Tulevat julkaisut

VTV julkaisee läpi vuoden tarkastuskertomuksia ja muita raportteja. Julkaisuajat ovat arvioita ja saattavat vielä muuttua.

Julkaistaan 2.11.2022

Suomi.fi-palvelujen tilanne ja kehitys

Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, edistävätkö Suomi.fi-palvelut julkisen hallinnon digitalisaatiota ja tukevatko ne julkisen hallinnon toimintaa esitettyjen tavoitteiden suuntaisesti. Tarkastuksessa selvitetään, ovatko Suomi.fi-palvelut mahdollistaneet niillä tavoiteltuja hyötyjä, onko palvelujen tuotanto ja hallinta järjestetty tehokkaasti ja onko Suomi.fi-palvelujen kehittäminen tavoitteellista.

Julkaistaan 8.11.2022

Toimintaympäristön seuranta ja ennakointi strategisen päätöksenteon tukena

Tarkastuksessa varmistutaan, että valtionhallinnossa tuotetaan, hallitaan ja hyödynnetään toimintaympäristö- ja ennakointitietoa systemaattisesti. VTV tarkastaa toimintaympäristön seurantaa ja ennakointia, koska tiedolla on erityinen rooli ja merkitys kansallisena tietopääomana. Valtioneuvoston strategista päätöksentekoa tukevaa enna-kointijärjestelmää kehitetään parhaillaan, jolloin tarkastus voi tukea näiden prosessien sisällöllistä kehittämistyötä.

Julkaistaan 15.11.2022

Julkisen talouden tilastointi

Tarkastuksella varmennetaan keskeisen finanssipolitiikan tilastotietolähteen laatua. Julkisen talouden tilastot ovat tärkeä lähde julkisen talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi niitä hyödynnetään EU:n jäsenmaksuosuuksien määräytymisessä ja alijäämä- ja velkakriteerien noudattamisen valvonnassa.

Julkaistaan 16.12.2022

Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2022

VTV arvioi raportissaan finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista, julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteutusta, valtiontalouden kehysten noudattamista, valtiovarainministeriön talousennusteiden realistisuutta sekä finanssipolitiikan mitoitusta. Lisäksi raportti sisältää vuonna 2022 vaalikausiraportin, jossa käsitellään finanssipoliittista kehikkoa ja sen kehittämistarpeita kokonaisvaltaisesti. Finanssipolitiikan valvonnan tuloksista raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Julkaistaan 19.12.2022

Työperusteinen maahanmuutto

Tarkastuksessa selvitetään työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita, hallinnollisten prosessien tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä viranomaisten välisen yhteistyön toimivuutta. Työvoimapula-aloista tarkastellaan erityisesti sosiaali- ja terveysalaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden maahantuloon liittyviä kysymyksiä. Suomen huoltosuhde heikkenee huomattavasti nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Hallitusohjelmissa työperusteisen maahanmuuton edistäminen on nähty keinona kohentaa väestöllistä huoltosuhdetta, vahvistaa taloutta, helpottaa työvoimapulasta kärsivien alojen tilannetta ja edistää TKI-toiminnan toimintaedellytyksiä. Pääministeri Marinin hallitus tavoittelee työperusteisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.

Julkaistaan 9.1.2023

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA asuntopolitiikan toimeenpanijana

Tarkastuksen tavoitteena on arvioida ARAn tehtävien toteuttamista, toiminnan tuloksellisuutta ja riskienhallintaa. Lisäksi arvioidaan Valtion asuntorahaston (VAR) toimintaa sekä Valtiokonttorin toimintaa siltä osin, kuin niiden tehtävät liittyvät ARAn tai VAR:in toimintaan. Tarkastusaiheella on huomattavaa valtiontaloudellista merkitystä. Valtion asuntorahaston (VAR) korkotukilainojen pääoma oli 17 miljardia, josta asuntoyhteisöjen korkotukilainakanta 12 miljardia euroa ja ASP-lainakanta 4,1 miljardia euroa. ARA on vuonna 2020 myöntänyt korkotukilainoja 1,617 miljardia euroa.

Julkaistaan 18.1.2023

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyt

Tarkastuksen alustavana tavoitteena on selvittää, onko oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyt järjestetty säädösten ja määräysten mukaisesti, onko verotusmenettelyn sisäinen valvonta asianmukaista ja riittävää sekä onko verotusprosessi toteutettu tuloksellisesti. Oma-aloitteisten verojen määrä oli 19 miljardia vuonna 2020. Lisäksi valmisteverot, jotka vuodesta 2021 alkaen on kannettu oma-aloitteisina veroina, olivat vuonna 2020 yhteensä 7,5 miljardia euroa.

