Valtiontuet

Energiatuen määrä on moninkertaistunut vuodesta 2018. Tavoitteiden moninaisuus ja systemaattisen seurannan puute heikentävät tuen vaikuttavuutta. Väljä ohjeistus on mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön.

Tarkastusvirasto on toteuttanut EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan laillisuustarkastuksen jälkiseurannan, minkä perusteella voidaan todeta, että tarkastetut organisaatiot ovat ryhtyneet tarkastussuositusten suuntaisiin toimenpiteisiin.

Valtionrahoituksen käyttö on ammattikorkeakouluissa järjestetty olennaisilta osin läpinäkyvästi, mutta ainoan rahoitusehdon noudattamisen valvonta ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön puutteellisen ohjeistuksen takia mahdollista. Ministeriön tulisi kiinnittää huomiota riittävään valvontaan ja ohjeistamiseen.

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö eivät ole ohjauksellaan riittävästi varmistaneet maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävän valtion rahoituksen tuloksellisuutta. Ministeriöiden tulisi määritellä kuormituksen vähentämistavoitteet selkeästi ja perustellusti, kohdentaa rahoitus kustannusvaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja kohteisiin sekä tuottaa järjestelmällistä tietoa rahoituksen vaikutuksista.

Investoinneilla on selvä positiivinen yhteys maatilan kannattavuudelle, mutta investointituen vaikutusta ei pystytä arvioimaan nykyisin käytettävissä olevilla tiedoilla. Tukijärjestelmä ei myöskään vastaa nykypäivän maatalouden yritystoiminnan kaltaista mallia.

Luvituksen ennakoitavuus ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat kriittisiä tekijöitä suomalaisen akkualan kasvulle. Suomen Malmijalostus Oy:llä on ollut olennainen rooli akkualan investointien edistämisessä. VTV suosittaa, että alan tukemiseen kohdennettavia avustuksia seurataan keskitetysti.

Valtion kirjanpitoyksiköissä pitäisi tunnistaa kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toiminta yhdenmukaisella tavalla, mutta se on haastavaa. Pääosa tarkastuksen suosituksista on toteutettu.

Valtioneuvosto, ministeriöt ja huoltovarmuuskeskus ovat edistäneet huoltovarmuuden turvaamista monipuolisesti. Huoltovarmuuden turvaamisessa ja kansallisessa varautumisessa on tapahtunut tarkastussuositusten mukaista kehitystä ja annetuista suosituksista usea on jo toteutunut.

Vastuuviranomaiset ovat ryhtyneet asianmukaisiin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten johdosta. Vuonna 2023 ministeriöt ja tukiviranomaiset ovat paremmin varautuneita mahdollisia häiriötilanteita varten kuin kevättalvella 2020.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta ei ole ohjattu konkreettisin tavoittein, mikä on heikentänyt toiminnan tuloksellisuutta. VTV suosittaa, että ministeriöt määrittävät, jääkö JOTPA pilotointialustaksi vai tavoitellaanko sen kautta myös suoria väestötason vaikutuksia.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa on nopeasti vakiinnuttanut toimintansa koulutusjärjestelmää täydentävänä viranomaisena. Toiminnan vaikutukset ovat puutteellisen ohjauksen takia kuitenkin vaarassa jäädä pistemäisiksi. Jotpan rooli kokeilualustana on jäänyt epäselväksi, ja toiminnan painopisteenä ovat alkuvaiheessa olleet muut kuin pääasialliset kohderyhmät.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman kansallisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ei ole järjestetty siten, että olisi mahdollista seurata ja arvioida suunnitelman toimeenpanon vaikuttavuutta kokonaisuutena. Siksi ei myöskään voida todentaa, mitä suunnitelman toimeenpanolla on saatu aikaan.