Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota varten on laadittu strategia, ja valtioneuvoston valtakunnallisia strategisia tavoitteita on päivitetty kattamaan laajemmin digitalisaatiota. Alueita on kannustettu tekemään yhteistyötä. Silti hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ohjauksessa ja kansallisissa digipalveluissa on vielä kehitettävää.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus -tarkastuksesta (9/2023). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-muutoksen ja digitalisaation rahoituskokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta, ohjauksen toimivuutta sekä yhteisten digitaalisten palvelujen kehittymistä. Tarkastuksessa havaittiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation sirpaleinen rahoitus ei ole tukenut parhaalla tavalla alueita digitalisaation kehittämisessä eikä viemään läpi pitkäjänteistä ICT-muutosta. Alueet kokivat, että rahoituskokonaisuus on epäselvä eikä ICT-muutoksen ohjauksessa ole huomioitu riittävästi alueiden erityispiirteitä. Tarkastuksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriön tulisi linjata sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolle yhteinen tavoitetila ja kannustaa alueita yhteistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön tulisi varmistaa, että kansalliset digitaaliset palvelut sovitetaan toisiinsa ja että ne vastaavat alueiden tarpeita. Ministeriöiden tulisi myös kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja kansallisia digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Jälkiseurannan perusteella sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat tehneet suositusten suuntaisia toimia tarkastuksen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja hyvinvointialueet ovat laatineet yhteistyössä digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian. Valtioneuvoston valtakunnallisia strategisia tavoitteita on kehitetty koskemaan laajemmin digitalisaatiota, uuden teknologian hyödyntämistä sekä tietojen saatavuuden varmistamista. Tavoitteiden päivittämisen yhteydessä ministeriö on uudistanut myös mittareita. Hyvinvointialueneuvottelukunnan ICT, tiedonhallinta ja digitalisaatio -jaostoon on kutsuttu kaikki hyvinvointialueet, jotta alueiden tarpeet tulisivat huomioiduksi. Hyvinvointialueilla tulee olla voimassa oleva yhteistyösopimus (YTA-sopimus), ja sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain. Keväällä 2025 julkaistiin sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuudet -visio. Visiotyötä suunnitellaan jatkettavaksi tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja hyvinvointialueiden kanssa.
Kolmelta hyvinvointialueelta ja Helsingin kaupungilta saatujen vastausten perusteella yhtenäinen tavoitetila ja kansalliset tavoitteet on laadittu ja alueet ovat ainakin jollain tasolla olleet edustettuina kehitystyössä. Hyvinvointialueet katsovat tavoitteiden kuitenkin olevan melko ylätasoisia, eikä niistä alueiden mukaan voi välttämättä johtaa toimenpiteitä sellaisenaan. Jälkiseurannan perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon ICT:n ja digitalisaation ohjauksessa ei ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden erityispiirteitä. Alueet kokevat, että niitä on ohjattu yhteistyön tekemiseen muiden hyvinvointialueiden kanssa ja oman yhteistyöalueen sisällä. Alueet hyödyntävät kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta osa alueista kokee, että palveluiden hyödyt ovat olleet vähäisiä eivätkä ne ole sen takia ottaneet ratkaisuja laajasti käyttöön.
Kaiken kaikkiaan tarkastuskohteessa on tapahtunut suositusten mukaista kehitystä eikä jälkiseurantaa ole tarvetta jatkaa.