Öljyvahinkojen mahdollisuus Suomenlahdella suuri – onko öljyntorjuntaa kehitetty?

Markku Turtiainen











Suomenlahdella kulkeva alusöljyliikenne on lisääntynyt viime vuosina, kun Venäjä on rakentanut uusia öljysatamia Suomenlahden pohjukkaan. Samaan aikaan muu meriliikenne, erityisesti matkustajaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä, on kasvanut. Suuren alusöljyonnettomuuden riski on näissä oloissa hyvin todennäköinen, varsinkin kun Suomenlahti on usealla tavalla haasteellinen ympäristö merikuljetusten kannalta. Läheltä piti -tilanteita on jo ollut. Pahimmillaan suuri alusöljyvahinko voi aiheuttaa miljardien eurojen kustannukset.

Vaikka Suomenlahden öljyntorjuntajärjestelmä on toiminut varsin tehokkaasti, esitimme vuonna 2014 joitain öljyntorjunnan kehittämissuosituksia. Mitä viranomaiset ovat sen jälkeen tehneet? Varsin paljon.

Yhteistyöfoorumi on perustettu 

Alusöljyvahinkojen riskien hallinnassa on selvästi tarve eri hallinnonalojen väliselle yhteistyöfoorumille, johon osallistuisivat sekä meriturvallisuuteen eli onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn että öljyntorjuntaan liittyvät toimijat. Yhteistyöryhmä hahmottaisi alusöljyonnettomuuden ennaltaehkäisyn ja torjuntavalmiuden muodostaman kokonaisuuden nykyistä yhtenäisemmin. Ympäristöministeriö perustikin vuoden 2014 lopussa valtakunnallisen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunnan, joka pyrkii jäntevöittämään yhteistyötä sidosryhmien ja virka-apuviranomaisten kesken.

Uutta öljyntorjuntastrategiaa laaditaan

Ympäristöministeriö on alkanut laatia uutta öljyntorjuntastrategiaa vuonna 2016, ja strategialuonnos on hyväksytty alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunnassa 9.11.2017.  Strategia perustuu Suomen ympäristökeskuksen parhaillaan valmistelemaan ympäristövahinkojen torjunnan kokonaisselvitykseen 2017–2025.

Öljyntorjuntalaivastoa ja -kalustoa on lisätty

Öljyntorjuntalaivastoamme ja -kalustoamme on laajennettu. Rajavartiolaitoksen uusi Turva-vartiolaiva (97 milj. euroa) valmistui kesällä 2015. Tässä monitoimialuksessa on öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntalaitteistot. Vuonna 1981 valmistuneen öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjaus valmistui kesällä 2015 (12 milj. euroa). Lisäksi valtion Arctia oy:lle on vuonna 2016 valmistunut Polaris-alus, jolla on avovesikauden öljyntorjuntalaitteisto.

Öljyntorjuntalaivasto koostuu tätä nykyä 19 monitoimialuksesta. Vuoden 2016 lopussa oli käytössä kaikkiaan viisi suurta jääolosuhteiden öljynkeruulaitetta, joita voidaan operoida usealla eri aluksella. Suomen ympäristökeskus on hankkinut kolme hinattavaa öljyjätteen välivarastosäiliötä. Öljyntorjunnan avomeripuomia valtiolla on nyt 25 kilometriä. 

Kaikkia suunniteltuja kalustohankintoja ei kuitenkaan ole pystytty toteuttamaan. Suunniteltu Rajavartiolaitoksen toisen ulkovartiolaivan hankinta ei toteutune. Päätöksiä ei ole myöskään tehty kymmenen suuren I-luokan öljyntorjuntaveneen hankinnoista. Näitä veneitä voitaisiin käyttää nimenomaan hankalassa avomerialueen ja rannikon välisessä öljyntorjunnassa.

Lentovalvontaa on kehitetty

Lentovalvonta on avainasemassa öljypäästöjen havaitsemisessa. Rajavartiolaitokselle vuonna 1995 hankitut kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta on modernisoitu uudistamalla ohjaamo ja osa valvontalaitteista. Modernisoinnin yhteydessä koneen lennonvalvontajärjestelmät uusittiin käytännössä kokonaan. Valvontalentokoneilla on tarkoitus operoida aina vuoteen 2025.

Öljyjätehuollon säädöksiä kehitetään

Rantojen puhdistuksessa syntyy runsaasti öljyistä maa-ainesta. Tämä luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, jos lainsäädännössä määritellyt vaarallisen aineen pitoisuudet ylittyvät. Öljyvahinkojätteen määrän nousee 30 000 tonnin alusonnettomuuden jälkeen jopa 3,45 miljoonaan kuutiometriin. Jätteen kuljetukseen tarvittaisiin noin 420 000 kuorma-auton lavallista. Tämä tietäisi melkoista rekkarallia vahinkoalueilla.

Aluksesta peräisin oleva öljy muuttuu maihin päädyttyään jätteeksi, jonka pois viemisestä ja käsittelystä vastaa kunta. Kunnat eivät kuitenkaan ole täysin tiedostaneet jälkitorjuntavastuun vaatimuksia ja merkitystä. Ympäristöministeriö onkin aloittanut häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevan säädösvalmistelun. Tavoitteena on selkeyttää jätehuollon järjestämisen vastuusuhteita sekä joustavoittaa häiriötilanteissa syntyvien jätteiden käsittelyä ympäristön- ja terveydensuojelun näkökulmat huomioiden.
Muutosten on alustavasti arvioitu tulevan voimaan vuonna 2018.

Mitä voitaisiin vielä tehdä?

Aivan kaikkia esittämiämme suosituksia ei ole toteutettu. Pidimme tärkeänä, että kansallisessa öljyvahinkojen valmiussuunnitelmassa määriteltäisiin suojeltavien kohteiden tärkeysjärjestys, jotta torjuntatoimet voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Ympäristöministeriö piti kuitenkin arviointia liian vaikeana, koska tärkeys riippuu vuodenajasta, onnettomuuden ajankohdasta ja pilaavan aineen laadusta.

Suosittelemamme pelastuslaitosten yhteiset kalustohankinnat eivät myöskään ole toteutuneet, vaikka ne olisivat hyvä tapa tehostaa resurssien käyttöä.

***

Markku Turtiainen työskentelee Valtiontalouden tarkastusvirastossa tuloksellisuustarkastusneuvoksena.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä