2008
Maatalouden ravinnepäästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi tukia uudelleen kohdentamalla
Maatalouden ympäristökuormitusta ei ole saatu vähennettyä Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ympäristötuen vaikutus ravinnepäästöjen määriin on ollut melko olematon....
Maatalouden ympäristökuormitusta ei ole saatu vähennettyä Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ympäristötuen vaikutus ravinnepäästöjen määriin on ollut melko olematon. Nykytoimilla ei tulla saavuttamaan tavoiteltuja vähennyksiä ravinnepäästöissä. Kannattavinta olisi kohdistaa toimenpiteitä vesistöihin viettäviin peltoihin sekä lannoituksen vähentämiseen.
Ravinnepäästöjen vähentämistavoitteet ovat ristiriidassa maatalouspolitiikan muiden tavoitteiden kanssa. Tarkastushavaintojen mukaan tuotanto- ja tulotavoitteet ajavat ympäristötavoitteiden edelle. Tarkastusviraston arvion mukaan nykytoimilla ei tulla saavuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista 30 prosentin vähennystä maatalouden ravinnepäästöissä vuoteen 2015 mennessä.
Maatalouden ympäristötukijärjestelmään käytetään vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1995 ja sen päätavoitteena on vähentää ravinnepäästöjä. EU-säädösten mukaan tuella tulisi korvata ympäristönsuojelun aiheuttamat kustannukset ja tulonmenetykset. Tuen ehdot ovat kuitenkin olleet niin lieviä, että käytännössä kaikki viljelijät ovat osallistuneet järjestelmään. Ympäristötuki onkin ollut lähinnä tulotukea, eikä sillä siten ole ollut juurikaan vaikutusta ravinnepäästöjen vähentämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ympäristötuki on lähinnä hillinnyt ravinnepäästöjen kasvua. Ympäristön kannalta tehottomien tukiehtojen valvonta aiheuttaa kuitenkin yli puolet maataloustuen valvonnan kustannuksista.
Tarkastusviraston mukaan toimenpiteiden toisenlaisella kohdentamisella voitaisiin vähentää maatalouden aiheuttamia ravinnepäästöjä huomattavasti. Tukea olisi kohdistettava jyrkästi vesistöihin viettäviin peltoihin, jotka tulisi poistaa aktiiviviljelystä. Myös lannoitusta tulisi edelleen vähentää. Aiheutuneet tulonmenetykset voitaisiin kompensoida ympäristötukeen nykyisin käytettävillä resursseilla. Kansantaloudellisesti kannattavinta olisi vähentää rehuviljan tuotantoalaa. Tämä ei myöskään heikentäisi omavaraisuutta, sillä vuoden 2007 rehuviljasadosta noin viidesosa vietiin ulkomaille.
Maatalouden osuus ihmisen aiheuttamasta vesistöjen ravinnekuormituksesta on Suomessa noin puolet. Maatalouden aiheuttama kuormitus näkyy vesienlaadun huononemisena erityisesti maatalousalueiden matalissa järvissä sekä Saaristomerellä. Maatalouden aiheuttama kuormitus ei ole viime vuosikymmeninä vähentynyt. Kokonaistypen ja fosforin määrä on edelleen samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Maatalouden rakennekehityksen vuoksi riskit päästöjen kasvamiseen ovat jopa lisääntyneet.
Lisätietoja:
Johtava toiminnantarkastaja Visa Paajanen, p.(09) 432 5774
Johtava toiminnantarkastaja Ville Vehkasalo, p.(09) 432 5814
Vs. ylijohtaja Jarmo Soukainen, p. (09) 432 5800
Tarkastuskertomus 175/2008: Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen