Tulevat julkaisut - Valtiontalouden tarkastusvirasto

Julkaistaan 16.12.2022

Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2019–2022

VTV arvioi raportissaan finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista, julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteutusta, valtiontalouden kehysten noudattamista, valtiovarainministeriön talousennusteiden realistisuutta sekä finanssipolitiikan mitoitusta. Lisäksi raportti sisältää vuonna 2022 vaalikausiraportin, jossa käsitellään finanssipoliittista kehikkoa ja sen kehittämistarpeita kokonaisvaltaisesti. Finanssipolitiikan valvonnan tuloksista raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Julkaistaan 19.12.2022

Työperusteinen maahanmuutto

Tarkastuksessa selvitetään työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita, hallinnollisten prosessien tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä viranomaisten välisen yhteistyön toimivuutta. Työvoimapula-aloista tarkastellaan erityisesti sosiaali- ja terveysalaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden maahantuloon liittyviä kysymyksiä. Suomen huoltosuhde heikkenee huomattavasti nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Hallitusohjelmissa työperusteisen maahanmuuton edistäminen on nähty keinona kohentaa väestöllistä huoltosuhdetta, vahvistaa taloutta, helpottaa työvoimapulasta kärsivien alojen tilannetta ja edistää TKI-toiminnan toimintaedellytyksiä. Pääministeri Marinin hallitus tavoittelee työperusteisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.

Julkaistaan 9.1.2023

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ja valvontasuunnitelma kaudelle 2023–2027

Tarkastussuunnitelmassa kerrotaan VTV:n tarkastus- ja valvontatoiminnan teemoista, tulevista tarkastusaiheista ja tulostavoitteista. Se on myös VTV:n lakisääteinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Tarkastussuunnitelma päivitetään vuosittain tammi- ja kesäkuussa.

Julkaistaan 18.1.2023

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyt

Tarkastuksen alustavana tavoitteena on selvittää, onko oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyt järjestetty säädösten ja määräysten mukaisesti, onko verotusmenettelyn sisäinen valvonta asianmukaista ja riittävää sekä onko verotusprosessi toteutettu tuloksellisesti. Oma-aloitteisten verojen määrä oli 19 miljardia vuonna 2020. Lisäksi valmisteverot, jotka vuodesta 2021 alkaen on kannettu oma-aloitteisina veroina, olivat vuonna 2020 yhteensä 7,5 miljardia euroa.

Julkaistaan 31.1.2023

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA asuntopolitiikan toimeenpanijana

Tarkastuksen tavoitteena on arvioida ARAn tehtävien toteuttamista, toiminnan tuloksellisuutta ja riskienhallintaa. Lisäksi arvioidaan Valtion asuntorahaston (VAR) toimintaa sekä Valtiokonttorin toimintaa siltä osin, kuin niiden tehtävät liittyvät ARAn tai VAR:in toimintaan. Tarkastusaiheella on huomattavaa valtiontaloudellista merkitystä. Valtion asuntorahaston (VAR) korkotukilainojen pääoma oli 17 miljardia, josta asuntoyhteisöjen korkotukilainakanta 12 miljardia euroa ja ASP-lainakanta 4,1 miljardia euroa. ARA on vuonna 2020 myöntänyt korkotukilainoja 1,617 miljardia euroa.

Julkaistaan 8.2.2023

Finnfundin sijoitustoiminta ja riskienhallinta

Finnfundin kautta kanavoidaan merkittävä osa Suomen kehitysavusta. VTV selvittää tarkastuksessa, onko Finnfundin sijoitustoiminta ollut tuloksellista ja riskienhallinta toimivaa. Lisäksi arvioidaan ulkoministeriön harjoittaman omistajaohjauksen toimivuutta

