Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet – Esimerkkinä läpäisyn tehostamisohjelma 2011–2014

Tulosta sivu

Läpäisyn tehostamisohjelma ei ainakaan lyhyellä aikavälillä ole vaikuttanut tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa tai opintojen keskeyttämisiin. Tarkastuksessa arvioitiin ammatillisen koulutuksen kehittämisen organisointia sekä kehittämishankkeiden toimeenpanoa, valvontaa ja seurantaa.

Tarkastusviraston kannanotot

Tarkastuksessa arvioitiin ammatillisen koulutuksen kehittämisen organisointia sekä kehittämishankkeiden toimeenpanoa, valvontaa ja seurantaa. Lisäksi arvioitiin tarkemmin yhden esimerkkiohjelman, vuosina 2011–2014 rahoitetun läpäisyn tehostamisohjelman, käytännön toteutusta ja seurantaa. Ohjelman vaikutuksia opiskelijoiden valmistumiseen tavoiteajassa ja keskeyttämisiin arvioitiin laajalla rekisteriaineistolla.

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu hallitusohjelmassa tehtyihin linjauksiin, joiden toteutuksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Käytännön kehittämistyöstä vastaa Opetushallitus, joka valmistelee sille myönnetyn rahoituksen hakuprosessit ja jakaa kehittämishankeavustukset pisteyttämällä rahoitushakemukset. Rahojen käyttöä valvotaan systemaattisesti väli- ja loppuraporttien perusteella. Seuranta perustuu kehittämishankkeiden toimittamiin raportointitietoihin ja liitedokumentteihin, kuten pääkirjanotteisiin. Yleisesti voidaan olettaa, että avustusten väärinkäyttöön liittyvät riskit lienevät suhteellisen pieniä.

Suurin osa Opetushallituksen rahoittamista ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeista on verraten pieniä ja lyhytkestoisia, ja niihin haetaan avustusta vuosittain. Tarkastuksen perusteella on syytä pohtia, tulisiko ammatillisen koulutuksen kehittämisessä siirtyä laajempiin ja pitkäkestoisempiin hankkeisiin. Esimerkiksi vaali- ja hallituskausi voisi olla luonteva ajanjakso. Samalla on perusteltua rajautua joihinkin tiettyihin, ennalta määriteltyihin toimenpiteisiin ja kohdentaa ne tarkemmin rajattuihin opiskelijaryhmiin. Näin varmistetaan se, että panostus yhtä opiskelijaa kohti laskettuna on riittävän suuri tavoiteltujen vaikutusten aikaansaamiseksi.

Kehittämishankkeita suunniteltaessa tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota niiden jälkikäteiseen arviointiin. Paras lähtökohta arvioinnille saadaan, kun hankkeissa muodostetaan interventioryhmä, johon toimenpiteet kohdistuvat, ja sen kanssa mahdollisimman samankaltainen vertailuryhmä, johon ei kohdisteta toimenpiteitä. Vaikutusarvioinnit olisi hyvä teettää riippumattomilla, ulkopuolisilla arvioitsijoilla.

Tarkastuksessa tarkemmin arvioitu ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma oli monivuotinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli saada opiskelijat suorittamaan tutkinnon kolmen vuoden tavoiteajassa. Hanke oli poikkeuksellinen, sillä se oli paitsi pidempi myös laajempi kuin aiemmat kehittämishankkeet: yli 80 prosenttia ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista opiskeli läpäisyohjelmaan osallistuneissa oppilaitoksissa.

Tarkastuksen perusteella läpäisyn tehostamisohjelma ei ainakaan lyhyellä aikavälillä ole vaikuttanut tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa tai opintojen keskeyttämisiin. Molemmissa on kyllä tapahtunut positiivista kehitystä viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta se johtuu muista tekijöistä kuin läpäisyohjelmasta. Vaikka ohjelma oli yksi suurimmista, oli laskennallinen panostus yhtä opiskelijaa kohti hyvin pieni. Tällöin riskinä voi olla se, että mitattavia vaikutuksia ei saada aikaiseksi, koska toimenpide jakautuu niin laajalle opiskelijajoukolle.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi nostivat työttömyyttä kaikissa ikäryhmissä, mutta aivan erityisesti nuorten osalta. Suhdannekäänteet eivät ole kannustaneet opintojen keskeyttämiseen ja työmarkkinoille siirtymiseen. Myös nuorten työttömyysturvan ehtoja on tiukennettu 2010-luvulla. Työttömyysetuuksia ei enää makseta, jos keskeyttää toisen asteen opinnot ilman pätevää syytä tai jättää hakematta koulutukseen. Tutkinnon suorittamiseen on täten luotu taloudellisia kannustimia. Opintojen loppuun saattaminen on muuttunut aiempaa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi tulokseen on voinut vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen liittyvät tekijät ja opiskelijoiden yksityiselämän tilanteet. Tarkastuksen tulosten perusteella ei kuitenkaan voida arvioida vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, eikä yksittäisen ohjelman arviointituloksia voida yleistää koskemaan kaikkea ammatillisen koulutuksen kehittämistä.

Tarkastusviraston suositukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tulisi

  1. jatkaa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeiden kokoamista riittävän suuriksi ja pitkäkestoisiksi kokonaisuuksiksi ja pyrkiä siihen, että kehittämisohjelmille ja hakukierroksille asetetaan yhtenäiset tavoitteet ja toimenpiteet ennen hankkeiden haun avaamista.

  2. kiinnittää huomiota kehittämishankkeiden hakuohjeissa hankkeiden vaikutusten jälkikäteisarviointiin ja siihen, että hankkeiden tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja työllisyysvaikutuksia on mahdollista arvioida hankkeiden toteutumisen jälkeen.

 

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-427-9