Nuoret asiantuntijat: Tekoälyn demokratisointi on välttämätöntä

Tulosta sivu

Tekoälyn kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa myös siihen, mitä tarkastusvirasto tarkastaa, kirjoittaa Jasmin Grünbaum. Keväällä 2018 alkanut VTV:n nuorten asiantuntijoiden ohjelma tarjoaa uransa alkuvaiheessa oleville asiantuntijoille laajan kuvan tarkastusviraston toiminnasta. VTV puolestaan saa ohjelman kautta tuoreita näkemyksiä ja uusia ideoita. Nuoret asiantuntijat kirjoittavat kokemuksistaan blogitekstejä VTV.fi-sivustolla.

Istuin syyskuussa seminaarissa, jossa osallistujilta kysyttiin, kuinka paljon uskomme algoritmien vaikuttavan jokapäiväisiin päätöksiimme. Vastasin, että algoritmit vaikuttavat päätöksiini paljon. En kuitenkaan pystynyt sanomaan tarkasti, millä tavalla. Paitsi että tekoäly automatisoi tulevaisuudessa osia työstämme, voi se vaikuttaa myös elämän suuriin päätöksiin kuten asuntolainaan. Siksi epätietoisuuteni on ongelmallista.

Työelämä 2020 -hankkeen yhteistyössä Helsinki Design Weekin kanssa järjestämässä Work Up! Tekoäly ja etiikka -seminaarissa selkeä viesti oli, että tekoäly tulisi demokratisoida. Tekoälyn demokratisoimisella viitataan siihen, että jokaisen tulisi ymmärtää, miten tekoäly ja algoritmit toimivat, ja että kaikilla tulisi olla mahdollisuus oppia ymmärtämään sitä. Vaikka osaamme arvioida älykkäiden järjestelmien toimintaa, emme välttämättä ymmärrä, miten ne toimivat.

Seminaarissa keskusteltiin esimerkistä, jossa tekoäly myöntää asuntolainoja. Tekoälyä koulutetaan tietyllä opetusdatalla, joka voi vahingossa opettaa järjestelmän myöntämään lainoja epätasa-arvoisesti sukupuolen perusteella. Tekoäly voi siis oppia perustamaan lainapäätöksensä väärälle tekijälle, jolla ei välttämättä ole suoraa kausaliteettia lainan takaisinmaksukykyyn.

Monelle tekoälyn toimintalogiikka on hämärä. Sitä, mitä datan ja annetun lopputuloksen välisessä ”mustassa laatikossa” tapahtuu, ei tunneta lainkaan. Ajatellaan, että algoritmi sylkee tietoja ikään kuin automaattisesti. Läpinäkyvyyden ja tasa-arvoisuuden varmistamiseksi meidän on ymmärrettävä, miten tekoäly toimii, mitä tietoa se käyttää ja millä tavalla.

Entistä älykkäämmän teknologian kehittäminen on jatkuvaa kilpailua. Futuricen etiikkaan ja dataan erikoistunut johtava suunnittelija Minna Mustakallio haastoi seminaarissa miettimään, mitä haluamme teknologialta. Hänen mukaansa kehitys voi olla tuhoisaa ilman tätä näkökulmaa. VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas puolestaan kuvasi kauhuskenaarion, jossa tasa-arvoisuus yhteiskunnassamme määritetään teknologia edellä. Tekoäly ei ainakaan vielä pysty arvioimaan oman toimintansa eettisyyttä. Ohjelmoijat ja organisaatiot, jotka kehittävät tekoälytuotteita, ovat siis vallan ohjaksissa.

Kun teknologia kehittyy ja yleistyy, laajenee myös virkamiehen vastuualue. Syksyn aikana olen päässyt pohtimaan tekoälyä ja siihen liittyvää etiikkaa tarkemmin. Tällä hetkellä työskentelen kahdessa suuressa projektissa. Toisessa kartoitamme tekoälyyn perustavia työkaluja, kun taas toisessa keskitymme virkamiesetiikkaan. Yhdessä projektit täydentävät ymmärrystäni molemmista.

Tekoälyn ja robotiikan yleistyminen näkyy julkishallinnossa monella tavalla. Yhä useammalla hallinnonalalla pyritään keksimään tehokkaampia automatisoituja tai osittain automatisoituja ratkaisuja. VTV:n toiminta muuttuu kahdella tavalla.

Ensinnäkin kehitys vaikuttaa tapoihimme tehdä työtä. Tekoäly ja robotiikka avustavat tulevaisuudessa rutiininomaisessa työssä, kuten esimerkiksi perusraporttien laatimisessa. Muutos tuo mukanaan suuria hyötyjä: tarkastajilla jää aikaa keskittyä oman osaamisensa kehittämiseen ja haastavampiin analyysitehtäviin. Hyödyntääksemme tekoälyn tuomia mahdollisuuksia meidän on jatkuvasti kehitettävä omaa ymmärrystämme ja kriittisyyttämme tekoälyn toiminnasta ja sen kehityksestä.

Toiseksi, kehitys muuttaa sisäisen toiminnan lisäksi sitä, mitä me VTV:ssä tarkastamme. Tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa yhä useampaan julkishallinnon päätökseen. Meidän tulee ymmärtää ja analysoida päätöksiä, joita tekoälyn kautta on tehty. Ilman syvää kokonaisvaltaista ymmärrystä tekoälyn toiminnasta, emme voi onnistua tässä.

Oma suhtautumiseni tekoälyyn on muuttunut syksyn aikana. Pidän edelleen siitä, että tekoäly automatisoi tiettyjä toimintoja ja että se voi ottaa huomioon asioita, joita ihminen ei välttämättä huomaisi. Samalla lopputuloksiin on vaikea luottaa, jos ei tiedä, miten tekoäly on niihin päässyt. Tekoälyn syvempi ymmärtäminen vaatii panostusta yksilöiltä mutta ennen kaikkea läpinäkyvyyttä toimijoilta.

Hyvä alku lisätä omaa ymmärrystä aiheesta on esimerkiksi osallistua Reaktorin Elements of AI -verkkokurssille. Lisäksi Tiedekulmassa järjestetään marraskuun alussa (5.16.11.2018) Smart as HEL -tapahtumia, jotka keskittyvät digivallankumoukseen ja ihmisen rooliin siinä.