Julkaistaan 16.2.2023

Yleinen asumistuki

Yleinen asumistuki on keskeinen osa etuusjärjestelmää. Sen aiheuttamat välittömät menot ovat valtiontaloudellisesti merkittävät. Eri etuuksien saaminen päällekkäin on hyvin yleistä, ja Kelan maksamia työttömyyden perusturvaetuuksia täydennetään tyypillisesti yleisellä asumistuella ja perustoimeentulotuella. Tarkastuksessa arvioidaan yleiseen asumistukeen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen uudistusten onnistumista. Lisäksi tarkastellaan uudistusten valmistelussa laadittuja arvioita menokehityksestä, taloudellisten vaikutusarvioiden toteutumista sekä yleisen asumistuen taloushallinnon prosessien tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuksella tuotetaan tietoa eduskunnalle ja sosiaaliturvakomitealle yleisen asumistuen valtiontaloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksestä osana etuusjärjestelmän kokonaisuutta. Lisäksi tuotetaan tietoa asumistukeen kohdistuneiden uudistusten valmistelusta ja vaikutuksista. Tarkastuksen tavoitteena on parantaa yleistä asumistukea koskevaa tietopohjaa ja tuottaa uutta tietoa, joka tukee yleisen asumistuen uudistamista jatkossa.

Julkaistaan 24.2.2023

VTV:n tilinpäätös 2022

Tilinpäätös sisältää VTV:n tilinpäätöslaskelmat ja toimintakertomuksen vuodelta 2022. VTV raportoi tilinpäätöksessä tulostavoitteidensa edistymisestä ja toteutumisesta. Tutustu tilinpäätökseen osoitteessa www.vtv.fi/vtv/suunnittelu-ja-seuranta.

Julkaistaan 28.2.2023

Puoluerahoitusvalvonnan kertomus 2023

VTV tarkastaa vuosittain puoluerahoitusta sekä puolueiden valtionavustusta eli puoluetukea. Se valvoo, että ilmoitusvelvolliset tekevät saamastaan rahoituksesta puoluelaissa säädetyt ilmoitukset. Valvonnan tavoitteena on lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Julkaistaan 15.3.2023

Yrityspalvelujärjestelmän toimivuus

Tarkastuksen tavoitteena on selvittää yrityspalvelujärjestelmän toimivuutta. Tarkastuksessa arvioidaan järjestelmän ohjausta ja palveluiden kattavuutta tai mahdollisia puutteita sekä toimijoiden yhteistyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten yrityspalvelujärjestelmä kykenee tukemaan pk-yritysten kasvua. Vahva yrityssektori lisää valtion verotuloja ja vähentää painetta työttömyys- ja sosiaaliturvamenoihin, mikä vahvistaa valtiontaloutta. Toimivien yrityspalveluiden välilliset vaikutukset voivat olla valtiontaloudelle hyvinkin merkittäviä, ja aihe on siksi tarkastuksellisesti tärkeä.

Julkaistaan 28.3.2023

Finanssipolitiikan valvonnan arvio valtiovarainministeriön laatimien julkisen talouden ennusteiden luotettavuudesta

Finanssipolitiikan valvonta arvioi valtiovarainministeriön (VM) tuottamien julkisen talouden ennusteiden luotettavuutta. Kyseessä on jälkikäteisarvio, jossa verrataan VM:n ennusteita toteutuneisiin lukuihin hyödyntämällä ei-parametrisia menetelmiä. VM:n ennustevirheiden jakaumaa tarkastellaan ja verrataan muihin keskeisten julkisen talouden ennustajien ennustevirheiden jakaumiin. Toisin sanoen tarkoitus on keskittyä laajemmin ennusteiden osuvuuteen kuin vain ennustevirheiden keskiarvoon ja siihen, onko se ollut tilastollisesti merkitsevästi nolla. Euroopan rahaliittoon liittyvien EU-sääntöjen mukaisia julkisen talouden alijäämä- ja velkasuhteiden ennusteita on tuotettu ennustajien joukossa laajemmin vain 2000-luvun taitteesta lähtien. Havaintomäärän vähäisyys pienentää parametristen tilastollisten testien tehokkuutta. Tästä syystä tarkastelussa painotetaan ei-parametristä lähestymistapaa. Arviointi koskee julkisyhteisöjen, valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen tuloja, menoja, alijäämää ja velkaa.

Julkaistaan 28.4.2023

Valtionhallinnon lähipiirisuhteet ja -tapahtumat

Tarkastuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa valtionhallinnon lähipiirisuhteista ja varmentaa, että lähipiiritahojen kanssa tehdyt liiketoimet on toteutettu laillisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tavanomaisin ehdoin ja että niihin liittyvät sisäisen valvonnan menettelyt ovat riittäviä. Lähipiirisuhteiden ja -tapahtumien tarkastus on merkityksellistä hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden sekä laillisuuden varmentamiseksi.

Julkaistaan 17.5.2023

Vanhat tietojärjestelmät

Pitkään käytössä olleet tietojärjestelmät saattavat aiheuttaa viranomaisille monenlaisia ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi lakisääteisten tehtävien hoitoon, kasvaviin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, toimittajaloukkuihin sekä tietoturvaan. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa valtionhallinnon eri yksiköiden tietojärjestelmien elinkaarenhallinnan nykytilasta sekä edistää tietojärjestelmien elinkaarenhallinnan kustannustehokkuutta. Tarkastuksessa arvioidaan vanhojen tietojärjestelmien elinkaaren hallintaa monilajitarkastuksen keinoin yhdistämällä tuloksellisuustarkastuksen, laillisuustarkastuksen ja järjestelmätarkastuksen menetelmiä.

Julkaistaan 31.5.2023

Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta, kevät 2023

VTV arvioi raportissaan muun muassa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024–2027, julkisen velkasuhteen vakauttamistavoitteen etenemistä ja finanssipoliittisen sääntelyn tilannetta matkalla normaalioloihin. Finanssipolitiikan valvonnan tuloksista raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Julkaistaan 14.6.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolla on merkittävä rooli sote-uudistuksessa ja sillä tavoitellaan monenlaisia hyötyjä, jotka osaltaan edistävät palvelujen tehokkuutta ja hillitsevät näin sote-menojen kasvua. Hyvinvointialueiden käynnistäminen ja uudistuksen tavoitteita tukevien toiminnallisten ICT-muutosten kustannukset tulevat olemaan satoja miljoonia euroja. Lisäksi digitalisaatioon ja tiedonhallintaan liittyviä kehittämistarpeita on paljon ja näiden kustannukset ovat arvioiden mukaan miljardeja euroja. Tarkastuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ICT- ja digitalisaation kokonaisuudesta. Tarkastuksessa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitusta sekä kokonaisuuden ohjausta. Lisäksi tavoitteena on arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiokehityksen arvioitujen kustannusten ja hyötyjen realistisuutta. Työn tarkoituksena on kokonaisuudessaan tukea sote-uudistuksella tavoiteltujen hyötyjen toteutumista.

Julkaistaan 19.6.2023

Pelastustoimen rahoitus ja ohjaus hyvinvointialueita koskevan lainsäädännön valmistelussa

Tarkastuksessa selvitetään, onko pelastustoimen tehtävien rahoituksen määrittely ja ohjausjärjestelmän muodostaminen perustunut huolelliseen valmisteluun ja luotettavaan tietopohjaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) valmistelussa. Tavoitteena on selvittää, onko lainsäädännön valmistelu tehty hallituksen esityksen valmistelua ja säädösvaikutusten arviointia koskevien ohjeiden mukaisesti. Tarkastusaiheen taustalla on hyvinvointialueuudistus, jossa pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin vastuulle 1.1.2023 lukien. Pelastustoimen järjestämisen kustannuksiksi vuonna 2023 on arvioitu noin 502 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin 2,3 prosenttia hyvinvointialueille kohdennettavasta valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Riittävä ja luotettava tietopohja on edellytys lainsäädännön laadulle, mikä vaikuttaa toiminnan järjestämiseen.

