VTV:n tarkastus- ja valvontatoiminta tukee julkisen talouden kestävyyttä ja vakautta sekä edistää hallinnon avoimuutta ja tuloksellisuutta. Tässä kestävyysraportissa kerromme tarkemmin, miten vaikutamme vastuullisesti yhteiskunnassa sekä miten pienennämme omaa jalanjälkeämme.
1 Johdon katsaus: Edistämme avoimesti ja kestävästi toimivaa yhteiskuntaa
Kestävyyttä ja vastuullisuutta voidaan luonnehtia monilla yhteneväisillä tavoin ja erityisesti niitä yhdistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja niiden eri ulottuvuuksien edistäminen.
Tämän kestävyysraportin taustalla on YK:n jäsenmaiden sopimus kestävän kehityksen tavoitteista, joiden avulla pyritään turvaamaan ihmisten hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Olemme raportissamme pyrkineet tunnistamaan kestävän kehityksen tavoitteet, joita voimme omalla toiminnallamme edistää: Kestävä ja vakaa julkinen talous, läpinäkyvästi toimivat instituutiot sekä ylipäänsä avoin ja tuloksellisesti toimiva hallinto luovat edellytyksiä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle. Ulkoisen toimintaympäristön epävarmuus korostaa tämän merkitystä. Kestävyyden turvaaminen lisääkin yhteiskuntamme resilienssiä, jonka merkitystä ei voi aliarvioida, etenkään näinä aikoina.
Kestävyys ja vastuullisuus ovat työmme ytimessä: hoitamalla perustehtäväämme tuloksellisesti turvaamme kestävää julkisten varojen hoitoa sekä vaikuttavasti ja avoimesti toimivaa valtionhallintoa. Meille kestävyys tarkoittaa myös sitä, että muistamme olevamme tilivelvollisia myös omasta toiminnastamme ja tiedostamme näyttävämme esimerkkiä muille. Teemme tarkastus- ja valvontatyötä aina kattavasti ja huolellisesti tarkastusoikeuksiemme rajoissa. Perustehtävämme tehokas hoitaminen onkin strategiamme keskeisin osa.
Olemme nostaneet vastuullisuuden yhdeksi kolmesta arvostamme objektiivisuuden ja rohkeuden rinnalle. Arvot ohjaavat toimintaamme niin viraston sisällä kuin suhteessa sidosryhmiimme. Myös muiden arvostaminen ja avoimuus ovat niin ikään tärkeitä toimintamme ohjenuoria ja vastuullisuuden varmistajia.
Sami Yläoutinen, pääjohtaja
2 VTV lyhyesti: Tuotamme luotettavaa tarkastus- ja valvontatietoa
Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton ulkoinen tarkastusviranomainen. Teemme työtä vastuullisen valtion varojen käytön ja läpinäkyvyyden eteen: Tarkastamme valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvomme finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta sekä avoimuusrekisterin käyttöä. Lisäksi käsittelemme valtion varoja ja taloudenhoitoa koskevia kantelu- ja väärinkäytösilmoituksia.
Tarkastusvirastossa työskenteli vuoden 2024 lopussa 150 henkilöä. Päätoimipaikkamme on Helsingissä, Ruoholahdessa. Lisäksi meillä on toimipiste Oulussa. Pääjohtajan johtama virastomme on organisoitu kolmeen yksikköön, jotka ovat tarkastus-, valvonta- ja yhteiset palvelut -yksikkö.
Uudistimme viraston strategian, ja vuonna 2024 alkaneella strategiakaudella pyrimme vahvistamaan viraston tarkastus- ja valvontatyöllä hallinnon tilivelvollisuutta eduskunnalle ja kansalaisille. Tuotamme valtiontalouden ja taloudenhoidon kannalta merkittävistä asioista luotettavaa ja olennaista tietoa tarkastus- ja valvontaoikeuksiamme tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmallisesti hyödyntäen. Vahvistamme toiminnallamme tehokasta ja lainmukaista hallintoa sekä edistämme tuottavuutta, taloudellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta valtionhallinnossa. Tarkastus- ja valvontatoimintamme oikeanlainen kohdentaminen on haastavassa julkisen talouden tilanteessa erittäin tärkeää.
Strategiakauden painopisteiden ja mahdollistajien toteutumista seuraamme viraston vaikuttavuus- ja tulostavoitteina. Toimintamme arvot ovat vastuullisuus, objektiivisuus ja rohkeus. Ne ohjaavat sekä sisäistä että ulkoista toimintaamme. Vastuullisuuteen liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut asetamme osana toimintamme ja taloutemme suunnittelua.
CASE: Johdon raportointi mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon
Kehittynyt ja ajantasainen johdon raportointi on avainasemassa, kun seurataan strategisia, pitkän aikavälin tavoitteita. VTV:ssa johdon raportointia on kehitetty vuosina 2023–2025, ja nyt johdolla on käytössään kattavat näkymät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, talouteen, henkilöstöön, projekteihin, kustannuksiin, työaikoihin ja työhyvinvointiin.
Valtion yhteisistä tietojärjestelmistä tiedot saadaan automaation avulla tehokkaasti ja luotettavasti käyttöön ja raportoitua tiedon sisällön mukaan päivittäin, kuukausittain, kvartaaleittain tai vuosittain. Raportoinnin rakentaminen on ollut mittava ponnistus, mutta sen avulla säästetään vuosittain huomattavasti työaikaa samaan aikaan kun tiedon käytettävyys johtamisen tukena paranee huomattavasti.
3 Toiminnan kädenjälki: Vaikutamme laajasti ja vastuullisesti
Olemme tunnistaneet ne kestävän kehityksen tavoitteet, joita olemme toiminnallamme erityisesti edistäneet. Toimintamme ytimessä ovat kestävän kehityksen tavoitteet 8, 16 ja 17. Erityisesti tavoitteen 16 alakohdan mukaisesti tehokkaiden, vastuullisten ja läpinäkyvien instituutioiden kehittäminen liittyy suoraan laissa määriteltyyn ydintehtäväämme.
Raportoimme seuraavassa tavoitteiden edistämisestä eri toimintojemme näkökulmasta. Eri toimintomme edistävät yhtäaikaisesti useampaa tavoitetta. Toimintamme vaikuttavuus suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin rakentuu perustehtäviemme laadukkaasta toteuttamisesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta.
Tuemme kestävää julkisen talouden hoitoa
Kestävä ja vakaa julkinen talous on edellytys taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle. VTV:n finanssipolitiikan valvonnan perimmäinen tehtävä on tukea julkisen talouden vastuullista hoitoa sääntöjen noudattamisen valvonnan, julkisen talouden hoidon arvioinnin ja niitä koskevien kannanottojen kautta.
Raportoimme päähavaintomme hallituksen finanssipolitiikasta eduskunnalle joulukuussa 2024. Arvioinnissa keskityimme Orpon hallituksen toimiin julkisen talouden vahvistamiseksi ja niiden riittävyyteen tavoitteiden kannalta. Arviomme perusteella totesimme, että hallituksen tavoittelema velkasuhteen kasvun taittaminen on epätodennäköistä ja että julkisen talouden vahvistamista tulee jatkaa yli-vaalikautisesti. Analysoimme myös pitkään jatkuneen velkaantumisen tekijöitä.
Valvomme vakiintuneesti EU:n yhteisen politiikkakoordinoinnin kannalta oleellisten yhteisten finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista. Näiden sääntöjen perimmäinen tarkoitus on turvata makrotalouden toiminnan kannalta julkisen talouden vakaus. Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi EU-säännöstö, jonka tavoitteena on kunkin jäsenmaan velkakestävyyden parempi huomioiminen säännöstön asettamissa rajoitteissa. Edistääksemme finanssipolitiikan säännöstön läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä kuvasimme uuden EU-säännöstön elementtejä ja merkitystä Suomelle joulukuussa eduskunnalle annetussa raportissamme ja muissa kirjoituksissa.
Arvioimme finanssipolitiikkaa myös siitä näkökulmasta, sopiiko se suhdannetilanteeseen. Tällä on merkitystä tavoitteen 8 mukaisesti kansantalouden kokonaiskysynnän säätelyn ja muun muassa työllisyyden hoidon kannalta.
Arvioimme säännöllisesti myös valtiovarainministeriön ennusteiden luotettavuutta, millä varmennamme talouspolitiikan tietoperustaa ja läpinäkyvyyttä. Vuonna 2024 jatkoimme vuotuista tuoreimpien ennusteiden realistisuuden arviointia. Lisäksi tarkastimme valtiovarainministeriön julkisen velan ennustamisen menetelmiä (13/2024).
Varmistamme instituutioiden tehokkuutta, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä
Perustuslain mukaan VTV:n tehtävänä on valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastaminen. Tilintarkastuksella varmennamme valtiontaloutta koskevan tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja hyvän hallinnon toteutumista. Tilintarkastus myös ehkäisee korruptiota. Lisäksi edistämme tarkastuksella julkisen toiminnan ja julkisen talouden läpinäkyvyyttä. Luotettavat tiedot valtion taloudesta ja valtion taloudellisesta asemasta turvaavat osaltaan julkisen talouden kestävyyttä. Asiantuntemuksemme ja näkemyksemme muodostuvat tarkastustoiminnan yhteydessä.
Suomen julkisen talouden mittavat haasteet korostavat hyvin toimivan ja kustannustehokkaan valtionhallinnon sekä julkisten varojen kestävän ja läpinäkyvän käytön merkitystä. Valtionhallinnon tilivelvollisuudella varmistetaan, että julkisia varoja käytetään lainmukaisesti eduskunnan päättämällä tavalla. Edistämme tarkastustoiminnallamme näiden tavoitteiden toteutumista.
Annamme vuosittain valtion kirjanpitoyksiköille tilintarkastuskertomukset. Varainhoitovuoteen 2024 kohdistuvia kertomuksia oli 61 kappaletta. Lisäksi annoimme tilintarkastuskertomuksen kolmelle talousarvion ulkopuoliselle rahastolle ja yhdelle kansainväliselle organisaatiolle sekä kahdelle pohjoismaisen ministerineuvoston instituutiolle. Annoimme myös valtion tilinpäätöstä koskevan tilintarkastuskertomuksen ja laadimme tilintarkastusten yhteenvetoraportin.
Vuonna 2024 julkaisimme kertomukset yhteensä 12 tuloksellisuustarkastuksesta, kahdesta laillisuustarkastuksesta ja kahdesta finanssipolitiikan tarkastuksesta. Koska tarkastustemme kohteena on koko valtionhallinto, edistävät kertomuksemme laajasti useita kestävän kehityksen tavoitteita.
(Avautuu uuteen välilehteen)Seuraamme systemaattisesti sitä, mihin toimenpiteisiin hallinto on ryhtynyt kertomuksissa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen perusteella. Tarkastusten suositusten toteutumista arvioimme jälkiseurannalla, joka toteutetaan pääsääntöisesti noin kolmen vuoden kuluttua tarkastuskertomuksen antamisesta. Jälkiseurantojen perusteella totesimme, että suosituksistamme noin 85 prosenttia oli toteutettu kokonaan tai osittain, kun tavoitteeksi oli asetettu 82 prosenttia. Jälkiseurannassa arvioituja suosituksia oli yhteensä 47. Vuonna 2023 suosituksista oli toteutunut joko kokonaan tai osittain 81 prosenttia ja vuonna 2022 yhteensä 78 prosenttia.
| Mittari | Toteutuma 2021 | Toteutuma 2022 | Toteutuma 2023 | Toteutuma 2024 | Tavoite 2024 |
| Tilintarkastussuositusten toteutuminen kokonaan tai osittain (%) | 85 | 88 | 93 | 91 | 85 |
| Muiden tarkastusten suositusten toteutuminen kokonaan tai osittain (%) | 82 | 78 | 81 | 85 | 82 |
| Tarkastus- ja valvontakertomusten määrä kokonaisuutena (kpl) | 87 | 86 | 90 | 89 | 88 |
| Jälkiseurantaraporttien määrä (kpl) | 27 | 16 | 22 | 11 | 15 |
| Puoluetarkastusten määrä (kpl) | 52 | 56 | 52 | 36 | – |
Taulukon 1 tiedot ovat saavutettavassa Excel-muodossa täällä. (Avautuu uuteen välilehteen)
Tilintarkastusten suosituksista 91 prosenttia oli toimeenpantu, kun tavoitteena oli 85 prosenttia. Arvioituja suosituksia oli yhteensä 291. Vuonna 2023 suosituksista oli toimeenpantu 93 prosenttia ja vuonna 2022 yhteensä 88 prosenttia. Tilintarkastusten suositusten toteutumisen seuranta on osa tilintarkastusprosessia, eikä sen takia tehdä erillisiä jälkiseurantoja.
Edistämme tehokasta ja avointa hallintoa
Korruption torjumisella edistetään tehokasta ja avointa hallintoa. Valvomalla puolue- ja vaalirahoitusta VTV osallistuu korruption ja lahjonnan torjuntaan. Suomessa lainsäädännöllä on haluttu lisätä poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyttä, antaa tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa kampanjakustannuksia. Valvonnalla varmistamme, että puolue- ja vaalirahoituksessa noudatetaan niitä koskevaa lainsäädäntöä ja että kansalaisilla on ajantasaista tietoa poliittisesta rahoituksesta Suomessa.
Valvomme, että kaikki lain piirissä olevat tahot tekevät vaalirahoitusilmoituksen. Lisäksi jokaisten vaalien yhteydessä valvomme meille raportoitujen tietojen oikeellisuutta. Julkistamme kaikki saapuneet ilmoitukset ja vaalikohtaiset valvontaraportit verkkosivuillamme. Vuonna 2024 valvoimme presidentinvaalissa ja europarlamenttivaalissa ehdokkaan vaalirahoituksen ja vaalikampanjakulujen ilmoitusvelvollisuuden noudattamista.
Puoluerahoituksen osalta valvomme, että puolueet ja puolueyhteisöt noudattavat puoluelain säännöksiä. Valvomme muun muassa ulkopuolista tukea ja sen ilmoittamista ja julkaisemme puolueiden meille toimittamia asiakirjoja. Lisäksi valvomme puolueiden saaman valtionavustuksen eli puoluetuen käyttöä. Tarkastimme vuonna 2024 yhteensä 36 puolueyhteisöä. Myös puoluerahoituksen valvonnan havainnot julkaisemme verkkosivuillamme. Annamme eduskunnalle raportin vaalirahoituksen valvonnasta vaaleittain ja puoluerahoituksen valvonnasta vuosittain.
Lisäksi edistämme tehokasta ja avointa hallintoa vastaanottamalla kanteluita ja väärinkäytösilmoituksia. Kantelun voi tehdä esimerkiksi toiminnasta, joka ei noudata valtion budjettia tai joka muutoin on valtion varojen hoidon kannalta lainvastaista. Valtion viranomaisten on ilmoitettava meille viipymättä toiminnassaan tehdystä väärinkäytöksestä. Kanteluiden ja väärinkäytösilmoitusten vastaanottamisella ja käsittelyllä varmistamme, että hallinto toimii avoimesti ja että se on toimistaan tilivelvollinen.
Kantelu- ja väärinkäytösilmoitusten käsittelyn ja ratkaisujen myötä saamme tärkeää tietoa viranomaistoiminnassa havaituista puutteista tai lainvastaisuuksista. Huomioimme meille osoitetut kantelut myös tarkastustoiminnan suunnittelussa. Jos viranomaisen toiminnassa havaittaisiin niin vakava väärinkäytös, että kyseessä olisi rikos, eikä viranomainen itse ryhtyisi toimiin, olisi VTV:n tehtävä asiasta rikosilmoitus.
Avoimuusrekisterin tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista ja siten vahvistaa kansalaisten luottamusta. Lobbaus nähdään hyväksyttäväksi osaksi demokraattista järjestelmää, ja avoimuusrekisterillä tehdään siitä avointa. Avoimuusrekisterilain mukaan tarkastusvirasto toimii avoimuusrekisterin ylläpitäjänä, joka myös valvoo rekisteriin liittyvien ilmoitusvelvollisuuksien noudattamista.
