Valtion tulosraportointia odottaessa

Valtiontaloudessa kiinnostaa suunnittelu, yritystaloudessa tulos

Valtion taloudenpito on länsimaissa yleensä melko avointa ja julkista, etenkin pohjoismaissa. Taloustieto on helposti kaikkien saatavilla. Suomessa talousarviota ja tulevan talouden suunnittelua käsitellään jatkuvasti eri medioissa. Julkisessa keskustelussa nousevat esiin kehysneuvottelut, jotka raamittavat ministeriöiden talousarvioiden suunnittelua, kesän hallitusneuvottelut sekä eduskunnan päätöksenteko talousarviosta.

Tietoa varojen käytöstä on myös helposti saatavilla, vaikka asia ei esiinny yhtä paljon julkisuudessa. Netra.fi-palvelusta on mahdollista löytää pienellä viiveellä varojen kuukausittaiset käyttötiedot momenteittain. Tutkihankintoja.fi-palvelussa on mahdollista tarkastella, mitä valtio ostaa ja keneltä. Nämä aiheet nousevat kuitenkin julkisuuteen yleensä vain väärinkäytösten tai rikkomusten kautta. Kyse on usein vain suhteellisen pienistä ja käytännönläheisistä asioista.

Valtio julkaisee vuosittain keväällä tilinpäätöksensä ja hallituksen vuosikertomuksen. Niihin on koottu valtava määrä erilaista tietoa. Varsinaisen tilinpäätöksen lisäksi, kuvailevaa aineistoa on paljon. Aineistossa kerrotaan julkisen talouden tilasta, hallituksen toimista, hallituksen vastauksista eduskunnan esittämiin kysymyksiin ja annetaan myös ministeriöittäin tietoja siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia käytetyillä määrärahoilla saatiin aikaan. Nämä tulostiedot eivät kuitenkaan juuri koskaan nouse julkiseen keskusteluun tai mediaan.

Yrityksen taloudenpito on kuin peilikuva valtiosta. Seuraavan vuoden suunnitelmat ovat salaista kilpailutietoa. Käytöstä kerrotaan, kun investointipäätös on jo tehty tai mikäli asia kannattaa tuoda jostain syystä julkisuuteen. Toisaalta yrityksen omistajia ja julkisuutta nämä asiat eivät juuri kiinnosta. Suuri uutinen eli se, kuinka paljon voittoa tehtiin edeltävänä vuonna, julkaistaan keväisin. Yrityksen taloudenpidossa kiinnostaa lähinnä tulos sekä hyvässä että huonossa. Kiinnostuksen kohteen voi havaita hyvin tärkeimmistä pörssiuutisista eli pörssikursseista. Yrityksen arvo kerrotaan taulukkomuodossa. Taulukosta näkyvät edellisen vuoden voitot, mahdollisesti tulevien vuosien ennustetut voitot sekä arvoa ja voittoa kuvaavat erilaiset suhdeluvut. Tämä riittää kiireisille kiinnostuneille.

Valtion tuloksen mittaus on vaikeaa, koska tulos ei ole vain rahaa

On hyvä, että valtion taloudenpidon tiedot ovat julkisia ja, että niitä tuotetaan koko prosessista. Tulostietojen vähäinen kiinnostavuus on kuitenkin ongelmallista. Median lisäksi myös eduskunta sivuuttaa ne vähäisellä huomiolla. Rationaalinen päätöksenteko vaatii kuitenkin arviointia siitä, mitä käytetyillä resursseilla saatiin aikaan. Uuden talousarvion tuntuessa tärkeimmältä, tulee myös tunnistaa aiempien päätösten vaikutuksia.

Miten sitten lisätä valtiontalouden tulosten kiinnostavuutta ja tulostiedon hyödyntämistä päätöksenteossa? Ensin tulisi havaita ongelmat ja yrittää ratkaista ne.

Näkemys siitä, mikä tulos on, voi vaihdella paljonkin riippuen, mistä suunnasta asiaa katsoo. Hallinnon toimijan kannalta talousarviossa päätettyjen rahojen käyttö voidaan katsoa tulokseksi; kaikki yrityksille tarkoitetut tuet saatiin käytettyä. Varsinaisten vaikutusten kanssa tällä ei yleensä ole vielä mitään tekemistä.

Tarkastustemme perusteella, hallinnon tuloksesta kertominen on parantunut vuosien mittaan, mutta onnistuneesta rahankäytöstä kertominen on edelleen vähäistä. Yleisin ajatus tuloksesta on, että hallinto on toiminut tai tehnyt jotain. Palveluita tuotettiin tietty määrä ja joitakin tai suuri lakiuudistus saatiin aikaiseksi. Vaikutuksiin eli siihen, miten toiminta lisäsi vaikkapa turvallisuutta tai paransi hyvinvointia, ei läheskään aina päästä. Puhumattakaan sitä, että raportoitaisiin tavoitteiden saavuttamisesta tai saavuttamatta jättämisestä.

Hyvä tulosraportointi vaatii kirkkaita tavoitteita

Julkisen toiminnan vaikutuksista on aidosti vaikea kertoa. Nykyisessä valtion talousprosessissa tulisikin pohtia määrärahoille asetettavia tavoitteita jo talousarviossa. Näistä tavoitteista tullaan raportoimaan reilun puolentoista vuoden jälkeen. Tavoitteet pitäisi kertoa muodossa, josta on mahdollista raportoida hyvin ja perustellusti. Talousarviota päätettäessä itse raha ja siitä päättäminen kuitenkin syrjäyttävät tavoitteet. Nykyjärjestelmä ja asiaan osoitettu kiinnostuksen vähäisyys tekevät tulosraportoinnista pakkopullaa, joka tehdään kiireellä ja vain muodolliset vaatimukset täyttäen.

Valtio peittoaa yrityssektorin taloustiedon monipuolisuudellaan ja avoimuudellaan. Kansalaisten oikeus tietää verovarojen keräämisestä ja käytöstä vaatii tätä. Tiedon tuottamisen kohentumisen ja digitalisoitumisen myötä, varojen käyttöön liittyvän tiedon tuottaminen voidaan toteuttaa entistä ajantasaisemmin. Kansalaisten mahdollisuudet käsitellä suuriakin tietomääriä paranevat koko ajan.

Tulostietojen kohdalla on tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Valtion toiminnan luonteen vuoksi kehitysharppaukset eivät ole kuitenkaan olleet suuria. Päätöksenteon kehittämisen kannalta tulostietojen parantaminen onkin työläin tehtävä. Tämä vaatii paneutumista oikeiden asioiden havaitsemiseen yhteiskunnallisessa kehityksessä. Kysymys kuuluu, miten valtion rahoilla on oikeasti vaikutettu. Onko rahoituksesta ollut hyötyä, ja millä toimilla on ollut parhaimmat vaikutukset? Nämä seikat kiinnostavat varmasti myös veronmaksajia.

Lisätietoja

Valtion talousarvion valmistelu ja päätökset
http://budjetti.vm.fi/
https://www.eduskunta.fi/FI/talousarvio/Sivut/Aiemmat-talousarviot.aspx

Tietoja valtion varojen käytöstä
www.netra.fi

Valtion hankinnat
www.tutkihankintoja.fi

Valtion tilinpäätökset ja hallituksen vuosikertomukset
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/hallituksen-vuosikertomukset