Päätöksenteon tueksi tarvitaan monipuolista tietoa politiikkatoimien vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen. Käyttäytymistaloustiede täydentää näkemystä taloustieteen malleissa esiintyvästä rationaalisesta toimijasta. Laaja ja ennakkoluuloton tiedonkeruu politiikkatoimien kannustinvaikutuksista yksilötasolla edistää yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista.


Käyttäytymistaloustieteen perusviesti on, että kaikki ihmisten käyttäytymismallit tulisi vähintäänkin huomioida ja niitä voisi jopa hyödyntää politiikkatoimien suunnittelussa. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa puhutaan usein käyttäytymisen sijaan arvoista. Arvot edustavat ihmisten yleisesti hyväksyttyjä ja toivottuja käyttäytymismalleja, sellaisia kuin vapaus ja vastuu, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, työnteko ja yritteliäisyys, suvaitsevaisuus ja heikommista välittäminen. Keskustelussa tulisi kuitenkin olla tilaa myös niille käyttäytymismalleille, joita emme tavoittele, kuten laiskuudelle, epärehellisyydelle, itsekurin puutteelle ja vastuunpakoilulle – kaikelle, mikä näkyy ihmisten käyttäytymisessä sen kummemmin arvottamatta, onko ominaisuus toivottu vai ei.

Nähdäkseni käyttäytymismalleista liian vähälle hyödyntämiselle on ainakin jäänyt ihmisten luontainen taipumus laiskuuteen. Yleisesti ottaen pyrkimys työnteon välttämiseen on ollut erinomainen motivaatio tuottavuutta parantaville innovaatioille; ainoastaan tehokkain tapa toimia miellyttää ihmistä, joka haluaa saada jotain aikaiseksi pienimmällä mahdollisella vaivannäöllä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kuitenkin korostuu usein työnteon itseisarvo, sillä työ yhdistyy vahvasti toimeentulon hankkimiseen. Työ voidaan myös ymmärtää laajemmin kaikkena vaivannäkönä ja ajankäyttönä, minkä jonkin asian hoitaminen edellyttää. Laiskuuden arvostaminen edellyttäisi työn vähentämistä kaikilta – sen pohtimista, miten yhteiskunnan normien ja tavoitteiden toteuttamisesta tulisi helpoin ja vaivattomin toimintavaihtoehto.

Käyttäytymistaloustiede osana tietoon perustuvaa politiikkaa

Valintoja ohjaavat kannustimet. Poliittisten päättäjien haaste on tunnistaa yksilön toimintaa ohjaavat kannustimet ja valjastaa ne tukemaan laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtenä vastauksena tähän haasteeseen on käyttäytymistaloustieteen ajattelun valjastaminen systemaattiseksi osaksi politiikkatoimien suunnittelua.

Käyttäytymistaloustiede täydentää käsitystä taloustieteen malleissa esiintyvästä rationaalisesta toimijasta. Sen avulla voidaan ymmärtää tyypillisiä ajatusvirheitä esimerkiksi todennäköisyyksien arvioinnissa tai suhtautumisessa voittoihin ja tappioihin. Käyttäytymistaloustiede pyrkii tuomaan esiin myös sen, miten käyttäytyminen muuttuu erilaisissa toimintaympäristöissä sekä valinnanmahdollisuuksien edessä.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa on kehitetty Behavioral Insights (BI) -konsepti, jolla tavoitellaan kustannustehokkaita ja helppokäyttöisiä palveluita sekä realistista mallia ihmisen käyttäytymisestä päätöksenteon pohjaksi. Konseptin avulla kehitettyjen interventioiden tavoitteena on saada aikaan tietty, selkeästi määritelty käyttäytymisen muutos. Intervention onnistumista arvioidaan satunnaistetulla kenttäkokeella. Suomessa samantyyppistä ajattelutapaa on sivuttu perustulokokeilussa, ja vuonna 2018 voidaan odottaa ensimmäisiä BI-menetelmään perustuvia kenttäkokeita.

