Tulevat julkaisut
VTV julkaisee läpi vuoden tarkastuskertomuksia ja muita raportteja. Julkaisuajat ovat arvioita ja saattavat vielä muuttua.
Julkaistaan 11.4.2023
Yleinen asumistuki: Vuoden 2015 kokonaisuudistus, etuusmenojen kehitys ja tuensaajien työssäkäynti
Yleinen asumistuki on keskeinen osa etuusjärjestelmää. Sen aiheuttamat välittömät menot ovat valtiontaloudellisesti merkittävät. Eri etuuksien saaminen päällekkäin on hyvin yleistä, ja Kelan maksamia työttömyyden perusturvaetuuksia täydennetään tyypillisesti yleisellä asumistuella ja perustoimeentulotuella. Tarkastuksessa arvioidaan yleiseen asumistukeen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen uudistusten onnistumista. Lisäksi tarkastellaan uudistusten valmistelussa laadittuja arvioita menokehityksestä, taloudellisten vaikutusarvioiden toteutumista sekä yleisen asumistuen taloushallinnon prosessien tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuksella tuotetaan tietoa eduskunnalle ja sosiaaliturvakomitealle yleisen asumistuen valtiontaloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksestä osana etuusjärjestelmän kokonaisuutta. Lisäksi tuotetaan tietoa asumistukeen kohdistuneiden uudistusten valmistelusta ja vaikutuksista. Tarkastuksen tavoitteena on parantaa yleistä asumistukea koskevaa tietopohjaa ja tuottaa uutta tietoa, joka tukee yleisen asumistuen uudistamista jatkossa.
Julkaistaan 13.4.2023
VTV:n evästyksiä vaalikaudelle 2023–2027
Yhä uudet tekijät, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja työn murros, vaikuttavat kauaskantoisesti valtiontalouteen. Lisäksi viime vuosien yllättävät kriisit ovat lisänneet julkisia menoja. Alkavalla vaalikaudella tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta julkinen talous voidaan palauttaa kestävälle pohjalle. Tarkastusvirasto julkaisee tarkastustietoon pohjaavat evästyksensä tulevan vaalikauden hallitusohjelmavalmistelua varten talous- ja hallintopolitiikan keskeistä aiheista. Raportissa tarkastusvirasto esittää keinoja tukemaan julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainon saavuttamista ja kestävän valtion taloudenhoidon edistämistä tulevina vuosina. Viestit perustuvat VTV:n finanssipolitiikan valvonnan ja VTV:n edellisellä vaalikaudella 2019─2023 julkaisemien tarkastusten ja niiden jälkiseurantojen keskeisempiin havaintoihin ja johtopäätöksiin.
Lisätietoja
Julkaistaan 20.4.2023
Julkisen yrityspalvelujärjestelmän toimivuus
Tarkastuksen tavoitteena on selvittää yrityspalvelujärjestelmän toimivuutta. Tarkastuksessa arvioidaan järjestelmän ohjausta ja palveluiden kattavuutta tai mahdollisia puutteita sekä toimijoiden yhteistyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten yrityspalvelujärjestelmä kykenee tukemaan pk-yritysten kasvua. Vahva yrityssektori lisää valtion verotuloja ja vähentää painetta työttömyys- ja sosiaaliturvamenoihin, mikä vahvistaa valtiontaloutta. Toimivien yrityspalveluiden välilliset vaikutukset voivat olla valtiontaloudelle hyvinkin merkittäviä, ja aihe on siksi tarkastuksellisesti tärkeä.
Lisätietoja
Julkaistaan 28.4.2023
Valtionhallinnon lähipiirisuhteet ja -tapahtumat
Tarkastuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa valtionhallinnon lähipiirisuhteista ja varmentaa, että lähipiiritahojen kanssa tehdyt liiketoimet on toteutettu laillisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tavanomaisin ehdoin ja että niihin liittyvät sisäisen valvonnan menettelyt ovat riittäviä. Lähipiirisuhteiden ja -tapahtumien tarkastus on merkityksellistä hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden sekä laillisuuden varmentamiseksi.
Lisätietoja
Julkaistaan 4.5.2023
Riskienhallinta ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen valtion määräysvallassa olevissa ja muissa valtio-omisteisissa strategisen intressin yhtiöissä
Tarkastuksessa selvitetään, ovatko valtion strategisen intressin yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaava valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto ja valtiovarainministeriö huolehtineet, että yhtiöiden riskienhallinnan järjestämisessä on toimittu valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti. Lisäksi tarkastetaan, ovatko omistajaohjausosasto ja substanssiministeriöt (LVM, MMM, PLM, TEM) osaltaan huolehtineet yhtiöiden strategisen intressin turvaamisesta ja sen edellyttämästä toiminnan jatkuvuudesta. Strategisen intressin valtionyhtiöissä valtion omistuksen perusteena on sijoittajaintressin lisäksi strateginen intressi, joka voi perustua muun muassa maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen, infrastruktuurin ylläpitämiseen tai peruspalveluvelvoitteesta huolehtimiseen. Näiden yhtiöiden osalta on hyvin tärkeää, että niiden riskienhallinta on kunnossa ja yhtiöiden toiminnan jatkuvuus turvattu, koska yhtiöiden tuotteet ja palvelut voivat olla keskeisiä tai kriittisiä koko yhteiskunnan toiminnan kannalta.
Lisätietoja
Julkaistaan 10.5.2023
Valtionhallinnon tilintarkastuskertomukset vuodelta 2022
VTV tarkastaa vuosittain valtion, ministeriöiden ja muiden tilinpäätösvelvollisten virastojen tilinpäätökset sekä kolmen valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston tilinpäätökset. Tilintarkastuskertomukset ja yhteenveto tärkeimmistä havainnoista julkaistaan VTV:n verkkosivuilla. Kertomuksia julkaistaan maaliskuusta 2023 alkaen sitä mukaa kuin tarkastukset valmistuvat.
Lisätietoja
Julkaistaan 17.5.2023
Vanhat tietojärjestelmät
Pitkään käytössä olleet tietojärjestelmät saattavat aiheuttaa viranomaisille monenlaisia ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi lakisääteisten tehtävien hoitoon, kasvaviin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, toimittajaloukkuihin sekä tietoturvaan. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa valtionhallinnon eri yksiköiden tietojärjestelmien elinkaarenhallinnan nykytilasta sekä edistää tietojärjestelmien elinkaarenhallinnan kustannustehokkuutta. Tarkastuksessa arvioidaan vanhojen tietojärjestelmien elinkaaren hallintaa monilajitarkastuksen keinoin yhdistämällä tuloksellisuustarkastuksen, laillisuustarkastuksen ja järjestelmätarkastuksen menetelmiä.
Julkaistaan 29.5.2023
Finanssipolitiikan valvonnan arvio valtiovarainministeriön laatimien julkisen talouden ennusteiden luotettavuudesta
Finanssipolitiikan valvonta arvioi valtiovarainministeriön (VM) tuottamien julkisen talouden ennusteiden luotettavuutta. Kyseessä on jälkikäteisarvio, jossa verrataan VM:n ennusteita toteutuneisiin lukuihin hyödyntämällä ei-parametrisia menetelmiä. VM:n ennustevirheiden jakaumaa tarkastellaan ja verrataan muihin keskeisten julkisen talouden ennustajien ennustevirheiden jakaumiin. Toisin sanoen tarkoitus on keskittyä laajemmin ennusteiden osuvuuteen kuin vain ennustevirheiden keskiarvoon ja siihen, onko se ollut tilastollisesti merkitsevästi nolla. Euroopan rahaliittoon liittyvien EU-sääntöjen mukaisia julkisen talouden alijäämä- ja velkasuhteiden ennusteita on tuotettu ennustajien joukossa laajemmin vain 2000-luvun taitteesta lähtien. Havaintomäärän vähäisyys pienentää parametristen tilastollisten testien tehokkuutta. Tästä syystä tarkastelussa painotetaan ei-parametristä lähestymistapaa. Arviointi koskee julkisyhteisöjen, valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen tuloja, menoja, alijäämää ja velkaa.