Julkaistaan 21.6.2023

Valtion pitkäkestoiset palveluhankinnat

Tarkastuksessa selvitetään, ovatko valtion hankintayksiköiden pitkäkestoiset palveluhankinnat lainmukaisia ja taloudellisia ja onko hankintayksiköiden sisäinen valvonta riittävää pitkäkestoisissa palveluhankinnoissa. Lisäksi selvitetään syitä sille, että hankintayksiköt ovat hankkineet palveluita pitkäkestoisesti samoilta toimittajilta. Valtion tilinpäätöksen mukaan palveluhankintojen määrä vuonna 2021 oli 3,054 miljardia euroa. Noin neljännes palveluhankinnoista oli korjaus- ja kunnossapitopalveluja, joita tekevät erityisesti Väylävirasto ja Puolustusvoimat. Lähes yhtä paljon hankittiin toimistopalveluja, joista suurin osa liittyi ICT-palveluihin ja tietoliikenteeseen. Pitkäkestoisella palveluhankinnalla tarkoitetaan tarkastuksessa tilanteita, jossa valtiolla on tosiasiallisesti pitkä yhteistyösuhde tietyn palvelutarjoajan kanssa. Kyse voi olla esimerkiksi pitkäkestoisesta, toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta tai siitä, että saman palveluntarjoajan kanssa tehdään useita lyhyempiä määräaikaisia sopimuksia.

Julkaistaan 15.9.2023

Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset sekä luonnon monimuotoisuus

Tarkastuksen kohteena ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla yksityismetsänomistajille maksettavat metsätaloustuet ja suojelukorvaukset sekä valtiovarainministeriön vastuulla olevat yksityismetsänomistajille kohdistetut verotuet. Tavoitteena on jokaisen tarkasteltavan tukikokonaisuuden perusteiden arviointi sekä tukikokonaisuuksien koordinoinnin ja yhteisvaikutusten poikkihallinnollinen arviointi, erityisenä näkökulmana tukijärjestelmien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Tarkastettavien tuki- ja korvausjärjestelmien suorat kustannukset valtiontaloudelle ovat noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi niihin liittyy potentiaalisesti merkittäviä välillisiä vaikutuksia kansantaloudelle. Aihe on ajankohtainen, koska luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, joiden takaraja on vuonna 2030.

Julkaistaan 8.11.2023

Vesien- ja merenhoidon ohjaus, rahoitus ja tuloksellisuus

Tarkastuksessa selvitetään, miten valtionhallinto on varmistanut Suomen vesien- ja merenhoidon ja niihin kohdennetun valtion varojenkäytön tuloksellisuuden ja miten siinä on tähän mennessä onnistuttu. Koska ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen on Suomen sisä- ja rannikkovesien suurin yksittäinen ongelma ja suurin osa ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta, tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisen tuloksellisuuteen sekä hallinnon ohjaustoimiin siinä havaittujen haasteiden ratkaisemiseksi. Tarkastuksen avulla on tarkoitus tuottaa eduskunnalle, hallinnolle ja olennaisille sidosryhmille tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun pyritään varmistamaan valtioneuvoston vuonna 2021 hyväksymien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimenpideohjelmien tuloksellisuus. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää näiden suunnitelmien ja ohjelmien tulevissa päivityksissä. Tarkastuksen pääasialliset kohdeorganisaatiot ovat ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Vuosina 2015-2022 ympäristöministeriön talousarvioissa on vesien- ja merenhoitoon osoitettu määrärahoja yhteensä noin 210 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on samana ajanjaksona kohdentanut arviolta noin 2 miljardia euroa toimiin, joilla on ollut ainakin osin vesien- ja merenhoidon edistämiseen liittyviä tavoitteita. Maatalouden ympäristökorvaukset muodostavat näistä ylivoimaisesti suurimman osan.

Julkaistaan 28.11.2023

Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen

Tarkastuksen tavoitteena on arvioida aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP), pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja tulosperusteisista toimintamalleista erityisesti tulosperusteisten rahoitussopimusten eli SIB-mallien tarkoituksenmukaisuutta vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten edistämisessä. Tarkastuksen kohteita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vaikeasti työllistyvät muodostavat lähes kaksikolmasosaa kaikista työttömistä. Vaikeasti työllistyville kohdistuvien työllisyystoimenpiteiden toimivuus on siten keskeinen tekijä, kun valtiontaloutta halutaan vahvistaa työllisyyttä edistämällä ja sosiaaliturvamenoja vähentämällä. Työttömyyteen liittyvät sosiaaliturvamenot olivat viimeisimmän vuotta 2020 koskevan tilaston perusteella yhteensä 5,3 miljardia euroa.