BI-interventiot voidaan nähdä kevyempänä vaihtoehtona lakien säätämiselle. Sen sijaan, että lainsäädännön kautta julkilausutaan tahtotila ja valvotaan sen noudattamista esimerkiksi sanktioilla, kokeillaan, voidaanko ihmisiä kannustaa tai ”nykäistä” muuttamaan käytöstään vaivattomasti ja houkuttelevalla tavalla. BI-interventiossa fokus on alusta lähtien tavoitelluissa yksilötason käyttäytymisen muutoksissa. Jos tavoitellaan sitä, että ihmiset saisivat töitä tai olisivat terveempiä, aloitetaan selvittämällä, mitkä tekijät nykytilanteessa vaikeuttavat tavoitteen toteutumista, ja pyritään vaikuttamaan juuri näihin tekijöihin. Satunnaiskoe on olennainen osa intervention toimivuuden selvittämistä – ja myös siitä voidaan oppia, jos huomataan, ettei interventio ole johtanut tavoiteltuihin muutoksiin.

Satunnaiskokeet ovat yksi tie kohti tietoon perustuvaa politiikkaa. Luonnollisesti satunnaiskokeetkaan eivät tarjoa yksiselitteisiä, oikeita vastauksia kompleksisiin ihmisten käyttäytymistä ja yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin. Päätöksentekijöiden tulee edelleenkin huomioida, mihin kysymykseen satunnaiskoe on vastannut ja millaisia epävarmuuksia vastaukseen sisältyy. Satunnaiskokeiden avulla voidaan kuitenkin kiinnittää huomio olennaisiin ja perustavanlaatuisiin kysymyksiin politiikkatoimien vaikuttavuudesta – voidaan paitsi kysyä, mikä toimii, niin myös miksi se toimii. Satunnaiskokeet mahdollistavat kumulatiivisen tiedonkeruun prosessin, joka yhdessä teorianmuodostuksen ja muiden menetelmien kanssa parantaa yhteiskuntia koskevan tiedon laatua.

Uskallammeko tehdä vaikuttavia päätöksiä?

Ei ole mahdollista korostaa liikaa sen tärkeyttä, että kysymme aidosti, miten ja miksi politiikkatoimet vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja arkeen. Mahdollisuudet tehdä valintoja ja hyödyntää tietoa voivat olla hyvin erilaiset, ja siten sama toimenpide voi vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavoin. Sekä hyvä että huono puoli politiikkatoimien vaikutuksia arvioitaessa on se, että ihmiset ovat yleensä ottaen sopeutuvaisia ja pyrkivät löytämään muutoksista ne puolet, joista on heille eniten hyötyä. Mitä enemmän tietoa yksilötason päätöksenteko- ja toimintaympäristöstä on olemassa, sitä paremmin on mahdollista tehdä politiikkatoimia, joilla on tavoitteen mukaisia vaikutuksia juuri oikeisiin kohderyhmiin.

Voi kuitenkin olla yllättävän vaikeaa tehdä päätöksiä, joiden vaikutukset ovat hyvin tiedossa. Tiedon lisääntyessä päätöksestä hyötyvien lisäksi näkyviin tulevat ne, jotka häviävät. Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista kritisoidaan usein jo lähtökohtaisesti epäeettiseksi. Eettisesti arveluttavinta on kuitenkin tehdä päätöksiä, joiden vaikutuksia ei tunneta eikä edes haluta tietää. Keskustelu vaikutuksista tuo selkeämmin näkyviin myös sen, onko politiikkatoimien eettisyys kyseenalaista.

Politiikkatoimien vaikuttavuutta koskevaa tietoa on saatavilla yhä enemmän, mutta tiedonkeruun säännönmukainen kytkentä politiikkatoimien arviointiin ei täysin toteudu. Menetelmät ja kysymyksenasettelut ovat haastavia, eikä osaamista arviointien tekemistä varten ole aina helposti saatavilla.

Tutkijoita ja virkamiehiä tarvitaan muistuttamaan laadukkaiden vaikutusarviointien tekemisestä sekä selvittämään, miten politiikkatoimet vaikuttavat ihmisten toimintaan. Mutta aivan yhtä lailla tarvitaan päättäjiä, jotka osaavat hyödyntää saatavilla olevaa tietoa ja uskaltavat tehdä vaikuttavia päätöksiä.

***

Sini Salmi työskentelee Valtiontalouden tarkastusvirastossa finanssitarkastuksen ja johdon tuen tehtävissä.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä