VTV-foorumin Tietoyhteiskunnan toimintavarmuus -työpajan alustajana toimi kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.

IMG_4976

Ihmiset kehittävät teknologiaa nopeammin kuin koskaan aiemmin. Kysymys siitä, mikä on teknologian turvallisuuden tulevaisuus, johtaa eettisten kysymysten pohdintaan – ei ole enää kyse siitä, mitä koneet ja laitteet voivat tehdä, vaan siitä, mitä koneiden ja laitteiden annetaan tehdä. Esimerkiksi algoritmien läpinäkyvyyden lisääminen on keskeinen poliittinen kysymys.

Haastavaa on se, miten kompleksiseksi maailma on menossa. Kun fyysinen ja digitaalinen todellisuus yhdistyvät yhä enemmän yhdeksi maailmaksi, pitäisi tietää jotain kaikista yhteiskunnan alueista; yhden alueen asiantuntijana pysyminen ei riitä. Datan määrä kasvaa valtavasti ja olennainen kysymys koskee sitä, kuka dataa hyödyntää, kuka datan omistaa ja miten dataa siirretään. Tietoyhteiskunnassa toimintavarmuus nousee keskiöön ja siitä tulee organisaatioiden ja ihmiselämän tärkeimpiä kysymyksiä.

Nuorille tehdyssä kyselyssä (Jarno Limnéll & Jari Rantapelkonen: Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus, 2017) haluttiin selvittää, mitkä asiat ovat Suomessa sellaisia, joista tulisi pitää kiinni – eli sen sijaan että kysytään, mitä tulisi muuttaa, kysytäänkin, mitä tulisi säilyttää. Vastausten perusteella erityisesti luottamuksen säilyttäminen on tärkeää. Keskeinen kysymys on, miten luottamusta vahvistetaan, ei niinkään se, miten vahvistetaan turvallisuutta tai toimintavarmuutta. Nuoret luottavat turvallisuusviranomaisiin, mutta yleisesti suomalaisten epäyhtenäisyyden ja keskinäisen eripuran lisääntyminen rapauttaa luottamusta. Turvallisuus on osin todellisuutta ja osin mielikuvia. Eurobarometrin mukaan kaksi kolmasosaa eurooppalaisista käyttäisi enemmän teknologisia laitteita ja palveluita, jos ne olisivat turvallisia ja 83 prosenttia kokee, että luottamus on olennainen asia digitaalisessa taloudessa.

Ryhmätyöosiossa keskusteltiin seuraavista kysymyksistä:

Mitä tietoyhteiskunta tarkoittaa? Mitkä ovat viiden vuoden päästä hallitsevat piirteet tietoyhteiskunnassa?

  • Tekoälyn keinoin pystytään nopeammin ja laajemmin käsittelemään tietoa.
  • Tietojärjestelmät keskustelevat paremmin keskenään.
  • Miten hyödynnetään tekoälyä?
  • Saadaanko paremmin tietoa käytettäväksi päätöksenteon pohjaksi?
  • Voivatko kansalaiset osallistua paremmin?
  • Onko tarvetta kaikkeen talletettuun tietoon ja kuka päättää, mitä tietoa tulee tallentaa?
  • Diginatiivien tuleminen mukaan yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.
  • Kyberturvallisuuden tarpeen korostuminen.
  • Luotettavan tiedon arvo ja perusrekistereiden arvo voi korostua valtavien datamassojen keskellä.

Jarno Limnéll totesi, että kun tietoa on valtavat määrät, voi olla vaikeampi määritellä mihin voi luottaa ja kuka tiedon omistaa. Viro on esimerkiksi perustanut data-suurlähetystön Luxemburgiin, jotta voidaan säilyttää kaikki kriittiset yhteiskunnan tiedot digitaalisena varmuuskopiona oman maan ulkopuolella. Monet maat tulevat todennäköisesti vielä seuraamaan Viron esimerkkiä.

Mitä tarkoittaa toimintavarmuus tällä hetkellä? Entä viiden vuoden päästä?

Toimintavarmuus tarkoittaa muutakin kuin teknologiaa. Se on toimintamalli, johon liittyy iskunkestävyyttä, verkostojen hallintaa ja kokonaisuuden palautumiskykyä niin, että virheistä tai häiriöistä opitaan. Varajärjestelminä voivat toimia perinteisetkin järjestelmät, mutta kun tietoa alkaa kertyä valtavia määriä, tiedon säilyttäminen tulee haastavaksi. Edellä mainittu data-suurlähetystö voisi olla esimerkki ratkaisusta tiedon säilyttämiseen. On tärkeää priorisoida mitä varmistetaan – kuten elintärkeät toiminnot. Vastuu toimintavarmuudesta saatetaan nähdä liiallisesti valtiolle kuuluvana;  muillakin toimijoilla on siinä tehtävää. Toimintavarmuudella on myös taloudellinen ulottuvuus, joka voi heijastua jopa valtion luottoluokitukseen saakka.

Limnéll totesi, että toimintavarmuudessa on olennaista, että ei pelkästään palauteta toimintaa aiemmalle tasolle vaan myös opitaan ja mennään eteenpäin. Tulevaisuudesta tiedetään vain, että tulevaisuus yllättää. Siten toimintavarmuus ja turvallisuus näyttäytyvät yhä enemmän sietokyvyn kehittämisen kautta eli ei pelkästään luoda toimintavarmuuden prosesseja ja toimintoja vaan huomioidaan myös henkiseen sietokykyyn liittyviä asioita. 

Mitä luottamus tarkoittaa ja miten se ilmenee suomalaisessa yhteiskunnassa?

Aiheesta lähdettiin keskustelemaan negaation kautta eli tekijöistä, jotka vähentävät luottamusta. Medialla on merkittävä rooli luottamuksen kannalta ja median markkinamurros on tuonut säröjä luottamukseen. Jatkossa medialukutaito ja lähdekritiikin taidot korostuvat. Ns. äänekkään vähemmistön esille nostamat yksittäisten virkamiesten toimintaa koskevat tapaukset voivat pilata koko virkamieskunnan maineen. Kuitenkin virkakoneisto toimii Suomessa edelleen hyvin ja on tärkeä järjestyksen ylläpitäjä. Esimerkiksi lain noudattaminen on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Kansalaisten arjen perusluottamus on edelleen kunnossa: luotetaan siihen, että juna tai bussi tulee ajallaan tai palkka tulee oikein ja ajallaan. Halu osallistua yhteiskunnan ylläpitoon koostuu monista pienistä asioista. Veronmaksuhalukkuus on ollut merkki luottamuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Läpinäkyvyys on luottamuksen takeena ja demokratia on kivijalka, josta ponnistetaan eteenpäin.

Mitä luottamus on?

  • Luottamus on yksilön uskoa yksilöön.
  • Varmuutta tai uskoa siihen, ettei tule pettymään.
  • Yhteiskunnassa luotetaan tuntemattomiin.

Limnéllin mukaan luottamus on parhaimmillaan koko yhteiskuntaa koossapitävä näkymätön liima. Suomalaisten luottamus turvallisuusviranomaisiin on hyvin korkea, sen sijaan poliittisiin päättäjiin ja mediaan luotetaan vähiten. Tärkein turvallisuudentunteen luoja on oma asuinalue, perhe ja lähipiiri. Valtavista trendeistä puhuttaessa ihminen helposti unohtuu – yksilöiden mielessä pitäminen on tärkeää. 

Millaisiin arvoihin suomalainen tietoyhteiskunta perustuu ja mihin sen pitäisi perustua?

Todettiin, että tietoyhteiskunnan arvot ovat samat kuin yhteiskunnan arvot. Keskusteltiin siitä, mitkä kysymykset erityisesti korostuvat tietoyhteiskunnassa ja esille nousi seuraavia asioita:

  • Arvopolarisaatio yhteiskunnassa – vastakkaiset näkemykset, moniäänisyys.
  • Tiedon luotettavuus
  • Jakamistalous

Esille nousivat myös seuraavat arvot: läpinäkyvyys, eettisyys, turvallisuus, luotettava tieto, tasa-arvo, kokeilut, avoimuus, edistyksellisyys, oikeudenmukaisuus, halu kehittyä, vakaus, luottamus, ennakoitavuus, kehittyvyys, rohkeus ja oppiminen.

Limnéll totesi, että vaikka yksilökeskeisyydestä keskustellaan paljon, nuoret kaipaavat turvallisuuden näkökulmasta yhteisöllisyyttä. Voidaan kysyä, onko heimoyhteiskunta palaamassa, mutta kenties uudessa muodossa.

Tärkeitä kysymyksiä ovat kenen tehtävä olisi viestiä arvoja suomalaiseen yhteiskuntaan, miten arvoja kasvatetaan ja viestitään? Miten yksilöt omassa elämässään toteuttavat yhteisiä arvoja? Turvattomuutta luo se, ettei tiedetä mikä on se suunta, johon Suomi on matkalla. Hallitusohjelmassa on määritelty Suomelle suunta, mutta miten se saadaan viestittyä?

Keskeisiä asioita, joilla parannetaan suomalaisen tietoyhteiskunnan toimintavarmuutta

Ryhmät pohtivat teemoja ja seuraava on kooste ryhmätyön tuloksista:

  • Yhteinen tavoitetila.
  • Johtaminen, esimerkillä johtaminen ja suunnannäyttäminen (huomioitava resurssit ja kansainvälinen näkökulma).
  • Riskien hallinta ja ennakointi (huomioitava resurssit ja kansainvälinen näkökulma).
  • Koulutus ja elinikäinen oppiminen (huomioitava resurssit ja kansainvälinen näkökulma).
  • Kriittisten toimintojen jatkuvuuden varmistaminen – varautumisjärjestelyt (tiedetäänkö mitkä ovat kriittisiä toimintoja?).
  • Julkisen hallinnon toimijoiden yhteistyö muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä.
  • Eettiset pelisäännöt, jotka on laadittu dialogissa toimijoiden kesken. Keskusteluprosessi on tärkeä.
  • Yhteistyökyky, yhteiskunnan yleinen etu edellä.
  • Tiedon käyttökulttuuri, asianmukainen käyttö, suojaus ja luotettavuus.
  • Osaaminen ja sen kehittäminen liittyen tietoyhteiskuntaan (tiedetäänkö minkälaista osaamista tarvitaan 10 vuoden päästä?).
  • Puhtaat tietoverkot.

 VTV-foorumin Tietoyhteiskunnan toimintavarmuus -työpaja pidettiin 25.9.2017.

Esitys Jarno Limnéll

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä