VTV kiittää viranomaisia, kansanedustajia ja muita yhteistyötahojaan sekä kaikkia valtion taloudesta ja hallinnosta kiinnostuneita menneestä vuodesta. Toivotamme hyvää joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2019.

Valtiontalouden tarkastusvirasto järjesti Turkin tilintarkastustuomioistuimen avulla EUROSAI Emerging Issues -työpajan Istanbulissa. VTV on EUROSAIn hallintoneuvoston jäsen ja vastuussa Emerging Issues and Forward Thinking -portfoliosta. Työpaja käsitteli ajankohtaisia ilmiöitä, ennakointia sekä sitä, miten ylimmät ulkoiset tarkastusviranomaiset voivat vastata tulevaisuuden tarpeisiin.

Vuosikertomuksen tekijät keskustelivat prosessin ja vaikuttavuuden kehittämisestä. Yhteistyö toimii hyvin, mutta sisältöä tulisi edelleen tiivistää ja raportoida trendeistä toimenpiteiden sijaan.

VTV on arvioinut, miten hyvin valtion virastot ovat varautuneet turvaamaan toimintansa mahdollisissa häiriötilanteissa. Kolmanneksella virastoista ei ole suunnitelmia tähän liittyen. Osa virastoista on nyt alkanut kehittää riskienhallintaansa. VTV esittää, että riskienhallintaa suunniteltaisiin jatkossa myös koko valtionhallinnon näkökulmasta.

Hallituksen asettamat vaalikautta koskevat tavoitteet ollaan saavuttamassa julkisen talouden rahoitusaseman tasapainottamisen ja velkasuhteen pienentämisen osalta. Jotta kuitenkin talouden pitkän aikavälin kestävyys vahvistuisi, tarvitaan edelleen toimia. Julkisen talouden suunnittelu ja ohjaus ovat parantuneet vaalikaudella, ja niitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty.

Päätöksentekijöillä on käytössä vain niukasti tietoa verotukien vaikutuksista. Kolmasosalle tuista ei voida laskea, paljonko ne vähentävät verokertymää. Sen sijaan yleisesti verolainsäädännön muutosten vaikutuksia on arvioitu kattavasti.

Makera sai 90 miljoonan lisärahoituksen osana hallituksen biotalous-kärkihanketta. Lisärahoituksen vaikutuksia biotalousstrategian toteutumiseen ei kuitenkaan voi arvioida erikseen, sillä lisärahoitus on sulautettu kiinteästi muuhun maatalouden investointitukirahoitukseen. Maataloushallinnon tulisi arvioida eri investointitukimuotojen valtiontaloudellista kannattavuutta. Sen kannattaisi myös arvioida, miten hyvin tuettavat investoinnit saavuttavat vaikuttavuustavoitteensa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut lausunnon "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" -selonteon luonnoksesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää luonnosta kokonaisuutena ansiokkaana ja perusteellisena, mutta nyt esitetyssä muodossaan selonteko ei ole toimeenpantavissa.

Valtion virastojen suunnitelmat oman toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi eivät ole riittävän hyvällä tasolla. Monelta virastolta suunnitelmat puuttuvat kokonaan. Virastojen johdon tulee ottaa vastuu toiminnan jatkuvuuden varmistamisesta normaaliolojen häiriötilanteissa. Valtionhallinnon sisäisten palvelujen keskittäminen ja uudet verkostomaiset toimintamallit edellyttävät jatkuvuusriskien hallintaa virastotasoa laajemmin. Tarvetta ylemmän tason hallintaan tulisi selvittää valtiovarain controller -toiminnon johdolla.

Valtion taloudenpitoa verrataan usein yrityksen tai kotitalouden toimintaan. Velkaantumisesta varoitettaessa, valtiota opastetaan toimimaan yksityistalouden tapaan: laita suu säkkiä myöten. Valtion ja yksityisen yrityksen taloudenpidossa on kuitenkin paljon mielenkiintoisia eroja. Erot nousevat esiin siinä, miten sisäistä toimintaa ja toimintalogiikkaa tarkastellaan ulkopuolelta.

Suomen biotalousstrategia, ”Kestävää kasvua biotaloudesta”, valmisteltiin vuosina 2012–2014 työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Arvioimme syyskuussa tämän strategian valmistelua. Meihin tarkastajiin vaikutuksen teki valmistelun laaja ja onnistunut yhteistyö hallinnon, sidosryhmien ja kansalaisten välillä.

Verotuet julkisen tuen muotona ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. Verotuilla tarkoitetaan käytännössä verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita vastaavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisten ryhmää.