Tuemme yhteistyöllä rajat ylittävien aiheiden tarkastamista
Yhteistyö kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa on toiminnassamme tärkeää myös kestävyyden näkökulmasta. Olemme strategiassamme linjanneet työmme onnistumisen yhdeksi edellytykseksi tehokkuuden ja avoimuuden. Kotimaisista sidosryhmistämme keskeisimpiä ovat tarkastuskohteet ja valtionhallinto kokonaisuudessaan sekä kansanedustajat ja eduskunnan virkamiehet, jotka hyödyntävät tuottamaamme tarkastus- ja valvontatietoa. Myös media ja suuri yleisö voivat tutustua tarkastusten ja valvonnan tuloksista tehtyihin raportteihin verkkosivuillamme. Tutkimus- ja järjestökenttä sekä tarkastusyhteisöt ovat myös sidosryhmäyhteistyössämme keskeisiä toimijoita. Toimintamme kehittämistä tukee lakisääteinen neuvottelukunta, joka koostuu keskeisten sidosryhmiemme edustajista.
Kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin osallistumalla saamme tietoa ja kokemuksia niin uusista menetelmistä kuin ajankohtaisista aiheista, jotka voivat tukea tarkastus- ja valvontatoimintaamme ja sen suunnittelua. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti uusissa, ajankohtaisissa ja rajat ylittävissä aiheissa. Tärkeitä yhteistyötahojamme ovat tarkastusvirastojen kansainväliset kattojärjestöt EUROSAI ja INTOSAI sekä EU-maat, EU-instituutiot ja Pohjoismaiden tarkastusvirastot. Vuonna 2024 olimme aktiivisia muun muassa INTOSAIn ympäristötarkastuksen työryhmässä ja ”big data” -työryhmässä, EUROSAIn ympäristötarkastuksen ja IT-tarkastuksen työryhmässä sekä EU-yhteyskomitean alaisen finanssipolitiikan tarkastuksen verkostossa, jossa toimimme puheenjohtajana.
Työssämme tarkastusvirastojen kansainvälisen kattojärjestön INTOSAIn ympäristötyöryhmän (WGEA) tämänhetkisenä puheenjohtajana edistämme kestävän kehityksen tavoitteita globaalisti. Kokoamme, laadimme ja jaamme ympäristötarkastuksen ohjeita ja parhaita käytäntöjä, jotta tarkastusvirastot voivat omissa maissaan kehittää hallinnon kestävyyttä, tehokkuutta, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Viestimme myös YK-toimijoille tarkastusten tuloksista.
CASE: WGEA on nostanut uusia näkökulmia tarkastusvirastojen keskusteluun
VTV on puheenjohtajuuskaudellaan korvannut osan matkustamista vaativista kokouksista verkkokokouksilla. Kuitenkin myös lähikokouksia tarvitaan verkostoitumiseen ja yhteistyön vauhdittamiseen. Silloin kun jäseniä kutsutaan paikan päälle, kokousten ohjelma suunnitellaan mahdollisimman kunnianhimoisesti.
Suomen WGEA-puheenjohtajuuskauden päätapahtuma oli tammikuussa 2024 järjestetty yleiskokous Rovaniemellä, joka keräsi 120 osallistujaa 43 eri maasta. Kokouksen erityisteemoiksi valittiin nopeassa muutoksessa oleva arktinen ympäristö sekä alkuperäiskansatieto. Ilmaston lämmetessä alkuperäiskansojen ylisukupolvinen, tiiviiseen luontosuhteeseen perustuva kokemusperäinen tieto voi olla tärkeää nopeasti muuttuvaan ympäristöön sopeutumisessa. Kokouksessa kävi ilmi, että alkuperäiskansatieto on tärkeä teema monissa maissa, kuten Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Rovaniemen yleiskokouksen tuloksena perustettiinkin erillinen tarkastusvirastojen verkosto, joka keskittyy alkuperäiskansakysymyksiin. Myös vuosittain Helsingin yliopiston kanssa järjestettävän yhteiskurssin teemaksi valittiin vuonna 2024 alkuperäiskansatieto.
WGEAn puheenjohtajamaana VTV johtaa kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen sekä vihreään talouteen liittyen. Lisäksi yksi VTV:n puheenjohtajuuskauden teemoista on pitkän aikavälin korostaminen, ovathan tulevat sukupolvet kestävän kehityksen ytimessä. Olemme kannustaneet tarkastusvirastoja kiinnittämään huomiota yhtäältä siihen, millä aikavälillä hallinto arvioi tulevia vaikutuksia, sekä toisaalta tarkastusvirastojen omien arviointien aikajänteeseen. Työryhmä on sitoutunut työssään YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Samalla se korostaa sitä, etteivät Agenda 2030 -tavoitteet yksinään riitä, koska ne eivät huomioi ylisukupolvista näkökulmaa. Niiden rinnalle tarvitsemme tavoitteita, jotka kumpuavat kestävän kehityksen käsitteestä ja ulottuvat yli sukupolvien.
4 Toiminnan jalanjälki: Kevennämme jalanjälkeämme
Tässä luvussa kuvaamme sitä, miten olemme huomioineet toimintamme ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Osalle toiminnan jalanjälkeen liittyville mittareille on asetettu määrälliset tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2024–2027. Osan kohdalla pyrkimyksenä on yleisesti vähentää toiminnan jalanjälkeä ja huomioida negatiiviset vaikutukset toimintaa kehitettäessä.
Ympäristövastuu
Kiinteistö ja energia
Päätoimipaikkamme sijaitsee Helsingissä Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamassa kiinteistössä. Kiinteistössä on Helsingin suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Kiinteistöllä on ollut vuodesta 2018 lähtien LEED EB Gold -luokitus, jolla ohjataan kiinteistön ja sen vuokralaisten toimintaa ja ympäristövaikutuksia energiatehokkuuden, jätehuollon ja kierrätyksen osalta. Kiinteistössä käytettävä sähkö ja tilojen jäähdytykseen käytetty kaukokylmä ovat täysin hiilineutraaleja.
| Energian kulutus [1] | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
| Sähkö, MWh | 54 | 69 | 70 | 70 |
| Kaukolämpö, MWh | 115 | 109 | 109 | 99 |
| Kaukokylmä, MWh | 46 | 47 | 36 | 40 |
| Yhteensä, MWh | 215 | 225 | 215 | 209 |
Tilatarpeessa on huomioitu henkilökuntamme joustavat etätyömahdollisuudet. Virtuaaliset kokousratkaisut ja etätyö ovat vähentäneet henkilökuntamme matkustamista kodin ja työpaikan välillä. Oulun toimipisteemme vuokrasopimus päättyi lokakuussa 2024. Toimipisteen tilalle haetussa ratkaisussa pyrittiin huomioimaan kestävän kehityksen näkökohtia.
CASE: Oulun toimipiste siirtyi monikäyttäjätilaan
Oulun toimipisteen vuokrasopimuksen päätyttyä valittiin uudeksi Oulun henkilöstömme toimipisteeksi Senaatti-kiinteistöjen monikäyttäjätila, jossa tarkastusviraston kanssa toimitiloja on myös muilla valtion virastoilla. Tilat sijaitsevat vuonna 1953 valmistuneessa 1. Erillisen Viestikomppanian kasarmissa, joka on muokattu nykyaikaiseksi monitilatoimistoksi. Virastomme henkilöstöllä on omat työskentelytilat, mutta osa palveluista ja tiloista on yhteiskäytössä muiden toimijoiden kanssa, kuten sosiaali- ja taukotilat. Tehdyllä toimitilaratkaisulla pyrittiin kokonaisuutena vastuulliseen ja kestävään vaihtoehtoon. Yhteiskuntavastuu ohjaa Senaatin toimintaa ja se pitää sisällään ympäristövastuullisen toiminnan Yhteiskuntavastuu – Senaatti (Avautuu uuteen välilehteen).
Matkustaminen
Noudatamme virkamatkustuksessa valtion matkustusstrategiaa, jolla tavoitellaan ympäristökuormituksen vähentämistä. Lentomatkustuksemme määrä on vähentynyt koronapandemiaa edeltävistä vuosista, mutta lisääntynyt tasaisesti kahden viime vuoden aikana.
| Lentomatkustus [2] | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
| Kilometrit | 1 192 414 | 193 500 | 12 481 | 192 149 | 273 352 | 340 100 |
| Päästöt, CO2e kg | 165 420 | 22 060 | 1 090 | 20 922 | 29 902 | 49 020 |
Matkustuksessa suosimme julkista liikennettä. Etä- ja hybridikokoukset ovat yleistyneet myös kansainvälisessä yhteydenpidossa. Tämä edistää osaltaan kestävyyttä, kun matkustaminen vähenee.
