Puolustushallinto

Investointien suunnittelu ja seuranta on toteutettu valtion kirjanpitoyksiköissä pääosin asianmukaisesti. Suunnittelun ja seurannan ohjeistusta tulee kehittää konkreettisemmaksi siten, että se ohjaisi selkeämmin merkittävien investointien tunnistamisessa ja menettelytapojen suuntaamisessa.

Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä. Budjetoinnin läpinäkyvyyttä heikentää se, että aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä ei pääsääntöisesti talousarviossa esitetä. Valtiovarainministeriön tulisi varmistaa budjetoinnin asianmukaisuus ja läpinäkyvyys.

Työajan kohdentamistietojen hyödyntämisessä on valtion hallinnossa puutteita. Osassa virastoista työajan kohdentamistietoja ei hyödynnetä käytännössä lainkaan. Työajankohdentamisen tietoja tulisi hyödyntää niin viraston johtamisessa, kehittämisessä kuin toiminnasta raportoinnissakin.

Vaali- ja hallituskaudet ylittävien hankkeiden ja uudistusten valmistelua ovat vaikeuttaneet muuttuvat tavoitteet, epätarkoituksenmukainen valmistelutyön organisointi, vähäinen resursointi ja päätöksenteon hitaus. Valmistelua käynnistettäessä olisi varmistettava, että tulokselliselle valmistelulle on riittävät edellytykset.

Valtioneuvosto, ministeriöt ja huoltovarmuuskeskus ovat edistäneet huoltovarmuuden turvaamista monipuolisesti. Huoltovarmuuden turvaamisessa ja kansallisessa varautumisessa on tapahtunut tarkastussuositusten mukaista kehitystä ja annetuista suosituksista usea on jo toteutunut.

Digitalisaatio vaikuttaa monella tavoin virastojen kaikkiin toimintaprosesseihin sekä sisäisen valvonnan toimivuuteen. Toimiva sisäinen valvonta tukee myös toiminnallisen tehokkuuden tavoitteita. Toimintaprosesseihin rakennettavien kontrollien tulisi myös ennaltaehkäistä virheiden ja väärinkäytösten syntymistä.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto on varmistanut yhtiöiden riskienhallintaprosessien olemassaolon mutta ei osallistu yhtiöiden riskienhallintaprosessiin. VTV suosittaa, että substanssiministeriöt on tarvittaessa kytkettävä laajemmin mukaan yhtiön strategisen intressin määrittelyyn ja sen toteutumisen seurantaan.

Tarkastuksessa ei havaittu poikkeavia liiketoimia valtion ja sen lähipiirihenkilöiden ja -yhteisöjen välillä. Valtionhallinnon tilinpäätöksiin ei sisälly lähipiiriraportointia, joten nykyisten säädösten mukaisesti laadituista kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksistä ei voi tunnistaa, onko kirjanpitoyksiköillä ollut liiketoimia tahojen kanssa, jotka voitaisiin katsoa kuuluvaksi sen lähipiiriin.

Puolustusvoimien F-35- ja Laivue 2020 -hankkeen kustannusten läpinäkyvyyteen ja riskien hallintaan on kiinnitettävä huomiota myös jatkossa. Vaikka riskien tunnistaminen ja arviointi on ollut hankkeissa perusteellista, liittyy molempiin hankkeisiin merkittäviä taloudellisia ja muita riskejä, joihin hankkeiden omat vaikutusmahdollisuudet ovat vain rajallisia.

Valtiovarainministeriö on jatkanut kehittämistoimia talousarvion yhtenäisyyden lisäämiseksi. Ensimmäiseen jälkiseurantavaiheeseen verrattuna parannusta on tapahtunut, mutta yksikään suosituksista ei kuitenkaan ole toteutunut täysin. Talousarviomenettelyjen tarkastusta jatketaan osana vuosittaista tilintarkastusprosessia.

VTV:n tilintarkastuskertomusten havainnot on nyt toista kertaa koottu yhteenvetoraporttiin, joka sisältää sekä tilintarkastusten yleiset huomiot että teematarkastusten havaintoja. Raportin avulla VTV:n havainnot tulevat kaikkien kirjanpitoyksiköiden hyödynnettäviksi.

Kaikki ministeriöt seuraavat kehittämishankkeiden tuloksellisuutta, mutta seurannan käytännöt vaihtelevat. Lähes puolet ministeriöistä hyödyntää valtioneuvoston kanslian hankehallinnanmallia ja ohjeistusta.