Tulevat julkaisut
VTV julkaisee läpi vuoden tarkastuskertomuksia ja muita raportteja. Julkaisuajat ovat arvioita ja saattavat vielä muuttua.
Julkaistaan 10.10.2023
Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset – Puuntuotannon edistäminen ja luonnon monimuotoisuus
Tarkastuksen kohteena ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla yksityismetsänomistajille maksettavat metsätaloustuet ja suojelukorvaukset sekä valtiovarainministeriön vastuulla olevat yksityismetsänomistajille kohdistetut verotuet. Tavoitteena on jokaisen tarkasteltavan tukikokonaisuuden perusteiden arviointi sekä tukikokonaisuuksien koordinoinnin ja yhteisvaikutusten poikkihallinnollinen arviointi, erityisenä näkökulmana tukijärjestelmien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Tarkastettavien tuki- ja korvausjärjestelmien suorat kustannukset valtiontaloudelle ovat noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi niihin liittyy potentiaalisesti merkittäviä välillisiä vaikutuksia kansantaloudelle. Aihe on ajankohtainen, koska luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, joiden takaraja on vuonna 2030.
Lisätietoja
Julkaistaan 10.11.2023
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano
Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettu rahoitus käytetty välinettä koskevien normien mukaisesti ja onko varojen tuloksellisuuden hallinta järjestetty siten, että se antaa mahdollisimman hyvät edellytykset toimeenpanon tuloksellisuudelle. Lisäksi tavoitteena on arvioida, onko kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointimalli sellainen, että se mahdollistaa suunnitelman tehokkaan toimeenpanon. Tarkastuksen pääkysymykset ovat: onko tukivälineen hallinnoinnin järjestämisessä ja toiminnan toteutuksessa noudatettu sekä EU-normeja että kansallista lainsäädäntöä; onko varojen hallinnointiprosessin sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti ja onko elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon tuloksellisuuden hallinta järjestetty siten, että se antaa mahdollisimman hyvät edellytykset varmistaa toiminnan tuloksellisuus? Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetun toiminnan taloudellisen merkityksen lisäksi varojen tarkastaminen on perusteltua varojen käyttöä koskevan säädöspohjan ja hallinnoinnin monimutkaisuuden vuoksi.
Lisätietoja
Julkaistaan 14.11.2023
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminta
Jatkuvan oppimisen uudistuksen tarkoituksena on luoda kattava jatkuvan oppimisen järjestelmä. Syksyllä 2021 perustetun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) tavoitteena on palvelujärjestelmää uudistamalla varmistaa työikäisen väestön osaamisen kehittämisen yhteys työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen ja uusintamiseen. JOTPAn tehtävänä on rahoittaa osaamispalveluita, jotka täydentävät ja tuovat lisäarvoa olemassa oleviin osaamispalveluihin. JOTPAn toiminnan erityispainopisteenä on niin sanotut aliedustetut ryhmät, kuten peruskoulutuksen varassa olevat, ikääntyneet ja maahanmuuttajataustaiset oppijat. Lisäksi JOTPAn tehtävänä on ennakointitiedon analysointi ja tulkinta, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen sekä alueellisten yhteistyöverkostojen ja verkostojen vaikuttavuuden tukeminen. Tarkastuksen tavoitteena on varmistua, että jatkuvaan oppimiseen ja osaamispalveluihin kohdennettua rahoitusta hallitaan koordinoidusti tavalla, joka mahdollistaa uudistuksen kokonaistavoitteiden saavuttamisen.
Julkaistaan 28.11.2023
Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen
Tarkastuksen tavoitteena on arvioida aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP), pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja tulosperusteisista toimintamalleista erityisesti tulosperusteisten rahoitussopimusten eli SIB-mallien tarkoituksenmukaisuutta vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten edistämisessä. Tarkastuksen kohteita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vaikeasti työllistyvät muodostavat lähes kaksikolmasosaa kaikista työttömistä. Vaikeasti työllistyville kohdistuvien työllisyystoimenpiteiden toimivuus on siten keskeinen tekijä, kun valtiontaloutta halutaan vahvistaa työllisyyttä edistämällä ja sosiaaliturvamenoja vähentämällä. Työttömyyteen liittyvät sosiaaliturvamenot olivat viimeisimmän vuotta 2020 koskevan tilaston perusteella yhteensä 5,3 miljardia euroa.
Lisätietoja
Julkaistaan 5.12.2023
Kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2023 eduskuntakuntavaaleissa
VTV valvoo, että kaikki ilmoitusvelvolliset tekevät vaalikampanjoidensa rahoituksesta vaalirahoituslaissa säädetyn ilmoituksen. Eduskuntavaaleissa ilmoitusvelvollisia ovat kansanedustajiksi ja varasijalle valitut. Valvonnan tavoitteena on lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä.
Lisätietoja
Julkaistaan 12.12.2023
Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2023
VTV:n finanssipolitiikan valvonta arvioi raportissaan finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista, julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteutusta, valtiontalouden kehysten noudattamista, valtiovarainministeriön talousennusteiden realistisuutta sekä finanssipolitiikan mitoitusta. Finanssipolitiikan valvonnan tuloksista raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Lisätietoja
Julkaistaan 20.12.2023
Hankeyhtiöt raideinvestointien suunnittelussa
Tarkastuksen tavoitteena on arvioida hankeyhtiömallin tuloksellisuuden edellytyksiä suurten raideinvestointien suunnittelussa. Tarkastuksessa selvitetään, miten hyvin hankeyhtiömallin soveltaminen ja yhtiöiden organisoitu-minen tukevat hankeyhtiöille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tarkastuksessa arvioidaan myös, ovatko hankeyhtiöiden hankintaprosessit säädösten mukaisia ja edistävätkö niiden toimintatavat riskien hallintaa ja vas-tuullisuutta. Suunnitteluvaiheessa olevien kolmen suuren ratahankkeen yhteenlasketut suunnittelukustannukset ovat noin 350 miljoonaa euroa. Päätökset siitä, tullaanko kyseiset radat rakentamaan, tehdään aikaisintaan hallituskaudella 2023-2027. Tämänhetkinen arvio Turun tunnin junan kokonaiskustannuksista on 3,4 miljardia euroa, Suomi-radan 4 miljardia euroa, ja Itäradan 1,8 miljardia euroa.
Julkaistaan 22.1.2024
Vaalikaudet ylittävä valmistelu
Tarkastuksen tavoitteena on arvioida esimerkkitapausten kautta, onko hallitus- ja vaalikaudet ylittävälle valmistelulle luotu onnistumista tukevat puitteet. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, joka tukee eri hallinnonaloilla tulevaisuudessa tehtävien, erityisesti laajojen ja pitkäkestoisten hankkeiden, ohjelmien ja uudistusten valmistelua. Merkittävien hankkeiden, ohjelmien tai uudistusten valmistelu voi ajoittua useille eri hallituskausille, jolloin hallituskausien vaihdokset aiheuttavat valmisteluun sen tuloksellisuutta mahdollisesti heikentävän epäjatkuvuuskohdan. Tuloksellisen valmistelun varmistaminen edellyttää, että tällainen epäjatkuvuuskohta on otettu valmistelussa riittävästi huomioon. Tarkastuksessa lähestytään aihetta suunnittelussa valittujen, valtiontaloudellisesti mittavien esimerkkitapausten kautta, joita ovat: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, sosiaaliturvauudistus, puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet (ohjelmatasolla) ja digitalisaatiokehitys ja tekoälyn hyödyntäminen kansallisesti. Tarkastuksessa ei arvioida esimerkkitapausten sisältöä vaan näkökulmana on hallituskausien ylittävän valmistelun onnistuminen.
Julkaistaan 25.1.2024
Arviointimenettelyn toimivuus kuntien talouden tasapainottamisessa ja palveluiden turvaamisessa
Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko kuntatalouden ohjausvälineistöön kuuluva kuntien arviointimenettely onnistunut tunnistamaan ja puuttumaan kunnan talouden ongelmiin, takamaan kunnan talouden tasapainon keskipitkällä aikavälillä sekä turvaamaan lakisääteisten peruspalvelujen saatavuuden kunnissa. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kuntien arviointimenettelyn toimivuudesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.
Lisätietoja
Julkaistaan 30.1.2024
Maatalouden investointituet
Tarkastuksessa arvioidaan maatalouden investointitukien vaikuttavuutta. Nämä tuet kohdistuvat monenlaisiin erilaisiin maatalouden investointeihin kuten navettojen ja sikaloiden rakentamiseen tai pellon salaojitukseen. Tarkastuksessa pääkysymyksenä on, miten investointituet vaikuttavat maatalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Investointituet ovat pieni osa maatalouden tuista, niihin käytetään noin 100 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan noin 2 miljardin maataloustuesta. Investointituet ovat kuitenkin maatalouden tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Käytännössä Suomessa ei tehdä maatalousinvestointeja ilman tukia, ja investoinnit muodostavat tulevaisuuden maataloustuotannon.
Lisätietoja
Julkaistaan 30.1.2024
Vesien- ja merenhoidon ohjaus, rahoitus ja tuloksellisuus
Tarkastuksessa selvitetään, miten valtionhallinto on varmistanut Suomen vesien- ja merenhoidon ja niihin kohdennetun valtion varojenkäytön tuloksellisuuden ja miten siinä on tähän mennessä onnistuttu. Koska ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen on Suomen sisä- ja rannikkovesien suurin yksittäinen ongelma ja suurin osa ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta, tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisen tuloksellisuuteen sekä hallinnon ohjaustoimiin siinä havaittujen haasteiden ratkaisemiseksi. Tarkastuksen avulla on tarkoitus tuottaa eduskunnalle, hallinnolle ja olennaisille sidosryhmille tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun pyritään varmistamaan valtioneuvoston vuonna 2021 hyväksymien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimenpideohjelmien tuloksellisuus. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää näiden suunnitelmien ja ohjelmien tulevissa päivityksissä. Tarkastuksen pääasialliset kohdeorganisaatiot ovat ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Vuosina 2015-2022 ympäristöministeriön talousarvioissa on vesien- ja merenhoitoon osoitettu määrärahoja yhteensä noin 210 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on samana ajanjaksona kohdentanut arviolta noin 2 miljardia euroa toimiin, joilla on ollut ainakin osin vesien- ja merenhoidon edistämiseen liittyviä tavoitteita. Maatalouden ympäristökorvaukset muodostavat näistä ylivoimaisesti suurimman osan.
