rss Tiedotteet 2016

29.11.2016 12.00

Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan puoliväliraportti varoittaa finanssipoliittisten sääntöjen rikkomisesta tällä vaalikaudella

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vaalikauden 2015–2018 finanssipolitiikan valvonnan puoliväliraporttinsa. Raportissa on tarkasteltu hallituksen julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, finanssipolitiikan mitoitusta, valtiontalouden kehysten noudattamista sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista. Tarkastusviraston arvion mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion vaatimuksiin on muodostumassa merkittävä poikkeama, eikä Suomi ilman lisäsopeutustoimia saavuta valtioneuvoston vahvistamaa -0,5 prosentin rakenteellisen jäämän tavoitettaan.

Julkisen talouden kokonaisuuden ohjaus on kuluvalla vaalikaudella tiivistynyt. Tähän ovat vaikuttaneet aiempaa kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää julkisen talouden ohjausta edellyttävä valtioneuvoston asetus ja sen huomioiminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa. ”Pidämme hyvänä, että talouspolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttamat haasteet huomioidaan osana finanssipolitiikan suunnittelua”, kertoo finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Kuluvan vaalikauden finanssipolitiikan mitoitus on oikeansuuntainen. Rakenteellisten uudistusten lyhyellä aikavälillä aiheuttamat kustannukset vaikeuttavat kuitenkin julkisen talouden sopeuttamista. Lisäksi toteutetut sopeutustoimet ovat hidastaneet talouskasvua, ja tulevien vuosien toimet pitävät finanssipolitiikan mitoituksen joko neutraalina tai lievästi kiristävänä. Ilman lisäsopeutustoimia hallitus jää valtiontalouden rahoitusaseman ja samalla koko julkisen talouden tasapainotavoitteistaan. Jos asetetut tavoitteet toteutuisivat, ne turvaisivat julkisen talouden tasapainottamisen sekä edesauttaisivat velkasuhteen kasvun taittamista. Mahdolliset lisäsopeutustoimet saattavat kuitenkin hidastaa talouskasvua vaalikauden loppuvuosina.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä talouskasvua ja työllisyyttä edistävä politiikka ovat tärkeitä välineitä julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa. Uudistusohjelmien toimenpiteet ovat vielä kesken, ja niiden onnistuminen edellyttää hyvän säädösvalmistelun periaatteiden toteutumista.

Kehysjärjestelmän tarkoituksena on hillitä verotaakan kasvua

Säästötavoitteet ovat pitäneet valtiontalouden kehykset tiukkana. Kehysten tiukkuus on osaltaan vaikuttanut talouskasvun tukemiseen kehysten ulkopuolisten keinojen, kuten verotukien, finanssisijoitusten ja takauskannan kasvattamisen avulla. ”Suositamme, että julkisen sektorin vastuita ja niihin liittyviä riskejä seurattaisiin kokonaisuutena ja suhteessa muuhun talouteen”, toteaa Okko ja jatkaa: ”Myös verotusta tulisi kehittää kokonaisuutena ja verojärjestelmää yksinkertaistaa.”

Tarkastusviraston havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2015. Keskeisenä kansallisena finanssipolitiikan ohjausvälineenä valtiontalouden kehysten tulisi olla yhdenmukaiset valtiontaloudelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Suomi voi joutua liiallisten alijäämien menettelyyn tällä vaalikaudella

Suomi noudatti EU:n vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2015. Tarkastusviraston tekemän ennakkoarvion mukaan Suomi noudattaa sopimuksen ennalta ehkäisevän osion sääntöjä myös vuonna 2016. Tarkastusviraston arvion mukaan rakenteellisen jäämän ja menosäännön vaatimuksiin on kuitenkin muodostumassa merkittävä poikkeama vuonna 2017. ”Arviomme perusteella Suomi ei tule ilman lisäsopeutustoimia saavuttamaan valtioneuvoston vahvistamaa -0,5 prosentin rakenteellisen jäämän tavoitetta tällä vaalikaudella”, toteaa vanhempi ekonomisti Seppo Orjasniemi.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion noudattaminen ei ole taannut riittävää turvamarginaalia sopimuksen korjaavaan osioon. Vaikka 3 prosentin alijäämäkriteeri täyttyy ennustejaksolla, Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde on kasvanut yli sallitun 60 prosentin. Arvioidessaan liiallisten alijäämien menettelyn käynnistämistä Euroopan komissio huomioi kaikki merkitykselliset tekijät.

Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan vaalikauden 2015–2018 puoliväliraportti K 18/2016 (pdf) (2.5 MB)

Lisätietoja:
- finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko, p. 09 432 5875, matti.okko@vtv.fi
- vanhempi ekonomisti Seppo Orjasniemi, p. 09 432 5864, seppo.orjasniemi@vtv.fi
- ekonomisti Jenni Jaakkola, p. 09432 5884, jenni.jaakkola@vtv.fi
- ylijohtaja Marko Männikkö, p. 09432 5803, marko.mannikko@vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on riippumattomana tahona valvoa finanssipoliittisen lain noudattamista ja arvioida talousennusteiden luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Valvontatehtävään kuuluvat arviot julkisen talouden kokonaisuuden ohjauksesta, valtiontalouden kehysten noudattamisesta ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta.


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä