Lausunnot 1.1.2009 lähtien

Tältä sivulta löytyy tarkastusviraston 1.1.2009 lähtien antamia lausuntoja.

Lausunto komission tiedonannosta digitaalisesta agendasta

Liikenne- ja viestintäministeriö on  21.5.2010  pyytänyt Valtiontalouden tarkastusviraston lausuntoa komission digitaalista agendaa koskevasta tiedonantoa varten.

Lausuntonaan tarkastusvirasto esittää: Komission tiedonanto digitaalisesta agendasta sisältää monia Euroopan unionin kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun turvaamisen kannalta erittäin keskeisiä asioita. Suomen omat kokemukset ja Suomea ja Yhdysvaltoja koskeva taloustieteellinen tutkimustieto osoittaa, että ICT:n käyttöönotolla on ollut erittäin merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun. ICT-sektorin oman kasvuvaikutuksen lisäksi merkittävä osuus on ICT:n ja digitalisoitumisen heijastusvaikutuksilla muilla toimialoilla. On perusteltu arvio, että nämä heijastusvaikutukset tuottavuuden paranemiseen ja talouskasvuun tulevat edelleen vahvistumaan. Euroopan unionin ja sen useimpien jäsenvaltioiden haasteena on, ettei Euroopassa olla vielä pystytty realisoimaan riittävästi ICT:n ja sen heijastusvaikutusten kautta avautuvia kasvun mahdollisuuksia. ICT:n ja digitalisoitumisen mahdollisuudet liittyvät erityisesti myös palveluyhteiskuntakehitykseen. Suomi ja muut Euroopan maat ovat siirtymässä entistä vahvemmin jälkiteollisesta yhteiskunnasta henkilökeskeiseen palveluyhteiskuntaan, jossa räätälöidyillä palveluilla ja ratkaisuilla on suuri merkitys taloudellisen lisäarvon luojana. Digitaalinen agenda luo edellytykset kasvavalle ja hyvinvoivalle eurooppalaiselle digitaaliselle palveluyhteiskunnalle.

Digitaalinen agenda on sen vuoksi erittäin tärkeä osa laajempaa Eurooppa2020 –strategiaa ja sillä on tärkeä yhteys myös unionin ja sen jäsenmaiden talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että digitaalisen agendan toteuttamista tehdään myös tiiviissä yhteydessä unionin talouspolitiikan koordinaatiota koskevien tavoitteiden kanssa.

Digitaalinen agenda käsittää sisältönsä puolesta niin unionin toimivaltaan kuin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Riittävän johdonmukaisen ja yhtenäisen, jäsenvaltiot ja unionin oman toiminnan kattavan strategian omaksuminen tulee siksi olemaan osin haasteellista. Digitaalisen agendan toteutuksessa olisikin perusteltua neuvotella tiiviisti jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa laajan yhteisen strategian luomiseksi. Edelleen olennaisimmat digitaalisen agendan tavoitteet olisi perusteltua sisällyttää myös jäsenvaltioiden kansallisiin uudistusohjelmiin, joita tehdään osana unionin talouspolitiikan koordinaatiota.

Digitaalisen agendan toteuttaminen vaatii myös riittävän rohkeaa, markkinoiden innovaatioille tilaa antavaa ja edellytyksiä luovaa lainsäädäntöä unionilta. Monilla digitaalisen agendan osa-alueilla sisämarkkinat eivät ole vielä toimivia.

Immateriaalioikeudet, erityisesti tekijänoikeudet ovat erittäin tärkeässä asemassa digitaalisen agendan osalta. Komission tiedonannon linjaukset vaikuttivat informaation ja tiedon talouden ja vaikutusarvioinnin näkökulmasta varsin varovaisilta. Immateriaalioikeuksia koskeviin kysymyksiin olisikin digitaalisen agendan toteutuksessa perusteltua kiinnittää enemmän huomiota. Tämä koskee sekä digitaalisen ympäristön tekijänoikeuden yleisiä perusteita ja erityisesti eurooppalaisten sisältöpalveluiden markkinoiden luomista kuin yhteentoimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä rajapintoja ja niitä koskevia tietoja koskevia sopimuksia.

Lausunto komission tiedonannosta digitaalisesta agendasta 31.5.2010

Valtiontalouden tarkastusviraston lausunto perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa Valtiontalouden tarkastusvirastolta (tarkastusvirasto) perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä (Oikeusministeriön mietintöjä 9/2010). Lausunnossaan 8.3.2010  tarkastusvirasto keskittyy käsittelemään mietintöä perustuslain 84 §:n 2 momentin säännöksen valtion talousarvion tasapainoperiaatteen osalta. Lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto esittää lyhyet havainnot perustuslain 46 §:ssä säädettyjen kertomusmenettelyiden kehittämistarpeista sekä valtioneuvostoa koskevista tulevista sääntelytarpeista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto perustuslakiuudistuksesta:   Perustuslain toimivuus ja ajanmukaisuus vaatii eduskunnan mahdollisuutta päättää valtiontalouden olennaisista asioista sekä selkeitä johto- ja vastuusuhteita ja valtioneuvoston mahdollisuutta johtaa hallinnonalarajat ylittäviä kokonaisuuksia.

Perustuslaissa edellytetään nykyisin talousarvion muodollista kattamista merkitsemällä lainanotto tuloksi. Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnossa perustuslakikomitean mietinnöstä keskitytään perustuslain valtiontaloutta koskevien säännösten ja varsinkin valtion talousarvion kattamisvaatimuksen ja tasapainoperiaatteen arviointiin. Nykyinen perustuslain tulkintatapa johtaa valtion lainanotossa ja velanhallinnassa tarpeettomaan lainanottoon ja kustannuksiin sekä ylimääräisiin riskeihin.  

Tarkastusviraston käsityksen mukaan talousarvion muodollisen kattamisvaatimuksen poistamista voitaisiin harkita myönteisesti, jos perustuslain tasoisilla muilla säännöksillä varmistettaisiin eduskunnan valtiontaloudellisen vallan käytön tehokkuus myös päätettäessä valtion lainanottoa ja velan vähentämistä sekä velanhallintaa koskevista linjauksista. Perustuslakia kehitettäessä tulisi yleensä korostaa eduskunnan valtaa arvioida ja päättää talousarvion ja valtion taloudellisen aseman kannalta olennaisista seikoista. Perustuslain ei voida toivoa helpottavan alijäämäisten talousarvion tekemistä ilman, että samalla aidosti pohditaan ja päätetään velanoton tasosta ja velasta aiheutuvien velvoitteiden ja rasitusten hoitamisesta osana valtion talousarviota koskevaa päätöksentekoa. Tarkastusviraston arvion mukaan myös tuloarvioiden luotettavuus on taloudelliselta mittaluokaltaan yhtä suuri kysymys, kuin muodollista kattamista koskeva päätöksenteko, mutta muodollistakaan kattamista koskevaa päätöksentekoa ei voida pitää merkityksettömänä.  

 Tarkastusvirasto toteaa, että hallituksen perustuslain 46 §:ssä säädetyillä kertomusmenettelyillä on periaatteessa ja käytännössä suuri merkitys hallituksen ja sen alaisen hallinnon vastuunalaisuuden kannalta. Hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistäminen on tarkastusviraston käsityksen mukaan tarkoituksenmukaista. Perustuslakikomitea on käsitellyt mietinnössään valtiosihteerijärjestelmän toimivuutta. Valtiontalouden tarkastusvirasto korostaa tarkastustensa yhteydessä saamaansa käsitykseen perustuen tarvetta valtioneuvostosta annetussa laissa huolehtia johtamisjärjestelmän ja vastuusuhteiden selkeydestä.  

Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut ulkoisessa tarkastustoiminnassaan järjestelmällisesti valtionhallinnon ja valtiontalouden ohjauksen ja johtamisen toimivuutta sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmän riskejä. Hallinnonalarajat ylittävän työskentelyotteen ja näkökulmien puute on toistuvasti noussut näissä tarkastuksissa esiin merkittävänä ongelmana niin toiminnan taloudellisen ja tehokkaan järjestämisen, kuin myös laadun ja kansalaisten perusteltujen odotusten toteutumisen ja yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuuden kannalta. Olisikin valtioneuvostoa koskevan lain arvioinnin yhteydessä tarkasteltava sitä, miten valtioneuvoston toiminnan yhtenäisyyttä ja ministeriöiden hallinnonalarajat ylittävää ohjaus- ja johtamisjärjestelmää voitaisiin kehittää. On myös näköpiirissä, että poikkihallinnollisen johtamisotteen kehittämiseksi valtioneuvoston toimintaa koskevia perustuslain tasoisia säännöksiä joudutaan tuleviasuudessa pohtimaan vielä uudelleen. 

VTV:n lausunto perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Lausunto tilintarkastusjärjestelmän arviomuistiosta

Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut 25.2.2009 työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon tilintarkastusjärjestelmän kokonaisuudistuksen arviomuistiosta (arviomuistio 17.12.2008), TEM: 4219/031/2008.

Lausunto on laadittu Valtiontalouden tarkastusviraston valtiontalouden näkökulmasta ja tarkastusvirasto on lausunnossaan keskittynyt lähinnä lausumaan valtiontalouden näkökulmasta tilintarkastuspalveluiden ja tilintarkastusosaamisen kehittämistarpeista.

Lausunnossa on lisäksi otettu huomioon julkisen talouden tarkastuksen ja julkistalouden  ja julkisyhteisöjen hyvän hallintotavan kansainvälisten standardien ja suositusten näkökulma. Valtiontalouden tarkastusvirasto osallistuu valtion viranomaisena julkisen talouden tarkastuksen ja hyvän hallinnon periaatteiden sekä osin laajemminkin tilintarkastusalan kansainväliseen standardointiin ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAI:n puitteissa.

Julkisen talouden ylin tarkastus perustuu kansainvälisesti INTOSAI:n hyväksymiin ISSAI –standardeihin (www.issai.org), jotka tilintarkastuksen osalta perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton IFAC:in ISA –standardeihin ja joita on täydennetty laillisuustarkastuksen sekä toiminnantarkastuksen (tuloksellisuus- ja erityisesti vaikuttavuustarkastus) standardeilla. INTOSAI ja ylimmät tarkastusviranomaiset osallistuvat myös ISA –standardien laadintayhteistyöhön.  ISSAI –standardit ilmentävät kansainvälisesti hyväksyttyä käsitystä hyvästä julkisen talouden tarkastustavasta ja lisäksi INTOSAI:n INTOSAI GOV –standardit muodostavat kansainvälisesti yleisesti hyväksytyn viitekehyksen julkistalouden ja julkisyhteisöjen sisäiselle valvonnalle.

Tilintarkastuksen yhteiskunnallisen ja valtiontaloudellisen merkityksen ja siihen liittyvän perustuslaissa säädetyn tehtävänsä vuoksi Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo tarpeelliseksi, että tarkastusvirasto osallistuu jatkossa tilintarkastusjärjestelmän kokonaisuudistuksen valmisteluun. Osallistumista perustelee myös tarkastusviraston tehtävät ja rooli alan kansainvälisessä standardoinnissa, varsinkin julkisen talouden tarkastuksen ja sisäisen valvonnan standardien kehittämisessä ja hyväksymisessä.

Lakiehdotus ehdokkaan vaalirahoituksesta

Valtiontalouden tarkastusvirasto on 10.2.2009 antanut oikeusministeriölle lausunnon vaali- ja puoluerahoitustoimikunnan välimietinnöstä lakiehdotukseksi ehdokkaan vaalirahoituksesta (komiteanmietintö 2009:1), OM 4/021/2008.

Tarkastusviraston näkökulmasta lakiehdotuksessa on keskeistä, että ehdotuksen mukaan ehdokkaan vaalirahoitusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laillisuusvalvonta sekä vaalirahoitusilmoitusten julkaiseminen säädettäisiin kaikkien yleisten vaalien osalta Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi.

Tarkastusvirasto on perusteellisessa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota muun muassa vaalirahoituksen laillisuusvalvontatehtävän yhteensopivuuteen tarkastusviraston perustuslaissa säädetyn tehtävän kanssa ja myös esitetyn valvontatehtävän ja tarkastusviraston tarkastustehtävien käsitteelliseen eroon.

Vaalirahoitusvalvontatehtävän antaminen tarkastusvirastolle olisi ensimmäisen poikkeuksen siihen, että valtiontalouden tarkastusvirastolla ei ole muita tehtäviä kuin perustuslaissa säädetty ulkoinen tarkastustehtävä. Vaikka lakiesitys ei vaaranna tarkastusvirastolle perustuslaissa säädetyn tehtävän hoitamista, tarkastusvirasto korostaa lausunnossaan, että periaatekysymystä uusien tehtävien antamisesta tarkastusvirastolle on arvioitava lain säätämisvaiheessa myös perustuslain näkökulmasta.

Lisäksi tarkastusvirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että esitetty valvontatehtävä poikkeaa tarkastusviraston nykyisistä tarkastustehtävistä. Tehtävä ei muutoinkaan vastaa luonteeltaan tai menettelyiltään tarkastamista, eikä valvontatehtävälle myöskään voida asettaa samoja velvoitteita kuin tarkastustoiminnalle yleisesti annetaan. Tarkastusvirasto edellyttääkin, että vaalirahoitusvalvonta erotetaan käsitteellisesti viraston tarkastustehtävistä, eikä sen vuoksi tule missään yhteydessä käyttää ilmaisua vaalirahoitusilmoitusten ''tarkastaminen''.

Käsittelyn joutuisuus hallinnossa ja oikeussuojakeinot käsittelyn viivästyessä

Valtiontalouden tarkastusvirasto on 9. tammikuuta 2009 antanut oikeusministeriön pyynnöstä lausunnon työryhmän mietinnöstä "Käsittelyn joutuisuus hallinnossa ja oikeussuojakeinot käsittelyn viivästyessä" (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2008:5).
 
Tarkastusviraston käsityksen mukaan työryhmän ehdotukset uusista oikeussuojakeinoista käsittelyn viivästyessä hallinnossa tukevat merkittävällä tavalla perustuslaissa jokaiselle säädettyä oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä hallintolain mukaista vaatimusta asian käsittelemisestä hallinnossa ilman aiheetonta viivytystä.

Oikeusturvan takeisiin sisältyy se, että myös silloin, kun oikeussuojan tarve johtuu viranomaisen laiminlyönnistä tai viivyttelystä, jokaisella on oltava keino saada oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskeva asia tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Tarkastusvirasto yhtyy työryhmän arvioon siitä, että ehdotukset parantavat oikeusturvaa hallinnossa. Tarkastusvirasto pitää tärkeänä sitä, että oikeussuojakeinojen säätäminen viranomaisen passiivisuustilanteita varten on otettu osaksi hallintolainkäyttölain kehittämistä koskevaa työtä.