot, tuottavuudesta vielä harvempi. Konkreettisia tunnuslukuja tulostavoitteille ei ole, tai niitä ei ole esitetty tilinpäätöskertomuksessa.
Tilintarkastuksen ylijohtaja Marjatta Kimmonen huomautti, että tilinpäätösraportoinnin perusteella tulisi pystyä näkemään, mitä määrärahoilla on saatu aikaan. "Tulosohjauksen ja tilivelvollisuuden toteutuminen edellyttää ministeriöiltä ja tilivirastoilta yhteisiä tulostavoitteiden ja niiden seurannan kehittämisen toimenpiteitä. Ministeriöiltä tarvitaan vahvaa ohjausotetta ja tukea niiden alaiselle hallinnolle."
"Tehokkaan ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi olisi tärkeää, että tulostavoitteet olisi asetettu yhteisesti hallinnonalat ja yksikkörajat ylittävällä tavalla, ja että eri toimijoilla olisi yhtenäinen käsitys vaikuttavuuden arvioinnin kriteereistä ja tunnusluvuista", totesi toiminnantarkastuksen ylijohtaja Vesa Jatkola. "Viranomaisten olisi oltava paremmin tietoisia toisten viranomaisten rekistereistä, tunnusluvuista ja arvioinneista."
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäen näkemyksen mukaan vaikuttavuustavoitteet ja indikaattorit ovatkin vakiintumassa. Sen sijaan tuloksellisuuden muissa osa-alueissa, etenkin toiminnan syy- ja seuraussuhteiden tunnistamisessa, on edelleen kehitettävää. Välimäki korosti, että ministeriöiden on mietittävä, kuinka tavoitteet saavutetaan käytännön työssä, sillä pelkällä informaatio-ohjauksella se on usein vaikeaa.
Eduskunta edellyttää tilinpäätöstiedoilta vertailukelpoisuutta
"Tulostavoitteiden asettaminen palvelee keskeisesti demokratiaa", totesi tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. "Tulostavoitteet kuvastavat eduskunnan ja hallituksen linjausta siitä, mitä yhteisten rahojen käytöllä halutaan saada aikaan. Tilinpäätöksessä asetetaan hintalappu saavutetuille tavoitteille ja palveluille, ja tämä tulee tehdä mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti. Siitähän hyvän hallinnon toteuttamisessa on kysymys."
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahteen mukaan ministeriöissä ajatellaan tilinpäätösinformaatiota toisinaan väärin päin: halutaan näyttäytyä eduskunnalle hyvässä valossa, vaikka tilausta nimenomaan olisi todelliselle informaatiolle, jota voitaisiin hyödyntää jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa.
"Eduskunta edellyttää, että talousarviossa ja tilinpäätöksessä annetut tiedot ovat vertailukelpoisia, ja että kukin ministeriö on itsekin arvioinut, mitä se on euroillaan saanut aikaan", Ahde sanoi. Hän totesi, että eduskunta tulee jatkossa vaatimaan hallitukselta tilinpäätöksen antamista jo toukokuun aikana, jotta siinä esitetyt asiat ehtivät vaikuttaa tulevan vuoden budjettiin.
Tarkastusvirastolla ja tarkastuskohteilla on yhteiset tavoitteet
Helsingin yliopiston kvestori Ilkka Hyvärinen antoi puheenvuorossaan VTV:lle sekä ruusuja että risuja. Hänen mukaansa tarkastusviraston ammattitaito on hyvä ja toiminta suunnitelmallista, mutta yksittäisissä tarkastuksissa takerrutaan toisinaan pikkuseikkoihin. Hyvärinen kehotti tarkastajia katsomaan suuria kokonaisuuksia ja keskittymään olennaisuuksiin. "Yhteisenä tavoitteenamme pitäisi olla sen, että pystymme varmistamaan oikeat ja riittävät tiedot tiliviraston toiminnasta", hän kiteytti.
Hyvärinen myös nosti esiin sen, ettei yksittäisillä tilivirastoilla aina ole käytössään riittävän hyvää ja ajantasaista ohjeistusta. Tuomas Pöysti totesi ongelman olevan todellinen, ja huomautti, että selkeään ja ytimekkääseen ohjaukseen on selvästi hallinnonaloilla tarvetta.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi päätti tilaisuuden kertomalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilanteesta sekä sen hallinnolle asettamista haasteista. "Pyörää keksitään parhaillaankin eri puolilla maata uudelleen, joten havaitut hyvät käytännöt ja hankkeiden tulokset on saatava laajemmin jaettua ja yhteiseen käyttöön", Kiviniemi sanoi. "Hallinnon kehittämisessä on viime kädessä kysymys yhteisestä hyvästä – ja yhteistyöstä."
VTV:n palautetilaisuudesta on tarkoitus tehdä jokavuotinen käytäntö, jonka tavoitteena on tuoda tarkastusviraston valvontatietoa tarkastuskohteiden käyttöön sekä herättää keskustelua kehittämisen kohteista sekä hallinnossa että tarkastusvirastossa.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Tuomas Pöysti, p. (09) 432 5700
Johdon asiantuntija Tytti Yli-Viikari, p. (09) 432 5779
Kari Välimäen puheenvuoro (ppt) (175.5 KB)Marjatta Kimmosen puheenvuoro (ppt) (168 KB)
Riitta-Leena Paunion puheenvuoro (pdf) (35.6 KB)
Tilaisuuden ohjelma (pdf) (65.7 KB)
Tuomas Pöystin puheenvuoro (pdf) (25.5 KB)
Vesa Jatkolan puheenvuoro (ppt) (169.5 KB)