Julkaistaan 1.4.2024
Suomen TKI-politiikka- ja muun ohjauksen suhde EU-ohjelmarahoituksen hyödyntämiseen
Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko valtion TKI-politiikkaohjaus ja muu ohjaus yhteensovitettu EU:n ohjel-marahoituksen kanssa ja onko Suomella edellytykset ja kannusteet EU:n TKI-rahoituksen mahdollisimman laajalle hyödyntämiselle. Tarkastuksella pyritään parantamaan valtion T&K-rahoituksen tuloksellisuutta ja sitä koskevan päätöksenteon tietoperustaa. Tarkastus kohdistuu tilanteeseen vuodesta 2014 alkaen. Tässä tarkastuksessa tarkastuskohteita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland ja Suomen Akatemia. Lisäksi valtiovarainministeriö on tarkastuksen kohteena siksi, että se on tullut mukaan EU-ohjelmien hyödyntämisen seurantaan Horisontti Eurooppa -kaudella ja osallistunut T&K-rahoituslain ja rahoitussuunnitelman valmisteluun.
Julkaistaan 18.4.2024
Akkuarvoketjun edistäminen
Tarkastuksen kohteena on valtion toimenpiteet, joilla edistetään akkuarvoketjua. Akkuarvoketjun on tarkoitus lisätä Suomen maaperästä kaivettujen mineraalien arvoa vastuullisesti, houkutella Suomeen akkualan investointeja sekä kasvattaa alan vientipotentiaalia. Tarkastuskysymykset kohdistuvat akkuarvoketjun edistämisen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja vaikuttavuuden edellytyksiin. Lisäksi tarkastuksessa arvioidaan Suomen Malmijalostus Oy:n roolia akkuarvoketjussa. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa valtion eri viranomaisten toimista akkuklusterin toiminnan edistämisessä ja eri toimien yhteensovittamisesta sekä akkuarvoketjun mahdollisesti tuottamasta lisäarvosta.
Julkaistaan 15.5.2024
Terveyspalvelujen keskittäminen: erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystystasojen toimivuus
Tarkastuksella selvitetään erikoissairaanhoidon sairaala- ja päivystysverkon tiivistämiseen tähdänneen ohjauksen ja käytännön toimeenpanon toteutumista. Tarkoituksena on erityisesti arvioida, onko erikoissairaanhoidon työnjaolla ja päivystystoiminnan uudelleen organisoinnilla saavutettu uudistukselle asetettuja tavoitteita koskien laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kustannusten hillitsemistä. Terveydenhuollon keskittämistoimien tarkastaminen on tärkeää, jotta saadaan tietoa siitä, miten terveydenhuollon palveluita tehostavia toimia on toteutettu käytännössä ja millaisia odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia keskittämisellä on ollut. Tarkastuksella pyritään tuottamaa myös tietoa siitä, miten sairaanhoitopiirien keskinäisiin sopimuksiin perustuva toiminta on toteutunut.
Julkaistaan 15.8.2024
Virastojen toiminnan kohdentuminen lakisääteisiin tehtäviin
Valtion virastojen henkilöstön palkkakulut ovat valtion toiminnasta suurin menoerä ja henkilöstön palkkakulut vuonna 2022 olivat noin 4,2 miljardia euroa. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että virastojen toiminnassa painottuvat niiden lakisääteiset tehtävät. Tarkastuksessa selvitetään, käyttävätkö virastot työaikansa olennaisilta osin viraston lakisääteisiin tehtäviin ja ovatko ministeriöt asettaneet virastoille tulostavoitteet, jotka kattavat niiden lakisääteiset tehtävät. Lisäksi tarkastetaan, ovatko virastot raportoineet tavoitteiden saavuttamisesta tilinpäätöksessä asianmukaisesti.
Lisätietoja
Julkaistaan 17.9.2024
Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus
Tarkastuksen kohteena ovat opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toimialaan kuuluvat ammattikorkeakoulut. Tarkastuksen keskeinen tavoite on selvittää, kuinka luotettavasti ja millaisin tiedoin ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen myöntöpäätökset tehdään. Tavoitteena on saada tietoa myös siitä, miten valtionrahoituksen käytön seuranta ja sitä tukeva laskentatoimi on ammattikorkeakouluissa järjestetty. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka luotettavaan tietoperustaan ammattikorkeakoulujen raportointi rahoituksen myöntäjälle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, perustuu eli miten tilivelvollisuus toteutuu.
Lisätietoja
