Koronaviruksen laukaisemaan talouskriisiin haetaan nyt ratkaisuja valtavan epävarmuuden keskellä. Epävarmuutta liittyy niin tautiin itseensä kuin sen hillitsemiseen pyrkiviin toimiin ja niiden seurauksiin. Nykyinen kriisi on monin tavoin täysin omanlaisensa, mutta vertailun vuoksi on kiinnostavaa luoda katsaus tuhoa kylväneeseen pandemiaan vuosisadan takaa: espanjantautiin vuodelta 1918. Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa käsitellään koronaviruksen talousvaikutuksia.

EU:n komissio ja valtiovarainministerit esittävät poikkeusta jäsenmaiden budjettien valvontaan liittyvistä rajoituksista koronakriisin takia. Tavoitteena on, että jäsenvaltiot voivat ryhtyä riittäviin finanssipoliittisiin toimiin kriisin ratkaisemiseksi. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslausekkeen aktivoiminen osoittaa, että huoli siitä, että säännöt estäisivät riittävän talouden elvytyksen, on tässä kriisitilanteessa aiheeton. Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa käsitellään koronaviruksen talousvaikutuksia.

Suomen hallituksen ilmoittama 15 miljardin euron kriisipaketti koronasta aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi yrityksille ja kotitalouksille ovat linjassa mm. Saksan ja Ruotsin hallitusten ilmoittamien tukitoimien kanssa. Vielä alkuviikosta hallitus esitti vain 5 miljardin euron tukipakettia. Tämä on kolmas osa koronaviruksen talousvaikutuksia käsittelevässä blogisarjassamme.

VTV tarkastaa vuosittain valtion, ministeriöiden ja muiden valtion virastojen ja laitosten tilinpäätökset. Lisäksi VTV tarkastaa kolmen valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston tilinpäätökset. Tilintarkastuksen yhteydessä VTV tarkastaa myös valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa käytettäviä tietojärjestelmiä.

Rahoitusvakausvirastolla on hyvät edellytykset huolehtia pankkien kriisinratkaisutehtävistä. Sen tulee kuitenkin jatkossa täsmentää pankkien kriisinratkaisusuunnitelmia. Viranomaisten tulee täsmentää laissa määriteltyä tiedonvaihtoa ja päivittää vanha yhteistoiminta-asiakirja.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tunnistanut sellaiset tulevien vuosien keskeisimmät valtion taloudenhoidon ja valtiontalouden riskit, joihin tarkastuksella voidaan vaikuttaa. VTV:n riskianalyysi tukee sekä tarkastusten suunnittelua että tarkastuskohteiden omaa riskinhallintaa. Valtion taloudenhoidon keskeisiksi riskeiksi on VTV:n omaan tarkastustoimintaan nojautuen tunnistettu erityisesti talousprosessien automatisointi, toimintojen ulkoistaminen ja tulosohjausjärjestelmän toiminta. Valtiontalouden riskien taustalla puolestaan on valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskuvan analysointi. VTV on arvioinut tulevaisuuskuvaa erityisesti tulevan valtiontalouden kehityksen ja tarkastusten vaikuttavuuden kannalta ja tunnistanut riskeiksi verotuksen muutostarpeet, osaamisen kehittämisen ja ylläpidon sekä päätöksenteon kyvykkyyden.