Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että vuoden 2007 valtion tilinpäätös olisi vahvistettavissa.
Pääasiallinen sisältö
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että vuoden 2007 valtion tilinpäätös olisi vahvistettavissa.
Valtion tilinpäätöskertomuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tiedot eivät kaikilta osin anna oikeita ja riittäviä tietoja siitä, kuinka hyvin valtion voimavarojen kohdentamiselle asetetut yhteiskuntapoliittiset tavoitteet on saavutettu. Tilinpäätöskertomuksessa esitettyjen tietojen hyödynnettävyys on parantunut viime vuosina, mutta edelleen merkittävä osa tiedosta ei vastaa parhaimmalla mahdollisella tavalla eduskunnan ja hallituksen tarpeita.
Tuloksellisuustietojen sekä arviointitietojen hyödynnettävyyden kannalta on olennaista, että julkisen rahoituksen kohdentamisen ja tason päätöksenteosta vastaavat eduskunta ja valtioneuvosto tarkemmin määrittelisivät, mitkä ovat ne olennaiset kysymykset, joihin tarvitaan oikea-aikaista ja riittävää raportointi- ja seurantatietoa.
Valtiontalouden kehysmenettelyn ja finanssipolitiikan tuloksellisuusraportoinnin tarkastuksen perusteella voidaan vahvistaa, että vaalikauden 2003–2007 menosääntö piti olennaisilta osiltaan. Vuoden 2007 menotaso sekä vuoden 2008 talousarvio ovat ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen vaalikauden 2007–2011 kehysten puitteissa. Vuonna 2008 valtiontalouden kehyspäätöksen läpinäkyvyyttä on parannettu, mutta valtiontalouden kehyspäätöksen avoimuudessa sekä finanssipolitiikan tuloksellisuutta koskevassa raportoinnissa on vielä kehittämis- ja selkeyttämistarpeita. Valtuuksia ja valtion vastuusitoumuksia koskevien tietojen luotettavuuden ja riittävyyden puutteet luovat riskin myös finanssipolitiikan vaikuttavuutta koskevalle raportoinnille.
Maa- ja metsätalousministeriön ja opetusministeriön hallinnonalojen ohjausjärjestelmätarkastuksen havainnot nostavat esille sen, että ohjausjärjestelmien toimivuuden kannalta merkittävää on tavoitteiden asetannan ja tuloksellisuustietojen raportoinnin toteuttaminen yhtenevänä kokonaisuutena. Talousarviouudistuksen myötä tavoitteiden asetanta on tarkastetuilla hallinnonaloilla jäntevöitynyt.
Arviointitietoa ei hyödynnetä riittävästi budjetoinnissa, vaikka määräajoin tehtävät arvioinnit voivat olla hyvä keino parantaa julkisen talouden laatua ja tehokkuutta. Ongelmina ovat, että arviointien suunnittelu ei ole selkeää, arviointien koordinaatiota ei ole vastuutettu ja arviointitiedon kysyntä on passiivista. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön (valtioneuvoston controllerin) tulisi yhteistyössä valmistella konkreettiset toimet poikkihallinnollisen arviointitoiminnan vastuuttamiseksi.
Budjetoinnin tulisi perustua realistiseen käsitykseen voimavarojen tarpeesta sekä varojen tosiasiallisesta käyttötarkoituksesta. Rataväylien kunnossapitoa ei tarkastusviraston näkemyksen mukaan tulisi rahoittaa lisätalousarvioissa, vaan rahoitus tulisi mitoittaa varsinaisessa talousarviossa pitkäjänteiseen suunnitteluun ja infrastruktuuriomaisuuden hoitoon perustuen. Jatkuvaluonteisia toimintoja kuten terveyden edistämisen toimintoja ei tulisi rahoittaa hankerahoituksella.
Liitetiedostot
