Uusi Kaiku -sivuston haastattelussa tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari kertoo viraston muutoksesta.

Euroopan unioni on jo pitkään pyrkinyt vauhdittamaan viranomaistiedon uudelleenkäyttöä, koska se edistää tieto- ja osaamisyhteiskunnan kehittymistä. Suomella on tässä suuri mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä.

Kestävä kehitys näkyy ministeriöiden toiminnassa entistä enemmän, mutta sen yhteyttä politiikan valmisteluun pitää vielä vahvistaa. Suomi on osaltaan sitoutunut edistämään YK:n jäsenmaiden yhteistä kestävän kehityksen toimintaohjelmaa.

Kestävä kehitys huomioidaan aiempaa paremmin sekä valtion talousarviossa että ministeriöissä. Ministeriöiden tulee jatkossa analysoida tarkemmin sitä, onko niiden toiminta ja niiden valmistelemat toimet kestävän kehityksen mukaisia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, miten hyvin valtionhallinnossa on edistetty kestävää kehitystä.

VTV:n katsaukset käsittelevät hallitusohjelmassa linjattuja tai muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita VTV:n ja muiden tuottaman tiedon valossa. Kirjoituksissa korostuvat valtiontalouden näkökulma ja siihen liittyvät riskit. Valtion talousarviossa työvoimakoulutuksille asetettu vaikuttavuustavoite kuvaa sitä osuutta koulutetuista, jotka ovat työttömiä kolmen kuukauden jälkeen koulutuksen päättymisestä. Koulutuksen vaikuttavuutta kuvaisi kuitenkin paremmin se osuus koulutettavista, joiden työllistymisen todennäköisyys on kasvanut koulutuksen päätyttyä. Jotta sähköisten työnvälityspalvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida, asiakastietojen lakisääteistä säilytysaikaa tulisi pidentää.

Pääministeri Sipilän hallitus kohdensi biotaloudelle ja puhtaille ratkaisuille yhteensä 323 miljoonaa euroa ja perusti viisi kärkihanketta. Hankkeiden tavoitteet saavutettiin kuitenkin vain osittain. VTV arvioi, millaiset edellytykset kärkihankejärjestelmä loi tavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi VTV arvioi hallituksen uutta strategiamallin ja kärkihankejärjestelmän toimivuutta.