Ajankohtaista
Työnjaolla tuloksellisempaa kehitysyhteistyötä
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti tuloksellisuustarkastuksessaan, missä määrin Suomen kehitysyhteistyössä on toteutettu Pariisin julistuksen periaatteita ja erityisesti avunantajien välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Tarkastusvirasto pitää tärkeänä sitä, että harmonisointi toteutuu käytännössä, ja että tämä saadaan aikaan byrokratiaa lisäämättä.
Pariisin julistuksen periaatteet edistävät kehitysyhteistyötoimijoiden sisäistä tehokkuutta ja luovat edellytyksiä parantaa toiminnan vaikuttavuutta. Tuloksellisuustarkastuksen näkökulmina olivat ulkoministeriön toiminta Pariisin julistuksen tavoitteiden edistämiseksi, periaatteiden soveltaminen käytännössä ja Pariisin julistuksen tavoitteiden toteutuminen. Paikallistarkastuksen kohdemaina olivat Mosambik ja Sambia.
Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön johtamisessa ja ohjauksessa Pariisin julistuksen periaatteita ei ole kaikilta osin noudatettu. Puutteita ilmeni useissa ministeriön kehitysyhteistyön linjauksissa ja ohjeissa. Ministeriön ja edustustojen välinen toimivalta ja työnjako kehitysyhteistyöasioissa eivät palvele muuttunutta toimintaympäristöä. Toimivallan osittainen siirto edustustoille tulee tarkastusviraston mukaan toteuttaa mahdollisimman pian. Suomen kehitysyhteistyön osaamisalueet tulisi määritellä. Ne muodostavat tärkeän perustan Suomen avun kohdentamiselle ja rajaamiselle sekä avunantajien väliselle työnjaolle.
Käytännön kehitysyhteistyössä Pariisin julistuksen periaatteita ei ole johdonmukaisesti sovellettu Suomen kaikkiin apuinstrumentteihin. Puutteita ilmeni etenkin hankeyhteistyössä, paikallisen yhteistyön määrärahan käytössä ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä.
Pariisin julistuksen tavoitteiden tähänastinen toimeenpano on edesauttanut sekä avunsaajia että avunantajia tehostamaan kehitysyhteistyön hallinnointiaan. Tarkastusvirasto pitää tärkeänä, että Pariisin julistuksen jatkoseurannassa arvioidaan myös periaatteiden vaikutuksia avun tehokkuuteen ja kehitystuloksiin.
Pariisin julistuksen näkökulmasta kehitysyhteistyön tuloksellisuuden edellytykset ovat paremmat ohjelmayhteistyössä kuin hankeyhteistyössä. Suomi on lisäämässä hanketukensa osuutta Mosambikin maaohjelmassa. Myös Sambiassa Suomi valmistelee uusia kahdenvälisiä hankkeita. Tämä voi asettaa haasteita saavuttaa avun harmonisointitavoitteita. Sambiassa työnjaosta sopimisella on onnistuttu tasoittamaan avunantajien läsnäoloa eri sektoreilla. Työnjakoa tulee kuitenkin edelleen kehittää. Mosambikissa avunantajien välisestä työnjaosta ei ole vielä sovittu. Nykymuotoista yhteistyötä on pidetty tehottomana, koska avunantajat tekevät liikaa samoja asioita.
Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamiseksi Suomi liittyi vuonna 2005 Pariisin julistukseen, jonka tavoitteet tulee saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteisiin kuuluu avunantajien välisen yhteistyön parantaminen ja päällekkäisen toiminnan poistaminen. Suomen julkisen kehitysavun määrärahat olivat valtion vuoden 2005 talousarviossa 600,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 talousarviossa määrärahat olivat kasvaneet 965,6 miljoonaan euroon eli noin 61 prosenttia, ja niiden tasoksi on arvioitu 0,55 % bruttokansantuotteesta, kun YK:n asettama tavoite on 0,7 %.
Lisätietoja:
Johtava tuloksellisuustarkastaja Berndt Lindman, puh. 09 432 5754
Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. 09 432 5704
Tarkastuskertomus 203/2010: Täydentävyys kehitysyhteistyössä