Lisätietoja
Julkaistaan 31.5.2023
Erilliskertomus valtion vuoden 2022 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta
Tarkastuksessa selvitetään, onko valtion tilinpäätös laadittu säädösten mukaisesti ja onko talousarviota ja sitä koskevia säännöksiä noudatettu. Lisäksi tarkastetaan, raportoiko hallitus vuosikertomuksessaan säädösten mukaisesti valtion ja julkisen talouden tilasta sekä toiminnan tuloksellisuudesta.
Lisätietoja
Julkaistaan 31.5.2023
Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta, kevät 2023
VTV arvioi raportissaan muun muassa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024–2027, julkisen velkasuhteen vakauttamistavoitteen etenemistä ja finanssipoliittisen sääntelyn tilannetta matkalla normaalioloihin. Finanssipolitiikan valvonnan tuloksista raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Lisätietoja
Julkaistaan 14.6.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolla on merkittävä rooli sote-uudistuksessa ja sillä tavoitellaan monenlaisia hyötyjä, jotka osaltaan edistävät palvelujen tehokkuutta ja hillitsevät näin sote-menojen kasvua. Hyvinvointialueiden käynnistäminen ja uudistuksen tavoitteita tukevien toiminnallisten ICT-muutosten kustannukset tulevat olemaan satoja miljoonia euroja. Lisäksi digitalisaatioon ja tiedonhallintaan liittyviä kehittämistarpeita on paljon ja näiden kustannukset ovat arvioiden mukaan miljardeja euroja. Tarkastuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ICT- ja digitalisaation kokonaisuudesta. Tarkastuksessa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitusta sekä kokonaisuuden ohjausta. Lisäksi tavoitteena on arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiokehityksen arvioitujen kustannusten ja hyötyjen realistisuutta. Työn tarkoituksena on kokonaisuudessaan tukea sote-uudistuksella tavoiteltujen hyötyjen toteutumista.
Lisätietoja
Julkaistaan 10.8.2023
Valtion pitkäkestoiset palveluhankinnat
Tarkastuksessa selvitetään, ovatko valtion hankintayksiköiden pitkäkestoiset palveluhankinnat lainmukaisia ja taloudellisia ja onko hankintayksiköiden sisäinen valvonta riittävää pitkäkestoisissa palveluhankinnoissa. Lisäksi selvitetään syitä sille, että hankintayksiköt ovat hankkineet palveluita pitkäkestoisesti samoilta toimittajilta. Valtion tilinpäätöksen mukaan palveluhankintojen määrä vuonna 2021 oli 3,054 miljardia euroa. Noin neljännes palveluhankinnoista oli korjaus- ja kunnossapitopalveluja, joita tekevät erityisesti Väylävirasto ja Puolustusvoimat. Lähes yhtä paljon hankittiin toimistopalveluja, joista suurin osa liittyi ICT-palveluihin ja tietoliikenteeseen. Pitkäkestoisella palveluhankinnalla tarkoitetaan tarkastuksessa tilanteita, jossa valtiolla on tosiasiallisesti pitkä yhteistyösuhde tietyn palvelutarjoajan kanssa. Kyse voi olla esimerkiksi pitkäkestoisesta, toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta tai siitä, että saman palveluntarjoajan kanssa tehdään useita lyhyempiä määräaikaisia sopimuksia.
Lisätietoja
Julkaistaan 14.8.2023
Vuoden 2022 tilintarkastukset, yhteenvetoraportti
Yhteenvetoraportti kokoaa valtionhallinnon vuoden 2022 tilintarkastuksen keskeiset havainnot. Raportissa julkaistaan lisäksi keskeiset tiedot VTV:n teematarkastuksista, joissa pyritään tuottamaan koko hallinnon kattavaa tietoa valtion taloudenhoidosta.
Lisätietoja
Julkaistaan 15.9.2023
Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset sekä luonnon monimuotoisuus
Tarkastuksen kohteena ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla yksityismetsänomistajille maksettavat metsätaloustuet ja suojelukorvaukset sekä valtiovarainministeriön vastuulla olevat yksityismetsänomistajille kohdistetut verotuet. Tavoitteena on jokaisen tarkasteltavan tukikokonaisuuden perusteiden arviointi sekä tukikokonaisuuksien koordinoinnin ja yhteisvaikutusten poikkihallinnollinen arviointi, erityisenä näkökulmana tukijärjestelmien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Tarkastettavien tuki- ja korvausjärjestelmien suorat kustannukset valtiontaloudelle ovat noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi niihin liittyy potentiaalisesti merkittäviä välillisiä vaikutuksia kansantaloudelle. Aihe on ajankohtainen, koska luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, joiden takaraja on vuonna 2030.
Lisätietoja
Julkaistaan 18.9.2023
Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2023
Vuosikertomus sisältää yhteenvedon eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista sekä tarkastusten tuloksista muodostetut johtopäätökset valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilasta. Lisäksi VTV esittää katsauksen omasta toiminnastaan vuosikertomusjaksolla.
Lisätietoja
Julkaistaan 8.11.2023
Vesien- ja merenhoidon ohjaus, rahoitus ja tuloksellisuus
Tarkastuksessa selvitetään, miten valtionhallinto on varmistanut Suomen vesien- ja merenhoidon ja niihin kohdennetun valtion varojenkäytön tuloksellisuuden ja miten siinä on tähän mennessä onnistuttu. Koska ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen on Suomen sisä- ja rannikkovesien suurin yksittäinen ongelma ja suurin osa ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta, tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisen tuloksellisuuteen sekä hallinnon ohjaustoimiin siinä havaittujen haasteiden ratkaisemiseksi. Tarkastuksen avulla on tarkoitus tuottaa eduskunnalle, hallinnolle ja olennaisille sidosryhmille tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun pyritään varmistamaan valtioneuvoston vuonna 2021 hyväksymien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimenpideohjelmien tuloksellisuus. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää näiden suunnitelmien ja ohjelmien tulevissa päivityksissä. Tarkastuksen pääasialliset kohdeorganisaatiot ovat ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Vuosina 2015-2022 ympäristöministeriön talousarvioissa on vesien- ja merenhoitoon osoitettu määrärahoja yhteensä noin 210 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on samana ajanjaksona kohdentanut arviolta noin 2 miljardia euroa toimiin, joilla on ollut ainakin osin vesien- ja merenhoidon edistämiseen liittyviä tavoitteita. Maatalouden ympäristökorvaukset muodostavat näistä ylivoimaisesti suurimman osan.
Julkaistaan 14.11.2023
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminta
Jatkuvan oppimisen uudistuksen tarkoituksena on luoda kattava jatkuvan oppimisen järjestelmä. Syksyllä 2021 perustetun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) tavoitteena on palvelujärjestelmää uudistamalla varmistaa työikäisen väestön osaamisen kehittämisen yhteys työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen ja uusintamiseen. JOTPAn tehtävänä on rahoittaa osaamispalveluita, jotka täydentävät ja tuovat lisäarvoa olemassa oleviin osaamispalveluihin. JOTPAn toiminnan erityispainopisteenä on niin sanotut aliedustetut ryhmät, kuten peruskoulutuksen varassa olevat, ikääntyneet ja maahanmuuttajataustaiset oppijat. Lisäksi JOTPAn tehtävänä on ennakointitiedon analysointi ja tulkinta, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen sekä alueellisten yhteistyöverkostojen ja verkostojen vaikuttavuuden tukeminen. Tarkastuksen tavoitteena on varmistua, että jatkuvaan oppimiseen ja osaamispalveluihin kohdennettua rahoitusta hallitaan koordinoidusti tavalla, joka mahdollistaa uudistuksen kokonaistavoitteiden saavuttamisen.
Julkaistaan 28.11.2023
Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen
Tarkastuksen tavoitteena on arvioida aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP), pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja tulosperusteisista toimintamalleista erityisesti tulosperusteisten rahoitussopimusten eli SIB-mallien tarkoituksenmukaisuutta vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten edistämisessä. Tarkastuksen kohteita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vaikeasti työllistyvät muodostavat lähes kaksikolmasosaa kaikista työttömistä. Vaikeasti työllistyville kohdistuvien työllisyystoimenpiteiden toimivuus on siten keskeinen tekijä, kun valtiontaloutta halutaan vahvistaa työllisyyttä edistämällä ja sosiaaliturvamenoja vähentämällä. Työttömyyteen liittyvät sosiaaliturvamenot olivat viimeisimmän vuotta 2020 koskevan tilaston perusteella yhteensä 5,3 miljardia euroa.
Lisätietoja
Julkaistaan 30.11.2023
Hankeyhtiöt raideinvestointien suunnittelussa
Tarkastuksen tavoitteena on arvioida hankeyhtiömallin tuloksellisuuden edellytyksiä suurten raideinvestointien suunnittelussa. Tarkastuksessa selvitetään, miten hyvin hankeyhtiömallin soveltaminen ja yhtiöiden organisoitu-minen tukevat hankeyhtiöille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tarkastuksessa arvioidaan myös, ovatko hankeyhtiöiden hankintaprosessit säädösten mukaisia ja edistävätkö niiden toimintatavat riskien hallintaa ja vas-tuullisuutta. Suunnitteluvaiheessa olevien kolmen suuren ratahankkeen yhteenlasketut suunnittelukustannukset ovat noin 350 miljoonaa euroa. Päätökset siitä, tullaanko kyseiset radat rakentamaan, tehdään aikaisintaan hallituskaudella 2023-2027. Tämänhetkinen arvio Turun tunnin junan kokonaiskustannuksista on 3,4 miljardia euroa, Suomi-radan 4 miljardia euroa, ja Itäradan 1,8 miljardia euroa.
Julkaistaan 4.12.2023
Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2023
VTV arvioi raportissaan finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista, julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteutusta, valtiontalouden kehysten noudattamista, valtiovarainministeriön talousennusteiden realistisuutta sekä finanssipolitiikan mitoitusta. Finanssipolitiikan valvonnan tuloksista raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Lisätietoja
Julkaistaan 5.12.2023
Kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2023 eduskuntakuntavaaleissa
VTV valvoo, että kaikki ilmoitusvelvolliset tekevät vaalikampanjoidensa rahoituksesta vaalirahoituslaissa säädetyn ilmoituksen. Eduskuntavaaleissa ilmoitusvelvollisia ovat kansanedustajiksi ja varasijalle valitut. Valvonnan tavoitteena on lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä.
Lisätietoja
Julkaistaan 5.12.2023
Maatalouden investointituet
Tarkastuksessa arvioidaan maatalouden investointitukien vaikuttavuutta. Nämä tuet kohdistuvat monenlaisiin erilaisiin maatalouden investointeihin kuten navettojen ja sikaloiden rakentamiseen tai pellon salaojitukseen. Tarkastuksessa pääkysymyksenä on, miten investointituet vaikuttavat maatalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Investointituet ovat pieni osa maatalouden tuista, niihin käytetään noin 100 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan noin 2 miljardin maataloustuesta. Investointituet ovat kuitenkin maatalouden tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Käytännössä Suomessa ei tehdä maatalousinvestointeja ilman tukia, ja investoinnit muodostavat tulevaisuuden maataloustuotannon.
Lisätietoja
Julkaistaan 25.1.2024
Arviointimenettelyn toimivuus kuntien talouden tasapainottamisessa ja palveluiden turvaamisessa
Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko kuntatalouden ohjausvälineistöön kuuluva kuntien arviointimenettely onnistunut tunnistamaan ja puuttumaan kunnan talouden ongelmiin, takamaan kunnan talouden tasapainon keskipitkällä aikavälillä sekä turvaamaan lakisääteisten peruspalvelujen saatavuuden kunnissa. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kuntien arviointimenettelyn toimivuudesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.
Lisätietoja