CASE: HSL työasiointimatkalipun pilotointi
Otimme käyttöön vuoden lopussa pilotoinnin jälkeen HSL:n tarjoaman työasiointimatkalipun, jotta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttö olisi henkilöstöllemme entistä sujuvampaa työtehtäviin liittyvissä asioissa. Tavoitteenamme on, että työpäivän aikana tapahtuvaan kulkemiseen käytetään julkista liikennettä ja myös hallinnollisesti tämän on oltava mahdollisimman kevyttä, jotta aikaa säästyy varsinaiseen ydintehtävään. Henkilöstömme palaute työasiointimatkalipun käytöstä on ollut erittäin positiivista.
Hankinnat
Hankinnoissamme käytämme ensisijaisesti hyväksi julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia sopimuksia. Hankintaohjeemme edellyttää lisäksi hankinnan ympäristövaikutuksien, eettisyyden ja laadun huomioimista koko sopimuksen elinkaaren aikana. Ostolaskujemme perusteella eniten hiilijalanjälkeä tuottavat tuote- ja palveluryhmät vuonna 2024 olivat rakennusten ja huoneistojen vuokrat (0,14 milj. CO2-ekv. kg), ohjelmistot ja aineettomat oikeudet (0,07 milj. CO2-ekv. kg), ICT-palvelut (0,07 CO2-ekv. kg) ja työterveyspalvelut (0,07 CO2-ekv. kg).
(Avautuu uuteen välilehteen)Sosiaalinen vastuu
Seuraamme henkilöstömme työtyytyväisyyttä vuosittain. Vuonna 2024 henkilöstön kokonaistyötyytyväisyyttä koskeva tavoite ylitettiin jälleen. Tavoitteeksi oli asetettu 3,6 ja vastausten perusteella henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli 3,9 (3,8 vuonna 2023, 3,4 vuonna 2022). Johtajuusindeksi nousi myös hieman edelliseen vuoteen verrattuna ylittäen reilusti sille asetetun tavoitteen. Johtamisindeksi vuonna 2024 oli 3,9 ja tavoite oli 3,4 (3,8 vuonna 2023, 3,2 vuonna 2022). Työhyvinvointiamme koskevat tavoitteet määritetään vuosittain, ja joustavan työnteon mahdollistaminen on useampana vuotena noussut esiin säilytettävänä ja ylläpidettävänä työhyvinvointia edistävänä asiana.
Henkilöstömme sairauspoissaolojen määrä nousi vuonna 2024, mutta ne olivat selvästi alle valtionhallinnon keskiarvon. Osaamisen kehittämisessä pääsimme tavoitteeseemme, henkilöstömme käyttää kouluttautumiseen keskimäärin 5,2 työpäivää per henkilö. Vuonna 2024 tarkastajistamme kahdeksan henkilöä suoritti Kestävyysraportointi ja sen varmentaminen -koulutuksen, jonka jälkeen on mahdollista myös rekisteröityä kestävyysraportointitarkastajaksi (KRT).
Uusi tasa-arvotoimikunta aloitti toimikautensa 1.5.2024 lukien. Tasa-arvotoimikunta seuraa mm. rekrytointeja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tasa-arvotoimikunta kokoontuu säännöllisesti ja viestii koko henkilöstölle toimikunnan asialistalla olleista aiheista. Lisäksi tasa-arvotoimikunta on avannut henkilöstölle viestintäkanavan, jonka kautta jokainen voi tuoda esiin niin käsiteltäviä aiheita kuin myös omia havaintoja, joita kaipaa toimikunnan selvittävän.
| Mittari | Toteutuma 2021 | Toteutuma 2022 | Toteutuma 2023 | Toteutuma 2024 | Tavoite 2024 |
| Työtyytyväisyysindeksi (1–5) | 3,3 | 3,4 | 3,8 | 3,9 | 3,6 |
| Johtajuusindeksi (1–5) | 3,0 | 3,2 | 3,8 | 3,9 | 3,4 |
| Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) | 4,2 | 6,6 | 4,1 | 6,0 | alle 8,1 |
| Koulutukseen käytetty aika (pv/htv) | 4,8 | 2,5 | 5,0 | 5,2 | 5,0 |
Taloudellinen vastuu
Toimintaamme oli osoitettu määrärahaa vuonna 2024 yhteensä 21,0 miljoonaa euroa. Virastomme kokonaiskulut kasvoivat noin miljoona euroa edellisvuodesta, mikä johtui pääosin henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kasvusta. Henkilöstökulut muodostavat suurimman osan virastomme kokonaiskuluista (n. 81 %). Toiminnan taloudellisuuteen liittyvänä mittarina raportoimme ydintoimintaan käytetyn työpäivän kustannuksen, joka nousi hieman edellisvuodesta mutta jonka osalta alitettiin kustannuksille asetettu määrällinen tavoite. Ydintoiminnan kustannusten nousu johtui pääosin palkkakustannusten noususta ja ydintoimintaan käytetyn työajan lisääntymisestä.
| Mittari | Toteutuma 2021 | Toteutuma 2022 | Toteutuma 2023 | Toteutuma 2024 | Tavoite 2024 |
| Ydintoimintaan käytetyn työpäivän kustannus (€) | 842 | 788 | 802 | 819 | 825 |
Olemme sitoutuneet eduskunnan kansliatoimikunnan viime vuonna tekemän linjauksen mukaisesti vähentämään oma-aloitteisesti viraston toimintamenomäärärahaa yhteensä 0,6 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä.
Arvioimme kokonaisuutena toimintamme tuloksellisuuden kehittyneen positiivisesti vuonna 2024. Asetettujen tunnuslukutavoitteiden toteutumisen perusteella saavutimme tulostavoitteet joko hyvin tai melko hyvin. Yksityiskohtaisempaa tietoa toimintamme tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta löytyy tilinpäätösasiakirjoistamme.
5 Raportin laadintaprosessi
Tämä raportti on laadittu kolmannen kerran. Kestävän kehityksen tavoitteiden osalta valitsimme kolme tavoitetta, joihin raportoinnilla vastaamme. Mutta kuten raportissa on todettu, osa tarkastusviraston tehtävistä vastaa useampaankin kestävän kehityksen tavoitteeseen samanaikaisesti. Kestävyysmittareiksi olemme valinneet viraston toiminnan ja talouden näkökulmasta olemassa olevia mittareita, joille olemme asettaneet tavoitteet osana säännöllistä toimintamme ja taloutemme suunnittelun prosessia.
Laadimme raportin johdon toimeksiannosta osana toimintamme seurantaa ja tilivelvollisuutta omasta toiminnastamme. Raportin tekstejä ovat laatineet eri yksiköiden henkilöstö, ja valmistelua on koordinoitu viestinnän ja talouspalveluiden yhteistyönä. Kestävyysraportti on käsitelty VTV:n johtoryhmässä 23.4.2025 ennen sen hyväksymistä ja julkaisua.
[1] Sähkön kulutus on esitetty Helsingin toimipisteen oman kulutuksen mukaisesti. Edellisvuoden raportissa olleet virheelliset vuosien 2021–2023 sähkön kulutustiedot on korjattu. Muu energiankulutus on laskettu jakamalla kiinteistön kulutus tarkastusviraston toimitilojen pinta-alaosuudella koko kiinteistön pinta-alasta. Tarkastusviraston pinta-alaosuus on 2,7 %. Oulun toimipisteen energiankulutustiedot eivät sisälly lukuihin. Toimipisteen osuus on vähäinen kokonaiskulutuksesta.
[2] Toteutumat perustuvat sopimusmatkatoimiston CWT Finland Oy:n tietoihin.
[3] Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kehittämään laskentamalliin (SYKEra 15/2019). Arviot hankintakategorioiden hiilijalanjäljistä perustuvat keskimääräisiin Suomen markkinoilla olevien tuotteiden hiilijalanjälkiin, eivätkä ne välttämättä vastaa yksittäisen hankinnan todellista hiilijalanjälkeä.
Lisätietoja
