Suositukset sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteiden selkeämmästä asettamisesta ja raportoinnin kehittämisestä ovat toteutuneet osittain. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Yhteenveto ja jatkotoimet
Jälkiseurannassa selvitettiin sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausmenettelyjen kehittämistä tarkastuksen jälkeen.
Tarkastusvirasto suositteli tarkastuskertomuksessa (9/2013 Sotilaallinen kriisinhallinta), että tavoitteet kriisinhallinnalle tulee asettaa selvemmin, että tuloksellisuuden arviointia ja raportointia tulee parantaa ja että selontekojen ja selvitysten tietosisältöä tulee kehittää erityisesti operaatioiden tavoitteiden, riskiarvioiden ja taloustietojen osalta. Lisäksi operaatioiden seurantatiedoissa ja raportoinnissa sekä kriisinhallintakatsauksissa tulee näkyvämmin esittää määrärahojen käytön merkittävimpien menopoikkeamien syyt suhteessa suunniteltuun määrärahan käyttöön.
Tarkastuksessa todettiin myös, että kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tuloksellisuuden arviointia ja raportointia ministeriöiden tulee parantaa yhteistyössä. Arviointien toteuttaminen, tavoiteasettelun kehittäminen ja raportoinnin parantaminen edellyttävät myös strategisen koordinaatioryhmän roolin vahvistamista.
Suositus sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteenasettelun täsmentämisestä talousarvioesityksessä ja operaatioasiakirjoissa sekä operaatioasiakirjojen valmistelussa selkeiden tavoitteiden asettaminen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toteuttamiseksi on toistaiseksi toteutunut jossain määrin, mutta ei täysin. Havaittiin, että valtioneuvoston eduskunnalle antamissa yksittäisissä operaatioasiakirjoissa on raportoitu operaatiokohtaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan sekä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tuloksellisuudesta.
Suositus sotilaallisen ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tuloksellisuuden arvioinnin lisäämisestä ja raportoinnin parantamisesta on toteutunut osittain. Sotilaallisen ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tuloksellisuuden arviointia on mahdollista kehittää vielä muun muassa KRIHAVA II -hankkeesta saatavien tulosten avulla.
Puolustusministeriön ja ulkoasiainministeriön mukaan eduskunnalle annettavia selontekoja ja selvityksiä on muutettu määrämuotoisemmiksi ja selkeämmiksi, ja niiden tietosisältöä on pyritty parantamaan. Jälkiseurannassa tehdyssä asiakirja-analyysissä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä parannuksia, vaan selonteot ja selvitykset olivat edelleen sisällöltään ja laadultaan vaihtelevia. Puutteita oli operaatioiden kansallisten tavoitteiden, kustannustietojen, operaation keston sekä riskiarvioiden esittämisessä.
Myös kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuus näkyi operaatioiden suunnitteluasiakirjoissa edelleen vaihtelevasti. Selontekojen ja selvitysten tietosisältö ei ole siten edelleenkään tasalaatuinen ja riittävän kattava. Myöskään kriisinhallintakatsauksissa ei raportoida kansallisten tavoitteiden toteutumista, analysoida kriisinhallinnan kustannuksia, eikä syitä merkittäviin menopoikkeamiin.
Kriisinhallinnan strategisen koordinaatioryhmän rooli ei ole myöskään vahvistunut suosituksen edellyttämällä tavalla. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointia varten vireillä on KRIHAVA II -hanke, jossa pilotoitaisiin KRIHAVA I -hankkeessa luotu vaikuttavuuden arviointimalli ja osana pilotointia tavoitteena on arvioida myös VTV:n tarkastuksen suositusten toimeenpano.
Tarkastusvirasto tulee jatkossa seuraamaan sotilaallista ja kokonaisvaltaista kriisinhallintaa osana normaalia hallinnonalojen seurantaa ja riskianalyysejä.
Tarkastuksen jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.
Liitetiedostot
