EU:n finanssipoliittisia sääntöjä uudistettiin äskettäin, koska aiemmassa säännöstössä oli merkittäviä puutteita. Nyt näyttää hyvin epävarmalta, tarjoaako uusi säännöstö ratkaisevaa apua haasteisiin.
Kirjoittaja
EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistuksella oli viisi tärkeintä tavoitetta:
parantaa velkakestävyyttä
yksinkertaistaa säännöstöä
vahvistaa säännöstöön sitoutumista
edistää suhdanteita tasaavaa finanssipolitiikkaa ja
tukea julkisia investointeja.
Jotta uusista säännöistä saisi paremman käsityksen, kannattaa pohtia, onko niissä tapahtunut edistystä vanhaan säännöstöön nähden. Yhtä yksiselitteistä vastausta tähän ei löydy, mutta olen koonnut VTV:n finanssipolitiikan valvojien arviot oheiseen taulukkoon.
| Uudistuksen tavoitteet | Onko uudessa säännöstössä edistystä aiempaan säännöstöön nähden |
| Velkakestävyyden parantaminen | Kyllä: velkakestävyysanalyysi (Debt Sustainability Analysis, DSA), jäsenmaakohtaisuus, pidempi aikaväli Ei: kannustimet eivät muutu, moraalikato, oletusten epävarmuus |
| Säännöstön yksinkertaistaminen | Kyllä: vain kaksi noudatettavaa indikaattoria Ei: velkakestävyysanalyysin monimutkaisuus, säännöstön monivaiheisuus, liikaa joustoa suunnitelman laadinnassa |
| Sitoutumisen vahvistaminen | Kyllä: velkasäännön noudattamisessa seurattava indikaattori paremmin hallituksen kontrollissa Ei: edelleen tulkinnanvaraisuutta, velkakestävyysanalyysi läpinäkymätön päätöksentekijöille |
| Suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan edistäminen | Kyllä: velkasäännön noudattamisessa seurattava indikaattori ja aikajänne tukevat selkeämmin vastasyklisyyttä Ei: turvalausekkeiden rooli, velka per BKT-suhteen myötäsyklisyys |
| Julkisten investointien tukeminen | Kyllä: uudistuksilla ja investoinneilla on mahdollista saada lisäaikaa sopeutukseen Ei: investointien ei velkakestävyysanalyysissa lasketa lisäävän talouden tuotantopotentiaalia |
Hyvä työkalu mutta puutteellisia kannustimia
Velkakestävyyden parantamista voidaan pitää säännöstön päätavoitteena. Uudistus tuo säännöstön osaksi hyödyllisen työkalun eli jäsenmaakohtaisen velkakestävyysanalyysin (Debt Sustainability Analysis, DSA), jossa fokus siirtyy pidempään aikaväliin. Tätä voi pitää selkeänä askeleena oikeaan suuntaan.
Toisaalta EU:n jäsenmaiden kannustimet noudattaa sääntöjä eivät ole olennaisesti muuttuneet, ja moraalikadon vaara on edelleen vahva. Lisäksi velkakestävyysanalyysin taustaoletusten (korkokehityksen, inflaation, BKT:n kasvun ym.) epävarmuus on suuri, ja ne ajavat analyysin tuloksia. On myös riski, että jäsenmailla tai EU-komissiolla on liikaa joustavuutta velkakestävyysanalyysin taustaoletuksen osalta. Tämä tarkoittaa, että vaikka säännöstön yhteys velkakestävyyteen on selvästi parantunut, käytännön vaikutukset voivat olla hyvin rajalliset.
Säännöstön yksinkertaistaminen on toinen tärkeä tavoite. Uudistus vähentää noudatettavien indikaattorien määrää, minkä ansiosta sääntöjen noudattamisen seuranta on selkeämpää. Toisaalta velkakestävyysanalyysin monimutkaisuus, säännöstön monivaiheisuus ja keskipitkän aikavälin suunnitelman laadintaan liittyvät joustomahdollisuudet eivät palvele lainkaan yksinkertaistamisen päämäärää. Tavoite ei siis onnistunut niin suoraviivaisesti kuin mitä tavoiteltiin.
Hyvät aikeet – haasteita jää silti paljon
Velkasäännön noudattamisessa seurattavan indikaattorin kehitys on aiempaa paremmin hallituksen vaikutusvallan piirissä. Tämä lisää mahdollisuuksia noudattaa sääntöjä ja saattaa vahvistua sitoutuminen säännöstöön.
Toisaalta tulkinnanvaraisuutta esiintyy edelleen runsaasti (esimerkiksi keskipitkän aikavälin suunnitelman laadinnassa) ja velkakestävyysanalyysi on melko läpinäkymätön työkalu. Nämä seikat voivat heikentää säännöstön noudattamista. Vaikka indikaattorien noudattamisen seuranta on helpompaa, sitoutumisen vahvistaminen on vaarassa jäädä puoliväliin, jos jää epäselväksi, mistä sopeutusvaatimukset tulevat ja miten indikaattorit lasketaan.
Finanssipolitiikan suhdanteiden tasaamisen edistäminen on tärkeä tavoite. Uusi nettomenoindikaattori ja pidempi aikajänne tukevat vastasyklisyyttä, mutta toisaalta turvalausekkeiden rooli (lue aiheesta lisää aiemmasta blogikirjoituksesta) ja velkasuhteen myötäsyklisyys eivät tue sitä. Kun BKT supistuu, velan suhde BKT:hen kasvaa automaattisesti, mikä voi johtaa liian tiukkaan sopeutusvaatimukseen väärässä hetkessä.
Investointien tukemista voi myös pitää yhtenä tavoitteena. On hyvä, että uudistuksilla ja investoinneilla voi saada lisäaikaa sopeutukseen, mutta toisaalta investointien vaikutusta talouden tuotantopotentiaaliin ei huomioida velkakestävyysanalyysissa.
Toteutuvatko siis sääntöuudistuksen tavoitteet vai eivät? Rehellinen vastaus on kyllä, ei ja jää nähtäväksi. Mutta se, että yksinkertaista vastausta on mahdoton antaa, on jo vahva viesti, ja se puolestaan ei ole paras lähtökohta julkisen talouden kestävyyden edistämiselle.
VTV:n finanssipolitiikan valvonta järjesti 13.2.2025 seminaarin EU:n finanssipoliittisista säännöistä. Voit tutustua myös seminaarista kirjoitettuun katsaukseen sekä uuden säännöstön toimintalogiikkaa avaavaan kirjoitukseen.
