Eduskunnan hyväksymä neljäs lisätalousarvio on niin kutsuttu elvytyspaketti. Aiemmat tänä keväänä koronapandemian takia annetut lisätalousarviot ovat painottuneet tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia rajoitustoimenpiteiden yli. Neljännen lisätalousarvion tavoite on puolestaan elvyttää Suomen taloutta eli lisätä kotimaista kysyntää – sekä kulutusta että investointeja – kun rajoitustoimet höllentyvät tai päättyvät.

Koronapandemia ja siitä seurannut talouskriisi vaikuttavat voimakkaasti valtiontalouteen. Taloustoimet ovat mittaluokaltaan poikkeuksellisia ja muuttavat talousarvion painopistettä. Julkaisimme visualisoinnin, josta voi tarkastella kriisin hoidon eri vaiheessa tehtyjen ratkaisujen talousvaikutuksia.

Covid19-kriisi etäännyttää ja erottaa, mutta samalla se lähentää ja yhdistää niin ihmisiä kuin valtioitakin. Olemme kaikki saman huolen ja epävarmuuden edessä. Tällaisina aikoina kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ja vuosikymmenten aikana niiden rakentamiseksi ja vahvistamiseksi tehty työ osoittavat voimansa.

Työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista julkiseen talouteen sekä yksilöiden ja kotitalouksien tuloihin ja menoihin olisi hyvä laatia kokonaiskuva. Sen avulla toimien valintaan ja valmisteluun saataisiin jatkossa entistä monipuolisempaa ja kokonaisvaltaisempaa tietoa. Työllisyystoimien kokonaisuudesta ja keskinäisistä vaikutuksista ei ole tehty kattavaa arviota pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä on valtionhallinnossa tapahtunut myös myönteistä kehitystä, mutta sisäisen valvonnan näkökulma jää usein huomiotta prosesseja kehitettäessä. Eduskunta edellyttää, että valtion riskienhallintaa parannetaan edelleen. Työ etenee pienin askelin.

Puolustusvoimien HX- ja Laivue 2020 -hankkeita on valmisteltu perusteellisesti. Arvioitujen kokonaiskustannusten läpinäkyvyys voisi kuitenkin olla parempi.