Julkaistaan 8.2.2023

Finnfundin sijoitustoiminta ja riskienhallinta

Finnfundin kautta kanavoidaan merkittävä osa Suomen kehitysavusta. VTV selvittää tarkastuksessa, onko Finnfundin sijoitustoiminta ollut tuloksellista ja riskienhallinta toimivaa. Lisäksi arvioidaan ulkoministeriön harjoittaman omistajaohjauksen toimivuutta

Julkaistaan 16.2.2023

Yleinen asumistuki

Yleinen asumistuki on keskeinen osa etuusjärjestelmää. Sen aiheuttamat välittömät menot ovat valtiontaloudellisesti merkittävät. Eri etuuksien saaminen päällekkäin on hyvin yleistä, ja Kelan maksamia työttömyyden perusturvaetuuksia täydennetään tyypillisesti yleisellä asumistuella ja perustoimeentulotuella. Tarkastuksessa arvioidaan yleiseen asumistukeen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen uudistusten onnistumista. Lisäksi tarkastellaan uudistusten valmistelussa laadittuja arvioita menokehityksestä, taloudellisten vaikutusarvioiden toteutumista sekä yleisen asumistuen taloushallinnon prosessien tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuksella tuotetaan tietoa eduskunnalle ja sosiaaliturvakomitealle yleisen asumistuen valtiontaloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksestä osana etuusjärjestelmän kokonaisuutta. Lisäksi tuotetaan tietoa asumistukeen kohdistuneiden uudistusten valmistelusta ja vaikutuksista. Tarkastuksen tavoitteena on parantaa yleistä asumistukea koskevaa tietopohjaa ja tuottaa uutta tietoa, joka tukee yleisen asumistuen uudistamista jatkossa. 

Julkaistaan 15.3.2023

Yrityspalvelujärjestelmän toimivuus

Tarkastuksen tavoitteena on selvittää yrityspalvelujärjestelmän toimivuutta. Tarkastuksessa arvioidaan järjestelmän ohjausta ja palveluiden kattavuutta tai mahdollisia puutteita sekä toimijoiden yhteistyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten yrityspalvelujärjestelmä kykenee tukemaan pk-yritysten kasvua. Vahva yrityssektori lisää valtion verotuloja ja vähentää painetta työttömyys- ja sosiaaliturvamenoihin, mikä vahvistaa valtiontaloutta. Toimivien yrityspalveluiden välilliset vaikutukset voivat olla valtiontaloudelle hyvinkin merkittäviä, ja aihe on siksi tarkastuksellisesti tärkeä.

Julkaistaan 17.5.2023

Vanhat tietojärjestelmät

Pitkään käytössä olleet tietojärjestelmät saattavat aiheuttaa viranomaisille monenlaisia ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi lakisääteisten tehtävien hoitoon, kasvaviin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, toimittajaloukkuihin sekä tietoturvaan. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa valtionhallinnon eri yksiköiden tietojärjestelmien elinkaarenhallinnan nykytilasta sekä edistää tietojärjestelmien elinkaarenhallinnan kustannustehokkuutta. Tarkastuksessa arvioidaan vanhojen tietojärjestelmien elinkaaren hallintaa monilajitarkastuksen keinoin yhdistämällä tuloksellisuustarkastuksen, laillisuustarkastuksen ja järjestelmätarkastuksen menetelmiä.

Julkaistaan 14.6.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolla on merkittävä rooli sote-uudistuksessa ja sillä tavoitellaan monenlaisia hyötyjä, jotka osaltaan edistävät palvelujen tehokkuutta ja hillitsevät näin sote-menojen kasvua. Hyvinvointialueiden käynnistäminen ja uudistuksen tavoitteita tukevien toiminnallisten ICT-muutosten kustannukset tulevat olemaan satoja miljoonia euroja. Lisäksi digitalisaatioon ja tiedonhallintaan liittyviä kehittämistarpeita on paljon ja näiden kustannukset ovat arvioiden mukaan miljardeja euroja. Tarkastuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ICT- ja digitalisaation kokonaisuudesta. Tarkastuksessa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitusta sekä kokonaisuuden ohjausta. Lisäksi tavoitteena on arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiokehityksen arvioitujen kustannusten ja hyötyjen realistisuutta. Työn tarkoituksena on kokonaisuudessaan tukea sote-uudistuksella tavoiteltujen hyötyjen toteutumista.

Julkaistaan 15.9.2023

Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset sekä luonnon monimuotoisuus

Tarkastuksen kohteena ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla yksityismetsänomistajille maksettavat metsätaloustuet ja suojelukorvaukset sekä valtiovarainministeriön vastuulla olevat yksityismetsänomistajille kohdistetut verotuet. Tavoitteena on jokaisen tarkasteltavan tukikokonaisuuden perusteiden arviointi sekä tukikokonaisuuksien koordinoinnin ja yhteisvaikutusten poikkihallinnollinen arviointi, erityisenä näkökulmana tukijärjestelmien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Tarkastettavien tuki- ja korvausjärjestelmien suorat kustannukset valtiontaloudelle ovat noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi niihin liittyy potentiaalisesti merkittäviä välillisiä vaikutuksia kansantaloudelle. Aihe on ajankohtainen, koska luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, joiden takaraja on vuonna 2030.