2009
Kioton joustomekanismeilla kasvihuonekaasupäästövelvoitteet saavutettavissa: Suomi on onnistunut tyydyttävästi päästöyksiköiden ostoissa
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti tuloksellisuustarkastuksessaan Kioton joustomekanismien välityksellä saatavien päästöyksikköjen hankinnan toimivuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastusviraston mukaan hankinnasta vastaavat ovat onnistuneet toiminnassaan tyydyttävästi. Hankintatoimintaa on kuitenkin mahdollista tehostaa.
Toimivuuden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa toiminnan suunnitteluun, organisointiin, henkilöresurssien käyttöön, rahoituskäytäntöihin ja toiminnan seurantaan. Tuloksellisuuden arvioinnissa keskityttiin hankittuihin päästöoikeuksiin ja niiden hankintakustannuksiin.
Hankintatoiminta on onnistunut tyydyttävästi, mutta sitä on mahdollista tehostaa edelleen. Hankintatoiminnassa on joitakin organisaatiorakenteen ongelmia, kuten henkilöstöresurssien epätasainen jakautuminen suhteessa työntarpeeseen, monimutkainen hankintapäätösprosessi Suomen kahdenvälisissä hankinnoissa ja joitakin päällekkäisyyksiä hankinnoista vastaavien ministeriöiden toiminnoissa.
Myös toimeenpanon seurantaa voidaan edelleen kehittää. Toimintaa seurataan aktiivisesti, mutta toimintaa kuvaavat indikaattorit voisivat olla informatiivisempia. Suunnittelun, riskienhallinnan ja tuloksellisuuden analysointia ja kuvaamista on mahdollista parantaa. Mekanismihankinta on kuitenkin ollut kustannustehokasta kotimaisiin päästövähennyskeinoihin verrattuna. Hallinnollisten kustannusten kannalta sijoitukset päästöyksikköjä tuottaviin rahastoihin ovat olleet edullisempia kuin päästöyksikköjen hankinta kahdenvälisten hankintojen kautta.
Tarkastusvirasto katsoo, että mekanismilain valmistelusta vastuussa olevan työ- ja elinkeinoministeriön tulisi selvittää mahdollisuuksia järjestää hankinnan operatiivinen hankintavastuu tehokkaammin, esimerkiksi yhdelle ministeriölle. Hankinnoista vastuussa olevien ulkoasianministeriön ja ympäristöministeriön tulisi tarkentaa erityisesti rahastojen tuotto- ja kustannusodotusten laskelmia, ja dokumentoida niitä toiminnan seurannan yhteydessä. Lisäksi kahdenvälisten hankintojen kustannuslaskelmissa tulisi huomioida kaikki oleellisesti toimintaan vaikuttavat menot, kuten tukipalveluista koituvat kustannukset. Tuloksellisuutta kuvaavia indikaattoreita tulisi näin ollen kehittää.
Tarkastusviraston näkemyksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tulisi mekanismien käytön ohjausryhmän puheenjohtajana pyrkiä täsmentämään ohjausryhmän riskienhallinnallista suunnittelua.
Kioton joustomekanismeilla ohjataan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä
Kioton joustomekanismien käyttö on yksi merkittävimmistä yksittäisistä valtion toimista Kioton pöytäkirjan mukaisen päästötavoitteen saavuttamisessa. Valtio on myöntänyt joustomekanismihankintoihin varoja noin 100 miljoonaa euroa vuosien 2005 ja 2009 välillä.
Kioton pöytäkirjan toimeenpanosääntöjen mukaisten joustomekanismien ideana on toteuttaa päästövähennys Suomen ulkopuolella, jossa se on mahdollisesti edullisempaa kuin mitä vastaavan päästön vähentäminen kotimaassamme olisi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten sallitaan siten tulla toimeenpannuksi siellä, missä se on kustannustehokkainta.
Suomen Kioton velvoitekaudelle tähtäävä joustomekanismihankinnan toteutus perustuu neljän toimijan, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasiainministeriön, ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen, yhteistyöhön.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Petri Soppi, puh. 09 432 5780
Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. 09 432 5704
Valtiontalouden tarkastusvirasto 200/2009: Päästökauppa - Kioton joustomekanismit