Tilinpäätös vuodelta 2009 on laadittu sitä koskevien säännösten mukaisesti. Euroalueen ja euron vakauttamiseen tähtäävät kansainväliset tukijärjestelyt toteutuessaan tulevat kuitenkin nostamaan Suomen taloudellisia vastuusitoumuksia.
Pääasiallinen sisältö
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että valtion tilinpäätös vuodelta 2009 on laadittu sitä koskevien säännösten mukaisesti.
Valtion tilinpäätöskertomuksen tietoja valtiontalouden kehysten noudattamisesta varainhoitovuonna 2009 voidaan pitää tarkastuksen perusteella oikeina. Tilinpäätöksen jälkeisinä tapahtumina euroalueen ja euron vakauttamiseen tähtäävät kansainväliset tukijärjestelyt toteutuessaan tulevat kuitenkin nostamaan Suomen taloudellisia vastuusitoumuksia.
Vuoden 2009 menokehys piti niukasti ja koko kehysvara tuli käytetyksi. Bruttokansantuotteen supistuminen oli varainhoitovuoden aikana ennustettua ja valtion talousarvioesitysten taustaoletuksia suurempi. Valtionvelan nimellisarvo kohosi vuoden 2009 lopussa 64 miljardiin euroon, joka oli lähes 10 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa. Bruttokansantuotteen volyymin supistuminen 7,8 prosenttia on suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuoden 1918 jälkeen. Kestävyysvaje on kasvanut viimeisimmän vakausohjelman tarkistuksen mukaan 5½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää oikeana käsitystä, jonka mukaan Suomen julkisessa taloudessa on huomattava kestävyysvaje. Valtiontalouden kestävyysvajeen sekä kansan- ja julkisen talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisemisen kannalta suunnitelman laatiminen julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen on siten erittäin tärkeä ja kiireellinen tehtävä.
Valtiontalouden kehysmenettelyyn sitoutuminen on keskeisin Suomen finanssipolitiikan säännöistä, ja sillä on hillitty valtion menojen kasvua. Puutteena on kehysten kattavuuden rajallisuus, sillä suuri osa julkisen talouden menoista on valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Julkisen talouden kokonaisuuteen kuuluu valtiontalouden lisäksi kuntatalous ja -hallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa ja finanssipolitiikan sääntöjen noudattamisessa on hyödyllistä käyttää julkishallinnon kokonaisuudessaan kattavaa ulkopuolista ja riittävän asiantuntevaa valvontaa. Julkisen talouden kokonaisuudessaan tulisi kuulua finanssipolitiikan tietoperustan ja vaikuttavuuden ulkoisen tarkastuksen, arvioinnin ja tietojensaannin piiriin.
Julkisten palveluiden tuottavuuskehitys on ollut muuta kansantaloutta heikompaa. Kustannusten kasvu on nopeinta kunnissa. Julkisen talouden ja palvelutoiminnan tehokkuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kustannustehokkuuteen.
Valtioneuvosto on valtion tilinpäätöskertomuksessa raportoinut eduskunnan kirjelmissä 11/2009 ja 30/2009 vp edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta. Valtion tilinpäätöskertomuksessa eduskunnalle annetut yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tiedot eivät kaikilta osin anna oikeita ja riittäviä tietoja siitä, kuinka hyvin yhteiskuntapoliittiset tavoitteet on saavutettu. Tarkastuksen perusteella vaikuttavuustiedoissa ei kuitenkaan ole merkittäviä asia- tai numerovirheitä. Tilinpäätöskertomusmenettelyssä on selkeitä kehittämistarpeita, jotta menettely voisi palvella eduskunnan finanssivaltaa. Valtion tilintarkastuksen havaintona Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, ettei sisäistä valvontaa ole valtiokonsernissa kokonaisuutena järjestetty siten, että valtion talousarviosta annetun lain ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset toteutuisivat. Ongelmana ovat erityisesti valtion virastojen ja laitosten sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen välisen vastuunjaon puutteet.
Liitetiedostot
