Julkisen talouden jatkuva velkaantuminen on huolestuttavaa. Hallituksen tavoitteet julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi ovat perusteltuja, mutta julkisen talouden suunnitelmassa ei esitetä toimia, joilla näihin voisi päästä. Puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmaksi tavoitteesta. Päätökset eivät myöskään ole sopusoinnussa EU-sääntöjen noudattamisen varmistamisen kanssa. Julkisen talouden kestävyydestä olisi erityisen tärkeää huolehtia nykyisessä turvallisuusympäristössä.
Hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi
Suomen julkisen talouden velkasuhde on noussut yli 80 prosenttiin ja jatkaa kasvuaan. Velkaantumisen taustalla ovat sekä rakenteelliset että suhdanneluonteiset tekijät. Väestön ikääntyminen kasvattaa erityisesti sosiaaliturva- ja terveysmenoja, eikä julkisen talouden tulokehitys ole pysynyt menojen perässä.
Ennusteiden perusteella hallituksen rahoitusasematavoitetta ei saavuteta. Velkasuhteen kasvu hidastuu väliaikaisesti vaalikauden loppuun mennessä, koska velanottotarvetta vähennetään kertaluonteisesti omaisuutta myymällä. Ilman pysyväisluonteisia sopeutustoimia velkaantuminen kiihtyy hallituskauden jälkeen. Julkisen talouden vahvistamista on tarpeen suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti ja yli vaalikausien arvioiden kattavasti sekä meno- että tulopohjaa. Julkisen talouden kestävyydestä on erityisen tärkeää huolehtia nykyisessä turvallisuusympäristössä.
Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan arvion mukaan hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole toimia, joilla asetettuihin tavoitteisiin – alijäämän supistamiseen ja velkasuhteen taittamiseen – päästäisiin.
Puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta ja vievät sitä kauemmaksi hallitusohjelman sopeutustavoitteesta. Puolustusmenojen kasvattamiselle on hyvät perusteet, mutta niiden rahoittamiselle ja menojen uudelleenpriorisoimiselle pitää kehittää suunnitelma. Tuloihin kohdistuvat lisätoimet vähentävät tuloja nettomääräisesti. Siirto valtion eläkerahastosta ja osakkeiden myynti vähentävät julkisen talouden velanottotarvetta kertaluonteisesti. Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää toimia vaalikauden loppupuolella.
Ilman poikkeuslauseketta Suomi ei täyttäisi alijäämä- eikä velkakriteeriä
EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistuksen myötä Suomi on sitoutunut nettomenopolkuun, jonka noudattaminen on keskeistä velkakriteerin täyttämiseksi. Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2025 tiedonannon, jossa se esittää kansallisten poikkeuslausekkeen käyttöönottoa finanssipolitiikan EU-säännöstössä heikentyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen ja puolustusmenojen kasvupaineiden takia.
Suomen hallitus on päättänyt hakea poikkeusta, ja sen hyväksyminen toisi Suomelle suurta ja tilapäistä liikkumavaraa. Ilman poikkeuslauseketta Suomi ei täyttäisi alijäämä- eikä velkakriteeriä.
Poikkeuslausekkeen tuoma jousto ei kuitenkaan poista tarvetta sopeuttaa muuta finanssipolitiikkaa. Joustoa tulisi käyttää vain sen varsinaiseen tarkoitukseen – puolustusmenojen rahoittamiseen – eikä yleisenä keinona lisätä muita menoja. Hallituksen kehysriihipäätökset eivät ole sopusoinnussa sen kanssa, että EU-sääntöjen noudattaminen voitaisiin varmistaa. Jotta ulkoisesta turvallisuudesta voidaan huolehtia, on julkisen talouden kehityttävä kestävästi.
Finanssipolitiikan valvonnan arviossa käsitellään myös suhdannetilannetta, finanssipolitiikan mitoitusta, menokehystä sekä valtiovarainministeriön talousennusteiden realistisuutta. Suhdannetilanne on edelleen heikko, mutta toipumisen merkkejä on näkyvissä. Finanssipolitiikka on tasoltaan yhä elvyttävää, mutta hallituksen päätösperäiset toimet kääntyvät kiristäviksi. Kehysmenojen taso ei laske tavoitellusti, mutta kehysjärjestelmä toimii menotason seurannan ja priorisoinnin välineenä. Valtiovarainministeriön ennuste on realistinen, ja siinä talouskasvun ennuste on muita ennustajia optimistisempi.
