Rakenteellisilla muutoksilla kurotaan umpeen kestävyysvajetta

Julkisen talouden kestävyyden heikennyttyä hallinnon rakenteelliset uudistukset on nähty yleisesti välttämättöminä muun muassa kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Toisaalta pelkästään palvelukyvyn ylläpito muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää muutoksia. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Verohallinnossa viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutetut rakenteelliset muutokset, joita on perusteltu muun muassa toiminnan tehokkuuden ja laadun paranemisella. Verohallinnossa on vähennetty henkilöstöä ja toimipaikkoja, panostettu sähköisiin järjestelmiin ja muutettu organisaatiota palveluiltaan valtakunnalliseksi.

Toisena esimerkkinä julkisuudessa on ollut tällä vuosikymmenellä toteutettu puolustusvoimauudistus, jonka tavoitteena oli Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksella sopeuduttiin pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin vähentämällä puolustusvoimien johtoportaita, joukko-osastoja ja muita toimipisteitä, luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä sekä toimitiloista, lakkauttamalla sotilasläänit ja sotilasläänien esikunnat sekä uudistamalla johtamisrakenne. Myös logistiikan toiminnot ja henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut keskitettiin.


Rakenteellisten muutosten vaikutus viranomaisten toimintaan merkittävää

Molempien viranomaisten rakenteelliset muutokset ovat olleet merkittäviä. Puolustusvoimauudistuksella tavoiteltiin noin 130–135 miljoonan euron vuotuisia säästöjä, josta syksyllä 2016 julkaistun raportin mukaan toteutui vuonna 2015 noin 123 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa uudistusta ei olisi tehty. Säästöistä suurin osa koostui henkilöstömenoista, 91 miljoonaa euroa.

Verohallinnon osalta taloudellisia säästöjä ei pystytä yhtä selkeästi osoittamaan. Verohallinnon toimintakulut olivat rakenteellisten muutosten toteutusaikana päinvastoin lievästi kasvaneet. Verohallinnon rakenteellisia muutoksia perusteltiinkin ensisijaisesti muilla kuin puhtaasti taloudellisilla säästötavoitteilla. Verohallinnon toimintaympäristö oli muuttunut taloudellisen toiminnan lisääntyessä ja kansainvälistyessä. Verotustapaukset olivat monimutkaistuneet eikä niiden ratkaisemiseen kaikkien verotoimistojen henkilökunnan osaaminen aina välttämättä riittänyt. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin puolestaan aiheutti työmäärän kasvua joissakin verotoimistoissa, mutta lainsäädännön toimivaltuusrajoituksista johtuen ei työmäärää voinut tasata verotoimistojen kesken. Verotus oli hoidettava alueittain.

Verohallinto vastasi toimintaympäristön haasteisiin muuttamalla organisaatiotaan palveluiltaan valtakunnalliseksi ja yksiportaiseksi, vähentämällä henkilöstöä ja toimipaikkoja sekä kehittämällä sähköisiä järjestelmiä ja nostamalla henkilöstön osaamistasoa. Verohallinnossa luovuttiin alueittaisesta verotuksesta ja perustettiin valtakunnalliset yksiköt, mikä mahdollistaa työn tasaisemman jakautumisen. Valtakunnalliset yksiköt ja henkilökunnan koulutustason nousu mahdollisti samalla henkilökunnan erikoistumisen eri verolajeihin.

Verohallinnon toiminnan vaikuttavuus, tuottavuus ja taloudellisuus sekä palvelukyky ja toiminnan laatu ovat pääosin parantuneet rakenteellisten muutosten toteutusaikana. Työmäärän tasaaminen verotoimistojen kesken ja eri verolajeihin erikoistuminen edesauttaa muun muassa verotuksen yhteneväisyyttä ja oikeudenmukaisuutta, millä on iso merkitys veronmaksajien oikeustajun sekä harmaan talouden torjunnan kannalta.


Rakenteellisten muutosten vaikutusten arviointi on haastavaa

Rakenteellisten muutosten vaikutusta Verohallinnon toiminnan kehitykseen ei kuitenkaan pystytä arvioimaan johtuen pitkästä toteutusajasta ja muuttuneesta toimintaympäristöstä. Näin ollen Verohallinnon rakenteellisten muutosten aikaansaamaa taloudellista säästöäkään ei pystytä yksiselitteisesti arvioimaan toisin kuin puolustushallinnon rakenteellisessa uudistuksessa, jossa taloudelliset säästöt kertyivät pääosin henkilöstö- ja kiinteistömenojen pienenemisestä. On kuitenkin huomattava, että Verohallinto on pystynyt vastaamaan suuriin toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin ilman merkittäviä menolisäyksiä.

Rakenteellisille uudistuksille voikin olla hankalaa asettaa yksittäisiä, taloudellisia säästötavoitelukuja. Uudistusten toteutusaika on usein pitkä ja vaikutusten arviointi on vaikeaa. Tällöin on erityisen tärkeää arvioida ja kuvata monipuolisesti ja kattavasti, miten muutoksella tehostetaan toimintaa ja parannetaan taloudellisuutta. Hallinnon merkittävien rakenteellisten uudistusten tulisikin aina perustua hyvään tietoon uudistusten vaikutuksista toimintaan ja sen tuloksellisuuteen.

***

Kirjoittaja on johtava tuloksellisuustarkastaja Valtiontalouden tarkastusvirastossa.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä