2009
Kainuun hallintokokeilu ei ole vahvistanut maakunnan kehitystä
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti tuloksellisuustarkastuksessaan, onko Kainuun hallintokokeilu vahvistanut Kainuun kehitystä. Tarkastuksen mukaan kokeilun vaikutus maakunnan kehitykseen on jäänyt vähäiseksi. Kokeilussa toteutetulla palvelurakenteen muutoksella on saatu hillittyä kustannusten kasvua, mutta kustannuskehityksen jatkuminen on epävarmaa.
Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää vuosina 2005–2012 toteutettavan Kainuun hallintokokeilun onnistumista ja Kainuun kehittämisrahan vaikutuksia Kainuun maakunnan kehitykseen.
Rahoitusjärjestelmän toiminnallisuutta ja rahoituksen tehokkuutta selvitettiin arvioimalla budjetointiprosessia, Kainuun kehittämismäärärahan kohdentamista sekä määrärahan tason muutosta. Kainuun kehittämisraha muodostettiin vuonna 2005 kokoamalla valtion talousarviossa yhdelle momentille määräraha kokeilualueen kehittämistä varten. Kainuun kehittämisraha on kasvanut kokeilun alun 44,8 miljoonasta eurosta vuoden 2009 lähes 60 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelmä on ollut aluekehittämisvälineenä varsin tehoton. Kainuun kehittämisrahan vaikuttavuutta heikentää se, että Kainuun kehittämisraha ei ole vapaasti kohdennettavissa alueelliseen kehittämiseen, sillä suurin osa määrärahasta on sidottu lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Alueen elinkeinotoiminnan tukemisen osuus Kainuun kehittämisrahasta on vähäinen. Lähes puolet määrärahasta on kohdistunut perustienpitoon.
Itsehallinnon tila ei ole ollut erityisen vahva eikä tavoite maakunnan roolin kasvattamisesta alueen kehittämisessä ole myöskään toteutunut täysin. Tarkastuksen mukaan toimivallan siirto on ollut puutteellista. Valtion keskus- ja aluehallintoviranomaisille kuuluu edelleenkin sellaista päätösvaltaa, joka hallituksen esityksen (198/2002 vp) mukaan kuuluisi maakuntavaltuuston käytettäväksi. Myös hallintokokeilulaki antaisi maakuntavaltuustolle mahdollisuuden laajempaan toimivallan käyttöön. Toimivallan puutteellisen siirron vuoksi maakuntavaltuuston vajaa resurssivalta ei tue maakunnallisen itsehallinnon tavoitteita. Muutoin hallintokokeilu on edistänyt alueellisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja lisännyt keskushallinnon kiinnostusta Kainuun asioista.
Kokeilun merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että Kainuun maakunnassa on toteutettu ennakkoon Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteita. Myös tavoiteltujen uusien organisaatiorakenteiden toimintaa voidaan pitää kokeilun tärkeänä tuloksena. Hallintokokeilun ansiosta alueen kunnat ovat alkaneet panostaa palvelujen järjestämiseen usean vuoden tähtäyksellä. Kokeilussa toteutetulla palvelurakenteen muutoksella on saatu hillittyä kustannusten kasvua. Tarkastuksen perusteella kustannuskehityksen jatkuminen on epävarmaa julkisiin palveluihin kohdistuvien suurten rasitusten vuoksi. Syinä ovat väestön ikärakenne sekä suurempi sairastavuus ja työttömyys muuhun maahan verrattuna. Palvelujen laatu- ja vaikuttavuusnäkökulmat ovat johtaneet lisäksi palvelurakenteen supistamiseen ja palvelujen tarjonnan keskittymiseen siten, että lähipalveluja on vähennetty.
Kokeilun vaihtelevista tuloksista huolimatta paluuta aikaisempaan ei ole nähtävissä. Kokeilulla saattaa olla myös sellaisia vaikutuksia, jotka näkyvät vasta kokeilun päättymisen jälkeen. Lisäksi kokeilusta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää aluehallinnon yleisessä kehityksessä, muun muassa aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hanke) toteutuksessa.
Lisätietoja:
Johtava tuloksellisuustarkastaja Osmo Halonen, puh.
Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh.