Valtiontalouden tarkastusta sadan vuoden takaa

Valtiontalouden tarkastusviraston historiallisia asiakirjoja löytyy Kansallisarkiston kokoelmista aina vuodesta 1810 lähtien. Suomi 100 -hankkeen innoittamana VTV haluaa myös sukeltaa omaan menneisyyteensä tutkimalla Suomen itsenäistymisen vuoden asiakirjoja, jotka valottavat viraston sadan vuoden takaista toimintaa.

Venäjän keisarikuntaan kuulunut Suomen autonominen suurruhtinaskunta julistautui itsenäiseksi valtioksi joulukuussa 1917. Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917 Venäjällä samana vuonna tapahtuneen Lokakuun vallankumouksen jälkeen. Leninin johtama Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917, ja pian sen jälkeen moni muu valtio.




Valtiontalouden tarkastuksen historia ulottuu aina Ruotsi-Suomen aikoihin vuoteen 1695, jolloin kruunun finanssihallintoa perustettiin valvomaan Kamarirevisio-niminen (1799 alkaen Kamarioikeus) itsenäinen virasto. Suomen autonomian ajan alussa valtion veronkannon ylivalvonta ja tilintarkastus kuuluivat senaatin kamaritoimituskunnalle, jonka yhteyteen perustettiin tätä tarkoitusta varten revisiokonttori. Senaatin ohjesäännöllä perustettiin 16.12.1824 itsenäinen virasto nimeltä Yleinen revisionioikeus, jonka alaisuuteen revisionikonttori siirrettiin. Venäjän vallan ja itsenäisyyden alkuvuosien ajan valtiontalouden tarkastustoiminta säilyi varsin muuttumattomana: konttorin tehtävä oli tarkastaa valtion tilit ja oikeuden tehtävä käsitellä havaitut väärinkäytökset sekä nostaa mahdolliset syytteet.

Venäjän maaliskuun 1917 vallankumous mitätöi toisen sortokauden (1908–1917) aikana annetut laittomat säännökset ja tunnusti Suomen perustuslait. Samalla luvattiin esittää eduskunnalle ehdotus uudeksi hallitusmuodoksi. Jo maaliskuussa 1917 asetettiinkin ns. perustuslakikomitea ja hallitus tuli vastuunalaiseksi eduskunnalle. Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa senaatin jäsenten ja prokuraattorin virkatoimien lainmukaisuutta julkaistiin kesäkuussa 1918.


 Yleinen revisionioikeus ja sen virkamiehet


Valtiontalouden tarkastusviraston Helsingin toimipisteen kokoushuoneen seinällä katselevat aiemmat johtajat, August Stråhlmanin kuva etualalla.


Bror August Stråhlman oli Suomen revisiolaitoksen pitkäaikainen ja ansioitunut johtomies. Hänet nimitettiin ylitirehtööriksi 29.6.1907. Stråhlman oli syntynyt Viipurissa 1855, opiskellut Helsingin yliopistossa, saanut varatuomarin arvon 1884 sekä palvellut mm. kamaritoimituskunnan kanslistina, valtiokonttorin sihteerinä ja kamreerina. Hän oli aktiivisemmin mukana revisionitoimen uudistustyössä kuin kukaan edeltäjänsä. Kun valtion revisiolaitos perustettiin 1924, Stråhlmanista tuli sen ensimmäinen ylijohtaja.

 


Heti ylitirehtööriksi nimityksensä jälkeen syksyllä 1907 Stråhlman lähetti kamaritoimituskunnalle kirjelmän koskien eduskunnan anomusta revisiolaitoksen uudistamista. Alalla olin 1900-luvun alussa herännyt voimakas tarve uudistuksiin ja erityisesti huomiota kiinnitettiin tarkastustoimen tehokkuuden lisäämiseen, palkkauksen parantamiseen, työvoiman riittämättömyyteen ja tarkastustoimen järjestelyyn. Lähettämässään kirjelmässä johtoon noussut Stråhlman arvioikin revisiolaitoksen olevan perusteellisten uudistusten tarpeessa. Uuden ylitirehtöörin mukaan yksinkertaiset yhteenlasku- ja vertailutyöt voitaisiin teettää tärkeitä asioita hoitavien reviisorien sijaan ylimääräisillä apulaisilla ja laskukoneilla. Virka-aikaa pidentämällä reviisorien määrää pystyttäisiin myös vähentämään.

Kirjelmää seurasi vuonna 1908 revisiolaitoksen järjestämisestä koskeva Yleisen revisionioikeuden lausunto, jonka perusteella senaatti asetti seuraavana vuonna revisionikomission tarkastamaan ja antamaan ehdotus uudistustoimista. Komissio jätti pitkällisen työn jälkeen mietintönsä ja ehdotuksensa vuoden 1916 alussa. Suomen valtiollinen itsenäistyminen seuraavana vuonna antoi luonnollisesti vauhtia myös valtion revisiotoimen vuoksiksi pysähtyneille uudistushankkeille.



Luettelo vuosien 1899–1926 aikana revisiolaitoksen palvelukseen saapuneista. (Kansallisarkisto. Valtiontalouden tarkastusvirasto revisiolaitoksen I arkisto. Ansioluettelot 1899 - 1926)


Revisiolaitoksen työpäiväkirjaan (1913–1922) on kirjattu sarakkeisiin virkamiesten työpäivät. Kirjan mukaan vuoden 1917 tammikuu aloitettiin tilien järjestelyllä Revisiokonttorissa pidettävään tarkasteluun. Tammikuussa läsnä oleviksi oli merkitty: ylireviisori Niskander, ensimmäiset reviisorit Gottlund ,Werner ja Österman; toiset reviisorit Wikström, Stenroos, Markelin, Wendell ja Castren sekä virkaa tekevät ensimmäiset reviisorit Grönros, Faderby, Dahlström, Jalasmaa ja Wikström.

Työpäiväkirjassa mainittu Gustaf Arvid Niskander toimi ylireviisorin virassa vuosina 1904–1920. Hän oli aiemmin toiminut ensimmäisenä reviisorina. Niskander palveli Revisiolaitosta kuolemaansa saakka. Filosofian maisteri Welly Oiva Gottlund puolestaan teki ennätyksellisen 25 vuoden uran (1898–1923) ensimmäisenä reviisorina. Pitkä reviisorin ura oli myös A.B. Wernerillä, joka aloitti uransa ensimmäisenä reviisorina (1905) ja jatkoi tehtävissään vielä viraston uusimisen jälkeenkin.

Yleisen reviosionioikeuden virkakuntaa luonnehtii sen lähes vuosisadan kestäneen toiminnan aikana huomattavan suuri uskollisuus omaa virastoa kohtaan. Useat virkamiehet palvelivat revisiolaitosta ensimmäisestä virkanimityksestä eläkeikään tai kuolemaan saakka.


 


Revisiolaitoksen työpäiväkirjassa lukee maaliskuun kohdalla: Virasto suljettu 17 p:nä vallankumous-levottomuuksien vuoksi ja Virasto suljettu 30p:na vallankumousuhrien hautauspäivänä. Vallankumouksella viitataan Venäjällä tapahtuneeseen helmikuun vallankumoukseen, jonka seurauksena Keisari syöstiin vallasta 16. maaliskuuta. Suomen venäläisen hallinnon ja Suomeen sijoitettujen sotajoukkojen ylin johto sai tietää Pietarin tapahtumista 13. maaliskuuta, mutta onnistui tilapäisesti estämään tiedon leviämisen. Vallankumouksen lietsomina Itämeren-laivaston merisotilaat surmasivat Helsingissä 16. ja 17. maaliskuuta noin 50–100 venäläistä upseeria.


Työpäiväkirjan mukaan suurin osa Revisiolaitoksen henkilökunnasta vietti noin 40 päivää yhtäjaksoista kesälomaa kesä-elokuun aikana vuonna 1917. Yli puolet virkamiehistä sijoitti pitkän lomansa heinäkuulle.



 

 Mitä tapahtui vuonna 1917?


Päätös muistutusasiassa 14.2.1917
(Kansallisarkisto. Valtiontalouden tarkastusvirasto revisiolaitoksen I arkisto. Päätöskonseptit 1917 - 1919)


Revisiolaitoksen kirje- ja anomusdiaareihin kirjattiin ylös saapuneiden ja lähettyjen kirjeiden ja anomusten sisältö lyhyesti. Esimerkiksi tämä saapunut kirje löytyi Revisiolaitoksen kirje- ja anomusdiaarista vuodelta 1917:

17.2. Talousosaston Kanslian kirje, jonka ohella Rev.oikeudelle tiedoksi ja viranomaisille jaettavaksi on toimitettu painetut kappaleet Keisari Nikolai II ja Suurruhtinas Mikael Aleksandroviskin antamista manifesteista.

Kyseessä olevat manifestit käsittelivät helmikuun vallankumouksessa muuttuneita valtasuhteita: Venäjän keisari Nikolai II allekirjoitti vastentahtoisesti 15.2. manifestin, jossa hän luopui kruunustaan ja valta siirtyi hänen nuoremmalle veljelleen suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitšille.



Luettelo Suomen Senaatin toimituskunnista saapuneista kirjeistä.
(Kansallisarkisto. Valtiontalouden tarkastusviraston revisiolaitoksen 1 arkisto. Kirje- ja anomusdiaari 1917–1917)


Revisiokonttorin lähettämistä anomuksista käy ilmi, millaisia kohteita tarkastettiin vuonna 1917:

15.1. Pyynnöllä että Uudenmaan läänin Lääninkonttorin luettelo virkaanmääräys- ja erokirjoista v. 1915 Rev.konttorille toimitettaisiin.

5.2. Pyynnöllä että erinäisiä Turun ja Porin läänin Lääninkonttorin tileihin v. 1915 kuuluvia kassakuidit-todisteita Rev.konttorille toimitettaisiin.

16.2. Pyynnöllä että Kuopion läänin Lääninkonttorin luettelo Ilomantsin kihlakunnan pappiskunnan virkatalojen käytetyistä kruununveroista v. 1914 Rev.konttorille toimitettaisiin.

17.2. Pyynnöllä että Kuopion läänin Lääninkonttorin tileihin v. 1915 kuuluva luettelo niistä henkilöistä, jotka v. 1914 ovat ilmoittaneet aikovansa Iisalmen kihlakunnassa harjoittaa maakauppaa Rev.konttorille toimitettaisiin.

14.3. Pyynnöllä että Kuopion läänin Lääninkonttorin tileihin vuodelta 1915 kuuluvat päiväkirjanotteet mallasjuomain valmistuksesta panimoissa Rev.konttorille toimitettaisiin.

10.8. Pyynnöllä että Kuopion Lääninkonttorin tileihin vuodelta 1915 kuuluvien matkalaskujen tarkastamista varten hankittaisiin tietoa erinäisten maantiematkojen pituudesta.


31.8. Pyynnöllä että Joensuun kaupungin veronkantokirja 1914 vuoden kruununveroista Rev.konttorille toimitettaisiin.

6.9. Pyynnöllä että korkeintaan 1000 markkaa valvottaisiin konkurssissa Oikeusneuvosmies K.V. Lindberg-vainajan jälkeen.

25.9. Pyynnöllä että erinäisiä Värtsilän mallasjuomatehdasta ym. koskevia tietoja Rev.konttorille toimitettaisiin.

18.10. Pyynnöllä että Uudenmaan l. Lääninkonttorin tilit vuodelta 1916 sen tilinteot leimapapereista ja leimaveroista sekä sakkorahaintilit samalta vuodelta Rev.konttorille toimitettaisiin.

28.12. Anomuksella että hankittaisiin tietoa siitä onko tupakan käyttöön kruunun kustannuksella Helsingin kuritushuoneessa saatu lupaa.


 


Esimerkki Revisiolaitoksen lähettämästä kirjeestä Oulun läänin kuvernöörille (kirjekonseptit 1917-1918):


1917 helmikuun 21 pnä, No 21/32 B.D 1917
Läh 3/3 1917

Oulun läänin kuvernöörille,
koskeva erinäisten tilintekojen sidottamista

Yl. Rev. oikeuteen jätetyssä kirjeessä on Rev. konttori ilmoittanut, että Oulun läänin Lääninkonttorin tilinteot vuodelta 1914 kruunun etukäteen suorittamista korvauksista todistajille rikosasioissa, kreikkalais-venäläisille papeille todistajain vannottamisesta rikosasioissa sekä oikeuslääkeopillisista tarkastuksista ovat Keis. Suom Sti Valtiovaraintoimituskunnasta saapuneet Rev. Konttoriin sitomattomina, vaikka ne Keis. Stin Kamaritoimituskunnan 27 pnä huhtikuuta 1915 kaikille läänin kuvernööreille antaman kiertokirjeen mukaan olisivat olleet sidotettavat ennen niiden Valtiovaraintoimituskuntaan lähettämistä; ja saa Yl.Rev.oikeus sen johdosta kunnioittaen Herra Kuvernöörille eri kääreessä lähettää sanotut tilinteot niihin kuuluvine todisteineen pyynnöllä, että ne Herra Kuvernöörin suosiollisen toimenpiteen kautta sidotettaisiin ja sen jälkeen niin pian kuin mahdollista Rev.oikeudelle palautettaisiin.

A.S.




Poimintoja Revisiolaitoksen päätöskonsepteista

 



1917 helmikuun 14 päivänä


Päätös kirjoitettava asiakirjaviholle Rautatiehallituksen tilejä vuodelta 1915 koskevassa muistutusasiassa No 6/87 A.B. 1916. Koska Revisionikonttori on luopunut muistutuksestaan, tulee asia diarista poistetuksi. Helsingissä Yleisellä Revisionoikeudelta helmikuun 14 päivänä 1917.


A.S





1917 maaliskuun 10 päivänä

Päätös kirjoitettava asiakirjaviholle. Turun arkkihiippakunnan Tuomiokapitulin tiliä sanotussa arkkihiippakunnassa varattomien jumaluusopin ylioppilaitten hyväksi kootuista kolehteista vuonna 1912 koskevassa muistutusasiassa No:2/150 A.


 

1917 maaliskuun 10 päivänä

Suomen Suuriruhtinaanmaan Yleisen Revisionioikeuden päätös Revisionikonttorin, sen tarkastaessaan Wankeinhoitohallituksen tilejä vuodella 1913, tekemään muistutukseen, joka sisältää, paitsi muuta josta ei enää ole kysymys, että Wankeinhoitohallituksen Wahtimestarille L.J. Karlssonille on lahjapalkkioksi sekalaisista ylimääräisistä tehtävistä maksettu 75 markkaa, josta menosta on veloitettu kontt.”Tarverahoja”, sekä saman hallituksen Puhtaaksikirjoittajattarelle H. Korjulalle suoritettu 145 markkaa palkkioksi 1913 vuoden jälkimäisellä puoliskolla toimitetusta puhtaaksi kirjoituksesta.

 

 
Kansallisarkisto. Valtiontalouden tarkastusvirasto revisiolaitoksen I arkisto. Päätöskonseptit 1917 - 1919.
Lähteet:
Zetterberg, Seppo (toim.): Suomen historian pikkujättiläinen. Uudistettu laitos. Helsinki: WSOY, 2003.
Valtiontalouden tarkastusvirasto 1824–1974 . Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1974.
Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917–1920 I: helmikuu 1917–toukokuu 1918, s. 9–26. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1967.


 

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä