Julkisen sektorin merkitys vihreän rahoituksen vauhdittajana kasvaa

EU-komission päästrategiakseen ottama vihreän kehityksen ohjelma vaikuttaa unionin rahoitus- ja talouspolitiikkaan. Samaan aikaan Suomessa vahvistuu valtion merkitys ja rooli ympäristöllisesti kestävien investointien vauhdittajana.

Potkua valtion omistajapolitiikasta ja vipuvartta valtion rahoituksesta

Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2020) mukaan valtio yhtiöomistajana edellyttää yrityksiltä vahvaa yritysvastuuta. Yhtiöiden on muun muassa tunnistettava toimintansa vaikutukset ilmastoon, ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen sekä asettava niille verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset mitattavat tavoitteet. Tehdyistä toimenpiteistä ja mitattavien tavoitteiden saavuttamisesta on raportoitava omistajalle.

Oman lukunsa muodostavat valtion ns. erityisyhtiöt. Viennin rahoitusriskejä takaava Finnvera kertoo päivittäneensä vuonna 2019 ympäristöriskien hallintaansa. Investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehittyvissä maissa tarjoava Finnfund uutisoi toukokuussa sijoitussalkkunsa saavuttaneen hiilinegatiivisuuden. Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi ilmeisesti vielä miettii.

Uusin tulokas on Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n tilalle vuonna 2020 perustettu llmastorahasto. Se rahoittaa ilmastonmuutoksen torjumiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen tähtääviä merkittävän kokoluokan kohteita. Rahoitus tapahtuu joko pääomalainana tai erityisrahoitusinstrumenttien kautta ja edellytyksenä on, että hanke ei voisi toteutua – ainakaan niin laajana – ilman rahaston panosta.

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi -hanke kehittää yrityksille työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseksi ja kestävän rahoituksen hyödyntämiseksi. Ratkaisuja on tarkoitus pilotoida hankkeissa, jotka koskevat mm. merituulivoimaa, ilmastollisesti kestäviä vesiratkaisuja ja kestävää ruokaproteiinin tuotantoa. Tarkoitus on luoda myös julkiselle sektorille valmiuksia ottaa käyttöön kestävän kehityksen investointeja vauhdittavia rahoitusinstrumentteja.

Myös VTV tarkastelee ympäristöriskejä

Toimintaympäristön muuttuessa myös Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastelee ympäristöriskejä ja niihin vastaamista osana talouden kokonaisuutta. Voimme muun muassa tarkastaa, täyttääkö valtion varojen käyttö sille asetetut ympäristökriteerit. Tai ovatko kriteerit ylipäätään sellaisia, että niiden avulla voidaan varmistaa ja todentaa haluttu tulos. Esimerkiksi voidaanko asetetuilla ilmastokriteereillä käytetyn rahamäärän lisäksi mitata myös varoilla aikaan saatuja todellisia ilmastovaikutuksia.

Voimme tarkastaa toiminnan johdonmukaisuutta. Voimme katsoa eri politiikkatavoitteiden keskinäisiä synergioita sekä mahdollisia ei-toivottuja sivuvaikutuksia ja ulkoiskustannuksia. Se on tärkeää muun muassa silloin, kun rahoituksella ratkottavan ongelman juurisyyt hajautuvat usealle eri sektorille. Esimerkiksi luontokadon pysäyttämistavoite ei toteudu pelkästään luonnonsuojelua rahoittamalla. Toisinaan myös valtion varojen käytön sirpaloituminen ja toimijakohtainen osaoptimointi heikentää varojen käytön vaikuttavuutta.

Pyrimme tarkastelemaan asioita myös pidemmän aikavälin näkökulmasta. Esimerkiksi miten varmistetaan investointien taloudellinen kestävyys tai jatkuvuus rahoituksen päätyttyä tai se, että nyt tehtävät elvytystoimet eivät ole vain pika-apu talouden piristämiseksi vaan vahvistavat aidosti julkisen talouden kestävyyttä ja vihreää siirtymää myös pitkällä aikavälillä.

Tämä on talous- ja rahoituspolitiikan vihertymistä käsittelevän kaksiosaisen blogisarjan jälkimmäinen osa. Voit lukea edellisen osan tästä: Ympäristönäkökulma tulossa osaksi talous- ja rahoituspolitiikkaa – muutos saa vauhtia EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta.

 

Kategoriat