Tuloksellisessa digikehittämisessä tarvitaan joustavuutta

Toni Äikäs











Valtiontalouden hallinnassa luotetaan, että toiminnan kehittäminen ja digitalisaatio parantavat tuottavuutta. Edustavatko kehittämisen suunnitteluun ja kannusteisiin liittyvät toimintatavat kuitenkin enemmän mennyttä kuin nykypäivää ja tulevia tarpeita?

Ministeriöissä ja virastoissa on taas arvioitu toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen määrärahatarpeita kehyskaudella eli vuosina 2019–2022. Samaan aikaan käytännön kehittämistyössä sovelletaan kuitenkin yhä enemmän ketteriä toimintatapoja, joille sitovien kustannusarvioiden laatiminen etukäteen on jo lähtökohtaisesti vierasta – puhumattakaan siitä, että voitaisiin luotettavasti arvioida parin vuoden päästä ajankohtaisia kehityskohteita.

Pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen taloussuunnitteluun kuuluu tietenkin se, että myös kehittämiseen käytettäviä resurssitarpeita pystytään ennakoimaan. Olisiko ennakointia kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa ja joustavampaa tehdä jotenkin muuten kuin nykyisten ohjeiden ja määräysten viitoittamalla tavalla?

Perinteinen projektimalli on ennustettava mutta jäykkä

Menneinä vuosikymmeninä tietojärjestelmien kehittämisessä käytettiin yleisesti niin sanottua vesiputousmallia. Ensin määriteltiin järjestelmälle asetettavat vaatimukset, minkä jälkeen toimittajilta pyydettiin tarjoukset, joissa ne sitoutuivat täyttämään vaatimukset tiettyyn hintaan. Teoriassa tämä malli sopii hyvin myös budjetoinnin tarpeisiin.

Valitettavasti malli johtaa usein projektien myöhemmissä vaiheissa ongelmiin, kun asiakas huomaa, etteivät alkuperäiset vaatimukset olleetkaan optimaalisia. Muutoksista aiheutuu kuitenkin ylimääräisiä kustannuksia, joten muutoksia pyritään välttämään. Se puolestaan voi johtaa tilanteeseen, jossa uusi järjestelmä ei palvelekaan toimintaa. Vaihtoehtoisesti kustannusarviot ylittyvät, jos muutoksia toteutetaan.

Tukevatko suunnitteluprosessit ja kannusteet kehittämistä?

Vesiputousmallin ongelmia on pyritty ratkaisemaan niin sanotulla ketterällä kehittämisellä, jolloin vaatimuksia kuvataan valmisteluvaiheessa yleisemmällä tasolla. Varsinaista kehitystyötä tehdään iteratiivisesti muutaman viikon jaksoissa. Asiakkaat ja loppukäyttäjät osallistetaan tiiviisti kehittämiseen. Malliin on myös rakennettu ajatus, että tilaaja voi muuttaa vaatimuksiaan joustavasti.

Ketterä kehittäminen ei välttämättä sovi joka tilanteeseen, mutta se kieltämättä tarjoaa houkuttelevia vaihtoehtoja perinteisille projekteille. Estävätkö olemassa olevat talouden suunnitteluprosessit kuitenkin uudenlaisten kehittämismallien tehokkaan hyödyntämisen?

No, eivät ne suoranaisesti estä, koska ketteriä menetelmiä on kyetty virastoissa soveltamaan. Toisaalta herää kysymys, pitäisikö erityisesti pidemmän aikavälin suunnittelua joustavoittaa. Olisiko esimerkiksi kehyskauden kehitysbudjettia mahdollista tarkastella hankekohtaisten arvioiden sijaan laajempina kokonaisuuksina, joista myönnettäisiin määrärahoja yksittäisille kohteille edistymisen mukaan? Valtion talousarviossa on jo joitain tämäntyyppisiä elementtejä, kuten tuottavuuden tai digitalisaation edistämiseen tarkoitetut määrärahat, mutta niiden hallinnointi vaikuttaa toistaiseksi varsin perinteiseltä.

Tavoiteltavat tuottavuus- tai muut hyödyt eivät tyypillisesti realisoidu itsestään. Perinteisesti on lähdetty siitä, että kehittämisellä aikaansaatava tuottavuussäästö voidaan leikata tulevien vuosien toimintamenoista. Tämä ei välttämättä kannusta säästöjen näyttämiseen ja realisoimiseen. Jos luotu säästö­potentiaali olisikin leikkausten sijaan käytettävissä edes osaksi johonkin muuhun, esimerkiksi työhyvinvoinnin lisäämiseen tai uusiin kokeiluihin, niin sillä voisi mahdollisesti olla myönteistä vaikutusta kehittämisen tuloksellisuuteen.

***

Toni Äikäs on ollut vuonna 2017 henkilökierrossa Valtiontalouden tarkastusvirastossa johtavan tuloksellisuustarkastajan tehtävässä. Äikäs osallistui vastikään julkaistuun tietojärjestelmien hankintoja käsitelleeseen tarkastukseen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä