Ajankohtaista
Valtionyhtiöiden ja liikelaitosten antama vaali- ja puoluerahoitus on ollut vähäistä ja satunnaista
Valtion määräysvallassa olevien kotimaisten yhtiöiden ja valtion liikelaitosten 1.1.2006 – 30.6.2009 yhteensä antama vaali- ja puoluerahoitus oli alle 110.000 euroa. Noin puolet valtionyhtiökonserneista ei ollut antanut ollenkaan vaali- eikä puoluerahoitusta. Tarkastusvirasto suosittaa, että valtio-omistaja antaisi vaali- ja puoluerahoituksen antamista koskevan linjauksen.
Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamassa tarkastuksessa selvitettiin valtionyhtiöiden ja liikelaitosten puolueille, puolueiden sidosyhteisöille, ehdokkaille tai ehdokkaiden tukiyhdistyksille antaman vaali- ja puoluerahoituksen suuruutta ja yleisyyttä. Lisäksi selvitettiin aihepiiriin liittyvää valtion omistajaohjausta ja yleisiä suosituksia.
Yhtiöiden antama yhteenlaskettu vastikkeellinen vaali- ja puoluerahoitus, eli ostot, oli noin 100.000 euroa ja liikelaitosten noin 7.000 euroa. Yksittäisten valtionyhtiökonsernien antaman rahoituksen vaihteluväli oli noin 400 – 28.000 euroa ja yksittäisten liikelaitosten noin 500 – 4.000 euroa. Yhtiöiden ja liikelaitosten antama yhteenlaskettu vastikkeeton vaali- ja puoluerahoitus, eli lahjoitukset, oli alle 2.000 euroa ja sitä oli antanut vain kaksi yhtiötä ja yksi liikelaitos.
Rahoituksen antamisesta on päättänyt yritysten toimiva johto. Yritysten liiketoiminnan volyymi ja yksittäisten suoritusten pienuus huomioon ottaen tätä voidaan pitää sekä osakeyhtiölain puitteissa että liikelaitoksen päätöshierarkiassa riittävänä päätöstasona.
Valtion yhtiöomaisuudesta huolehditaan omistajaohjauksen keinoin ja välinein noudattaen valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion omistajapolitiikasta. Periaatepäätöksessä ei ole käsitelty valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden antamaa vaali- ja puoluerahoitusta. Yhtiöt ja liikelaitokset eivät ole antaneet vaali- ja puoluerahoitusta siinä määrin, että rahoituksen suuruus olisi edellyttänyt valtio-omistajan antamaa ohjeistusta. Tarkastusvirasto katsoo kuitenkin, että ohjeistuksen antaminen olisi perusteltua vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyteen, puolueiden tasapuoliseen ja yhdenmukaiseen kohteluun, yritysten hyvään hallintotapaan, kansainvälisiin korruption vastaisiin suosituksiin ja vaaleilla valittujen, yritysten omistajavallan käyttöön osallistuvien poliitikkojen jäävittömyyteen ja riippumattomuuteen liittyvien vaatimusten takia.
Mikäli eduskunta hyväksyy puolueita ja ehdokkaita koskevan täyskiellon tai osittaisen kiellon vaali- ja puoluerahoituksen vastaanottamisesta valtion määräysvallasta olevilta yrityksiltä, olisi perusteltua osoittaa lainsäätäjän tahdon huomioiminen myös omistajaohjauksessa siten, että vaali- ja puoluerahoitusta koskeva linjaus näkyisi yhtiöiden yhtiökokouskäytännöissä ja päätöksissä. Siten muun muassa yrityksen tilintarkastajalla olisi konkreettinen normi, joko yhtiökokouksen päätös tai yhtiöjärjestyksen kohta, jonka noudattamista tilintarkastuksessa voisi tarvittaessa tarkastaa. Tämä olisi hyvä tapa osaltaan varmistaa yhtiökokouskäytäntöjen ja yhtiöoikeudellisten valvontamenetelmien hyödyntäminen omistajaohjauksen välineenä.
Tarkastuksen piirissä oli kaikkiaan yli 200 valtion määräysvallassa olevaa yksittäistä yhtiötä ja 5 valtion liikelaitosta, joiden konsernitilinpäätöksistä yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli noin 31 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 98.000 henkilöä.
Lisätietoja:
Johtava tuloksellisuustarkastaja Vesa Koivunen, puh. 040 733 0923
Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. (09) 432 5704