Omaisuus tuottaa omistajalleen hyötyjä mutta myös kuluja koko elinkaarensa ajan. Siksi yhteistä valtion omaisuutta on tärkeää hallita suunnitelmallisesti sen hankinnasta käytöstä poistoon asti. Omaisuuden elinkaaren hallinnan tavoitteena on esimerkiksi omaisuuden toiminnallinen tehokkuus, ympäristönäkökulmien huomioiminen tai taloudellisuus.
Valtiolla on yli 20 miljardin euron arvosta kiinteää ja muuta aineellista omaisuutta talousarviotalouden taseessa. Merkittävin omaisuuserä ovat liikenneväylät, joiden kirjanpitoarvo oli valtion vuoden 2017 tilinpäätöksessä yli 18 miljardia euroa. Valtiolla on myös suuria omaisuuseriä, jotka eivät ole talousarviotalouden taseessa: muun muassa Senaatti-kiinteistöjen omistamat rakennukset, Metsähallituksen maa- ja vesialueet sekä Puolustusvoimien hallinnoima puolustusmateriaali eivät sisälly taseeseen.
Tämä omaisuus tuottaa valtiolle erilaisia hyötyjä. Samalla se kuitenkin aiheuttaa myös kustannuksia, muun muassa investointi-, käyttö-, korjaus- ja kierrätyskuluja. Omaisuudella voi olla lisäksi esimerkiksi ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Hyödyt ja kustannukset jakautuvat koko omaisuuden käytön ajalle, joskin merkittävimmät kustannukset kohdistuvat tavallisesti hankintavaiheeseen. Omaisuuden kustannuksiin ja hyötyihin pyritään vaikuttamaan omaisuuden elinkaaren hallinnalla. Elinkaaren hallinnalla voidaan tavoitella esimerkiksi omaisuuden toiminnallista tehokkuutta, ympäristönäkökulmien huomiointia tai taloudellisuutta.
Omaisuuden elinkaarella tarkoitetaan jaksoa omaisuuden luomisesta sen käytöstä poistamiseen. Elinkaari kattaa vaiheet raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta niiden uudelleen käyttöön, kierrättämiseen, hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Elinkaaren hallinnalla taas tarkoitetaan päätöksentekoa ja toimintaa koskien omaisuuden hankintaa, ylläpitoa ja luovutusta.
Valtionomaisuutta tulee käyttää tuottavasti
Laissa valtion talousarviosta säädetään, että omaisuutta on käytettävä tuottavalla tavalla sen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Toimintaa ja taloutta pitää myös suunnitella usean vuoden aikavälillä. Elinkaariajattelu tulee siis huomioida valtion omaisuuden hallinnassa.
Kaikkein pitkävaikutteisimmat elinkaaripäätökset tehdään hankintavaiheessa. Hankintalainsäädäntö velvoittaa valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, ja yhtenä vertailuperusteena on mahdollista käyttää elinkaarikustannuksia. Moottoriajoneuvojen hankinnoissa lainsäädäntö velvoittaa kuitenkin huomioimaan niiden ympäristö- ja energiavaikutukset joko vähimmäisvaatimuksina tai kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena.
Elinkaariajattelua esiintyy myös määräys- ja ohjetasolla. Esimerkiksi valtiovarainministeriön talousarvioehdotusten laadintaa koskevassa määräyksessä esitetään useassa kohdassa vaatimus, että taloussuunnittelussa tulee huomioida tulevien vuosien menot. Valtion hankintakäsikirjassa suositellaan elinkaarikustannukset huomioivan investointilaskelman tekemistä suurista hankinnoista. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö suosittelee myös hankintojen elinkaaren aikaisten kustannusten huomiointia.
Elinkaarilaskenta voi rahallistaa myös hankkeen hyödyt ja vaikuttavuuden
Valtioneuvosto antoi vuonna 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Periaatepäätöksen mukaan kaikissa valtion julkisissa hankinnoissa on tavoitteena edistää energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntää cleantech-ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Mahdollisuus elinkaarikustannuslaskennan hyödyntämiseen tulee ottaa huomioon.
Elinkaarilaskenta on merkittävä keino pienentää kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta. Elinkaarilaskennan tavoitteena voi olla esimerkiksi varmistaa parhaan ratkaisun eteneminen suunnittelussa. Elinkaarikustannuslaskennan avulla voidaan lisätä kustannusten läpinäkyvyyttä sekä tietoisuutta kustannusten muodostumisesta hankkeen koko elinkaaren ajan.
Elinkaarilaskennan avulla on mahdollista pyrkiä rahallistamaan hankkeen tuottamat hyödyt ja hankkeen vaikuttavuus. Hyödyt tarkoittavat tyypillisimmin alentuneita ja poistuvia kustannuksia, säästöjä, käyttäjähyötyjä, tuottajan ylijäämän muutosta, suotuisia turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia, kustannustehokkuuden paranemista, vaikutuksia julkistalouteen sekä suurempaa jäännösarvoa.
Valtiolla ei ole yhtenäisiä ohjeita omaisuuden elinkaaren hallintaan
Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi tammikuussa 2019 selvityksen valtion omaisuuden elinkaaren hallinnan ohjeista. Selvityksessä kartoitettiin, millaisia elinkaaren hallinnan ohjeita valtion eri toimijoilla on. Tavoitteena oli saada yleiskuva siitä, miten eri toimijat hallitsevat aineellisen omaisuuden elinkaaren aikaisia hyötyjä ja kustannuksia.
Selvityksen mukaan valtion eri toimijoilla on pääsääntöisesti oma ohjeistuksensa elinkaaren hallintaan. Ohjeissa painottuvat omaisuudenhallinnan tekniset seikat, joilla pyritään varmistamaan organisaation operatiivisen toiminnan jatkuvuus ja sitä kautta ylläpitämään omaisuuden arvoa. Ohjeista ei vielä välity elinkaarilaskennan merkitys keinona pienentää kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia tai parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta.
Omaisuudenhallinnalla on oma standardisarjansa SFS-ISO 55000, johon kuuluu kolme kansallista standardia. Tätä standardisarjaa ei selvityksen perusteella hyödynnetä valtion omaisuudenhallinnassa. Joissakin valtion organisaatioissa hyödynnetään kuitenkin muita elinkaaren hallintaa tukevia standardeja.
Valtiolla ei ole yleistä kaikille omaisuuslajeille sopivaa laskentamallia. Yhtenäisen elinkaarikustannusten laskentamallin luominen onkin haastavaa eikä kovin tarkoituksenmukaistakaan, koska elinkaarilaskennan tavoitteet ja omaisuuslajien piirteet vaihtelevat. Toimijoilla onkin omia laskentatapoja omaisuuslajiensa elinkaaren aikaisille kustannuksille ja hyödyille. Osalla toimijoista elinkaarilaskenta on jo pitkälle viety omaisuuden elinkaaren hallinnan väline.
Selvitys oli osa Valtion omaisuuden elinkaaren hallinta -tarkastusteemaa. Teeman tavoitteena on parantaa valtion omaisuudenhallintaan parhaiten soveltuvia elinkaaren hallinnan käytäntöjä omaisuuden elinkaaren eri vaiheissa. Teeman myötä pyritään levittämään omaisuuden elinkaaren hallintaan liittyvää tietoa. Teemassa on alkanut helmikuussa 2019 kolme erillistä tarkastuksen esiselvitystä. Alkaneet esiselvitykset koskevat väylien korjausvelkaa, valtion kiinteistöomaisuutta sekä koneiden ja laitteiden elinkaaren hallintaa. Tarkastuskertomukset on tarkoitus julkaista keväällä 2020.