Suhdannetilanteen lämpökartta

Lämpökartta antaa reaaliaikaisen kuvan Suomen talouden suhdannetilanteesta.

Lämpökartassa näkyy vuosien 2019–2021 havainnot kaikista suhdanneindikaattoreista. Kartta osoittaa, että talous oli jo pienessä laskusuhdanteessa vuoden 2019 lopussa. Korona kuitenkin nopeutti tätä kehitystä selvästi huhtikuussa 2020. Sen jälkeen kehitys on ollut suotuisampaa.

Suhdannetilanteen lämpökartta koostuu yhdestätoista suhdanneindikaattorista. Kartan värit muuttuvat indikaattorien arvojen muutoksen mukaisesti. Indikaattorit on valittu seuraavilla perusteilla: 1) ne ovat historiassa kuvanneet hyvin suhdannevaihteluita, 2) niistä on saatavilla kuukausittaisia havaintoja ja 3) ne heijastavat bruttokansantuotteen tai sen osa-alueen kehitystä.

Lämpökartassa punainen väri kuvaa tilannetta, jossa kyseisen indikaattorin talous kasvaa keskimääräistä nopeammin. Vastaavasti talouskehityksen hidastumista kuvataan sinisellä sävyllä. Mitä suurempi osuus indikaattoreista on samaan aikaan punainen tai sininen, sitä todennäköisempää on, että taloudessa koetaan joko hyviä tai huonoja aikoja.

VTV hyödyntää lämpökarttaa finanssipolitiikan analyyseissään. Lämpökartta perustuu Viron finanssipolitiikan valvontaelimen (Eelarvenõukogu) tekemään pohjaan, joka on muokattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi.

Muuttujataulukko

Muuttuja Selite Lähde Painotus yhdistelmäindikaattorissa
Kuluttajahintaindeksi Vuosimuutos, % TK 0,1
Palkkasummakuvaaja Palkkasummakuvaajaindeksi, vuosimuutos, % TK 0,1
Työttömyysaste Rekisteröidyt työttömät TE-toimistoissa jaettuna työvoimatutkimuksen työvoima, vuosimuutos, % TEM/TK 0,1
Työllisyysaste Työllisyysaste, 15–64-vuotiaat, vuosimuutos, % TK 0,1
Avoimet työpaikat Vuosimuutos, % TEM 0,1
Talouden ilmapiiriä kuvaavan indikaattorin (Economic Sentiment Indicator, ESI) alaindeksit:
-Teollisuusyritysten luottamusindikaattori
-Palveluyritysten luottamusindikaattori
-Kuluttajien luottamusindikaattori
-Rakennusyritysten luottamusindikaattori
-Vähittäiskaupan yritysten luottamusindikaattori
Kuukausittainen indeksi, kausitasoitettu (Dainties, DG ECFIN) DG ECFIN

0,4

=

40 %
30 %
20 %
5 %
5 %

Toimintasuhde Kapasiteetin käyttöaste, kuukausittainen indeksi, kausitasoitettu (Tramo-Seats) EK 0,1

 

Yhdistelmäindikaattori kuukausi- ja vuositasolla

Kuvio 1: Kuukausi ja vuositason yhdistelmäindikaattori

Kuviossa 1 näkyy kahden yhdistelmäindikaattorin havainnot vuosilta 2006–2021. Kuukausitason yhdistelmäindikaattori tippuu jyrkästi alas huhtikuussa 2020 ja nousee seuraavan 12 kuukauden aikana jo lähelle alkuvuoden 2020 tasoa. Vuositason indikaattori kuvaa laskua lievemmin. Kuvion aikavälin voi itse valita.

Yksittäisistä suhdanneindikaattoreista on koottu myös yhdistelmäindikaattori, jonka arvo lasketaan lämpökartan muuttujista. Yhdistelmäindikaattorin muuttujia on painotettu seuraavasti: talouden ilmapiiriä kuvaavan indikaattorin (Economic sentiment indicator, ESI) alaindikaattorit vastaavat 40 %:a painoarvosta ja loput muuttujat kukin 10 %:a. Näin ollen puolet painoarvosta tulee reaalitalousmuuttujista ja puolet ilmapiiri-indikaattoreista. ESI:n alaindikaattorien yksittäiset muuttujat painotetaan suhteessa toisiinsa Euroopan komission käyttämiä painoja vastaavilla suhteellisilla painoilla. Löydät tarkat painotukset yllä olevasta taulukosta.

Kuviossa 1 näkyy sekä kuukausi- että vuositason yhdistelmäindikaattorin arvot. Kuten kuvio osoittaa, kuukausitason yhdistelmäindikaattori onnistuu hahmottamaan suhdannetilannetta paljon herkemmin kuin vuositason indikaattori. Tämä näkyy etenkin vuoden 2020 havainnoissa ja siinä, kuinka tarkkaan indikaattori reagoi koronakriisiin. Kuten kuviosta käy ilmi, kuukausitason indikaattori reagoi hyvin herkästi Suomen talouden äkkipysähdykseen huhtikuussa 2020.

Yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarvio

Kuvio 2: Vuositason yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarviot

Kuviossa 2 esitetään suhdannetilanteen lämpökartan vuositason yhdistelmäindikaattori sekä VTV:n tuotantokuiluarvioiden havainnot syksyltä ja keväältä 2020 sekä syksyltä 2019. Kuvio keskittyy vuosiin 2006–2020, mutta aikaväliä voi itse muokata. Kuviosta näkee, että sekä yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarviot kehittyvät usein samansuuntaisesti, vaikka erovaisuuksiakin löytyy. Tuotantokuiluarviot voivat revisioitua eri kierroksilla paljonkin, ja sen näkee kuviosta vertaamalla eri kierrosten arvioita.

VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tiimi vertaa yhdistelmäindikaattoria myös tuotantokuiluarvioon. Kuviossa 2 ovat yhdistelmäindikaattorin lisäksi mukana VTV:n Euroopan komission menetelmällä laskemat syksyn 2020, kevään 2020 ja syksyn 2019 tuotantokuiluarviot. Tuotantokuilu on potentiaalisen tuotannon ja toteutuneen tuotannon eli BKT:n erotus. VTV arvioi sitä komission ja jäsenmaiden yhteisellä tuotantofunktiomenetelmällä.

Tuotantokuiluarviot perustuvat kyseisenä ajankohtana käytettävissä oleviin aineistoihin, ja kun tilastotiedot sekä ennusteet tarkentuvat, kuva talouden suhdannetilanteesta voi joskus muuttua merkittävästi (vrt. syksyn 2019 ja kevään 2020 arviot). Lämpökartan ja sen perusteella lasketun yhdistelmäindikaattorin erona ja etuna tuotantokuilusarjaan nähden on se, että lämpökartta perustuu vain sellaisiin tilastotietoihin, jotka päivittyvät yleensä vain vähän.

Tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa valvoa julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman kehitystä. Rakenteellisen rahoitusaseman arvioinnissa keskeistä on, että suhdannetilanteen vaikutus poistetaan julkisen talouden tulojen ja menojen erotuksena laskettavasta alijäämästä. Rakenteellisen jäämän laskennassa vakiintunut suhdannekorjausmenetelmä on todettu siinä määrin epävarmaksi, että tarkastusvirasto on ryhtynyt kehittämään vaihtoehtoista menetelmää suhdannekorjauksen tekemiseen. Näin rakenteellisen rahoitusaseman kehityksestä ja arvion epävarmuudesta voidaan saada ajantasaisempi käsitys. Tämä tukee olennaisesti viraston lakisääteisen tehtävän toteuttamista.

Lähteet: VTV, Eelarvenõukogu, alkuperäisten tilastojen tuottajat TEM, TK, EK ja DG ECFIN (noudettu Macrobondilla). Lämpökartta perustuu Viron Fiscal Councilin (Eelarvenõukogu) kehittämään talouden lämpökarttaan.

Lisätietoa Eelarvenõukogun lämpökartasta