Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015

Tarkastusvirasto pitää hyvänä julkisen talouden kokonaisuuden ohjauksen tiivistymistä, ja sitä, että finanssipolitiikan tavoitteenasettelu on kytketty julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin. Suomen taloudessa on tarve merkittäville rakenteellisille uudistuksille. Raportissa tarkastellaan julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, valtiontalouden kehysten noudattamista sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista.

Pääasiallinen sisältö

Tämä erilliskertomus eduskunnalle sisältää valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan raportin 2015. Raportissa tarkastellaan julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, valtiontalouden kehysten noudattamista sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista.

Tarkastusvirasto pitää hyvänä julkisen talouden kokonaisuuden ohjauksen tiivistymistä. Taustalla on asetus julkisen talouden suunnitelmasta, joka edellyttää aiempaa kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää julkisen talouden ohjausta. Tämä näkyy myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa. Aikaisemmin hallitusohjelmat ovat painottuneet valtiontalouteen eikä hallitusohjelman linjauksia ole tarkasteltu julkisen talouden kokonaisuuden näkökulmasta.

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan on hyvä, että finanssipolitiikan tavoitteenasettelu on kytketty julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin. Suunniteltu julkisen talouden vahvistaminen 10 miljardilla eurolla jaksottuu kokonaisuudessaan riittävän pitkälle, yli vaalikauden ulottuvalle ajanjaksolle. Tämä edellyttää sitoutumista pitkäjänteiseen finanssi- ja talouspolitiikkaan, mikä tulee olemaan uudenlainen haaste tähän saakka hyvin vaalikausikeskeiselle finanssipoliittiselle päätöksenteolle.

Suomen taloudessa on tarve merkittäville rakenteellisille uudistuksille. Pääministeri Juha Sipilän hallitus jatkaa edellisen vaalikauden rakenteellisia uudistuksia. Hallitusohjelmassa edellytetään, että ennen lakiesitysten antamista ja toimeenpanoa uudistuksilla tavoitellut kestävyysvajevaikutukset tulee arvioida. Kestävyysvajetarkastelun johtopäätöksistä ja mahdollisista lisätoimista tulee sopia siten, että uudistuksia koskeva lainsäädäntö voidaan hyvän säädösvalmistelun periaatteiden mukaisesti käsitellä. Toteutuessaan tämä edesauttaa sitä, että päätökset saadaan todella tehtyä vaalikauden aikana.

Valtiontalouden kehykseen kuuluvien menojen taso jäi tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan havaintojen mukaan lopullisessa talousarviossa noin 34 miljoonaa euroa alle vuoden 2014 menokehyksen. Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota siihen, että kehysrajoite on ollut tiukka vuoden 2015 kehysvalmistelussa.

Kehysten ulkopuoliset menot ovat pysyneet vakaana taantumasta huolimatta. Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota siihen, että finanssisijoituksia on vuoden 2015 kehysvalmistelussa käytetty avustuksia muistuttaviin menoihin. Tästä tulee pidättäytyä.

Tarkastusvirasto on tehnyt arvioinnin vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta kokonaisvaltaisen arvion perusteella. Tarkastusvirasto toteaa, että Suomi on noudattanut ennaltaehkäisevää osaa vuonna 2014. Tarkastusvirasto katsoo että menosäännön noudattaminen selvällä marginaalilla on peruste ennaltaehkäisevän osan noudattamiselle, vaikka rakenteellisessa jäämässä on merkittävä poikkeama. Tarkastusviraston arvion mukaan rakenteellisen jäämän heikkenemisen taustalla voi olla sekä verotulojen jääminen ennakoitua matalammaksi että suhdanneriippuvaisten työttömyysmenojen kasvu. Toisaalta Suomen julkisen sektorin kokonaismenot ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin menosäännön asettama menojen kasvuvauhti olisi sallinut. Näin ollen tarkastusvirasto katsoo, että kokonaismenojen maltillinen kehitys tukee ennaltaehkäisevän osan noudattamista.

Tarkastusvirasto on arvioinut myös vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osan noudattamista. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomen osalta ei ole vielä aiheellista käynnistää liiallisen alijäämän menettelyä, sillä nimellisen alijäämän ylitys on vähäistä. Mikäli julkisen talouden sopeutus toteutuu hallitusohjelman mukaisesti, alijäämäkriteerin ylitys voi jäädä väliaikaiseksi. Uuden hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutusta on kuitenkin mielekästä arvioida vasta syksyllä 2015, kun hallitus päättää vaalikauden ensimmäisestä julkisen talouden suunnitelmasta. Suomi on myös toistaiseksi noudattanut korjaavan osan velkakriteeriä. Ennusteiden valossa velkakriteeri on kuitenkin rikkoutumassa vuonna 2016.

Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan toimivuuteen pitkittyneessä taantumassa. Ennaltaehkäisevän osan joustavuuselementit, joissa otetaan huomioon muun muassa taloudelliset olosuhteet sekä mahdolliset rakenteelliset uudistukset, ovat hyviä, jotta taloutta ei jouduta sopeuttamaan voimakkaasti taantumassa. Tämä on Suomen kohdalla johtamassa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevän osan noudattaminen ei takaa riittävää marginaalia korjaavan osan kriteereihin.

 

Kategoriat

URN-tunniste

URN:NBN: vtv-k172015vp