rss Tiedotteet 2017

19.9.2017 12.00

Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari: ”Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko vaatii uudenlaista tukea virkamiehiltä”

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosikertomuksensa eduskunnalle. Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari nostaa katsauksessaan esiin politiikan ja virkamiesvalmistelun kohtaanto-ongelmat. Poliittinen päätöksenteko on muuttunut ja tarvitsee onnistuakseen avointa, läpinäkyvää, nopeaa ja vuorovaikutteista virkamiesvalmistelua. Virkamiesten vastuulla on nostaa esille, mikä on mahdollista ja mahdotonta lainsäädännön ja valtiontalouden näkökulmasta. Yli-Viikari tuo esiin myös tarpeen valtioneuvoston omalle riskienhallintapolitiikalle.

Tytti Yli-Viikari: ”Nykypolitiikka ei enää taivu aikaa vievään virkamiesvalmisteluun”

VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari nostaa vuosikertomuksen pääjohtajan katsauksessaan esiin politiikan ja virkamiesvalmistelun kohtaahto-ongelmat.

- Kiireen tuntu, roolien sekoittuminen ja resurssien niukkuus aiheuttavat kovaa painetta. Muuttuneet odotukset avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle sekä asioiden monimutkaisuus ja nopeatahtinen tuloksista viestiminen haastavat virkamiestyötä. Virkamiehet ovatkin alkaneet jakaa tietoa, verkostoitua ja käydä avointa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kokeilukulttuuri on vahvistunut, Yli-Viikari pohtii.

Yli-Viikarin mukaan virkamiesten tulisi tarkastella omia toimintatapojaan kriittisesti ja pohtia, miten poliittisille toimijoille voitaisiin tarjota uudenlaista tukea ja palveluja. Reaaliajassa tapahtuva poliittinen päätöksenteko on vaativaa. Tuloksia odotetaan nopeasti ja uusiin asioihin siirrytään ennen kuin aiemmista kokemuksista on opittu. Jos virkamiesvalmistelu ei uusiudu tarjotakseen politiikalle luotettavan ja relevantin alustan, tapahtuu ohijohtamista ja hallinnon ulkopuolelta tulevien impulssien johtamaa valmistelua. Tällöin päätöksenteossa käytettävän tietopohjan laatu ja vaikutusarviointien kattavuus kärsivät.

- Tarkastushuomiomme kuvastavat, että reaaliajassa ja sosiaalisen median mainingeissa tapahtuva politiikka ei taivu aikaa vievään ja yhtenäiseen virkamiesvalmisteluun. Tämä haaste politiikan toimijoiden ja virkamieskunnan tulisi ratkaista yhdessä, Yli-Viikari korostaa.

Yli-Viikari toteaa, että tällä hetkellä Suomen toimintakulttuuri arviointeineen ja mittauksineen kannustaa pikemminkin varmuuden tavoitteluun kuin uudistavaan riskinottoon. Riskit tulisi tunnistaa ja niille tulisi määritellä hyväksyttävä taso, jolloin riskienhallinta sallisi rohkeampaa toimintaa. Riskienhallinnan merkitys on erityisen suuri, kun päätöksiä tehdään valtioneuvoston tasolla. Kokonaisvaltaista riskienhallintaa tukisi valtioneuvoston oma riskienhallintapolitiikka.

Vuosikertomuksen pääteemoja digitalisaatio, rakenteelliset uudistukset, sote- ja maakuntauudistus sekä innovaatiot

Digitalisaation myötä palvelujen tuottamiseen osallistuu valtion toimijoiden lisäksi yhä useampia osapuolia. Etenkään toimintavarmuutta ja tietoturvallisuutta koskevat vastuut eivät hallinnossa ole kaikin osin selviä. Rakenteellisten uudistusten yhteydessä korostuvat kattavat tietoperustat ja laadukkaat vaikutusarviot. Riskien ja epävarmuuden systemaattinen tunnistaminen edesauttaa tavoitteiden kannalta suotuisten valintojen tekemistä.

- Hallinnon rakenteellisten muutosten yhteydessä on varmistettava, että hallinnon palvelut pystytään tarjoamaan myös muutosvaiheiden aikana, korostaa ylijohtaja Marko Männikkö.

Sote- ja maakuntauudistuksen osalta vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomioita säästötavoitteen toteutumisen näkökulmasta olennaisiin toimeenpanon riskeihin. Säästötavoitteen toteutuminen edellyttää eri osa-alueille asetettavia osa- ja välitavoitteita, joiden toteutumista seurataan systemaattisesti.

Elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyen vuosikertomuksessa on muun ohella käsitelty valtion hankintatoiminnassa sovellettuja, innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtääviä hyviä käytäntöjä. Innovatiivisuuden edistämisessä julkisin hankinnoin on suuri potentiaali, sillä julkisten hankintojen vuosittainen kokonaisarvo Suomessa on noin 35 miljardia euroa. Toistaiseksi innovatiivisia julkisia hankintoja on tehty valtiolla kuitenkin vähän.

- Kansalliset innovaatiostrategiat olisi jalkautettava nykyistä paremmin kaikkiin julkishallinnon hankintayksiköihin, toteaa Männikkö.

VTV luovutti vuosikertomuksensa eduskunnalle 19.9. Kertomuksessa virasto esittää yhteenvedon valtion taloudenhoidosta, hallinnosta ja eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoistaan.

K 17/2017 vp Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2017 (pdf) (4.7 MB)


Lisätietoja
pääjohtaja Tytti Yli-Viikari
040 525 3034, tytti.yli-viikari@vtv.fi

ylijohtaja Marko Männikkö, tuloksellisuustarkastus ja finanssipolitiikka
0400 815 726 , marko.mannikko@vtv.fi

ylijohtaja Marjatta Kimmonen, tilintarkastus ja laillisuustarkastus
050 534 7514, marjatta.kimmonen@vtv.fi


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä