Toisen maailmansodan jälkeen

Toisen maailmansodan päätyttyä tarkastustoimintaa uudistettiin jälleen. Tarkastustoiminnan uudistamista pohtinut revisiokomitea ehdotti 1946 valmistuneessa mietinnössään Revisiolaitoksen organisaation ja tarkastustoiminnan uudistamista. Viraston tehtäväkentäksi täsmennettiin tuolloin pelkästään valtiontalouden ulkoinen tarkastus.

Revisiokomitean ehdotuksen pohjalta annettiin vuoden 1947 aikana lakiuudistus, jonka mukaisesti perustettiin uusi kolleginen keskusvirasto, Valtiontalouden tarkastusvirasto. Virasto aloitti toimintansa vuoden 1948 alussa. Valtiontalouden tarkastusta koskevassa laissa todettiin, että 
 

valtion revisiolaitoksena toimii valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on tarkistaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tulo- ja menoarvion noudattamista.

Tehtävien painopistettä siirrettiin numerotarkastuksesta kohti tarkoituksenmukaisuustarkastusta. Tarkastusviraston tarkastusvaltuuksia laajennettiin myös valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin. Viraston tarkastustoiminnan ulkopuolelle sen sijaan jäivät eduskunnan taloudenhoito ja sen vastattavina olevien rahastojen hallinto sekä Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen toiminta.