Julkisen talouden tavoitteet, jotka hallitus keväällä 2021 asetti julkisen talouden suunnitelmaan, täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Suunnitelman sisältämät päätökset valtion menokehyksestä kuitenkin heikentävät menokehysjärjestelmän uskottavuutta. Merkittävin finanssipoliittinen kansallinen tavoite on tällä hetkellä hallituksen tavoite taittaa julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun hallituskaudella tähän mennessä päätettyjä työllisyystoimia arvioidaan suhteessa kestävyystiekartan velkatavoitteeseen, työllisyystoimet täyttävät vain pienen osan tavoitellusta kokonaisvahvistumistarpeesta.
Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on koronapandemian aikana noussut Suomessa huomattavasti mutta EU-vertailussa kuitenkin maltillisesti. Suomen suhdannekuvassa tapahtui romahdus koronaepidemian myötä keväällä 2020. Tämänhetkisillä tiedoilla suhdannekuva näyttää kääntyneen positiiviseksi toisella neljänneksellä vuonna 2021. Mikäli kehitys jatkuu vahvana läpi vuoden, on syytä siirtyä nykyistä kiristävämpään finanssipolitiikkaan. Näin finanssipolitiikka toimii mahdollisimman hyvin suhdanteita tasaavasti ja tukee puskureiden keräämistä taloudellisesti hyvinä aikoina.
Valtiovarainministeriö odottaa samansuuntaisesti muiden talousennusteita tuottavien tahojen kanssa, että talouden toipuminen ajoittuu vuoden 2021 lopulle. Valtiovarainministeriön talousennuste on tarkastusviraston arvion mukaan kokonaisuutena katsoen realistinen.
Hallitus luopui menokehyksestä vuodeksi 2020, ja paluu kehysmenettelyyn vuonna 2021 sisälsi lukuisia poikkeuksia. Kehysriihessä 2021 hallitus korotti kehystasoa vuosiksi 2022 ja 2023, vaalikauden alussa sovitusta kehystasosta poiketen. Kehystason ylitys voi heikentää pääosin toimivaksi havaitun kehysjärjestelmän merkitystä menojen hillitsijänä, koska se saattaa johtaa siihen, että kehystasosta poikkeaminen koetaan tulevaisuudessakin helpommaksi.
EU:n finanssipoliittisessa sääntelyssä on edelleen voimassa keväällä 2020 käyttöön otettu poikkeuslauseke, joka sallii poikkeaman julkista taloutta koskevista tavoitteista. Poikkeuslauseke tuo väljyyttä myös kotimaisiin, finanssipoliittisen lainsäädännön perusteella asetettaviin tavoitteisiin. Kevään 2021 julkisen talouden suunnitelmassa asetetut julkisen talouden tavoitteet ovat väljiä mutta täyttävät lainsäädännön vaatimukset.
Tällä hetkellä finanssipolitiikan ohjauksessa julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasematavoitetta suurempi merkitys on hallituksen tavoitteella taittaa julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tässä onnistuminen on erittäin tärkeää. Velkasuhteen nousun katkaisemiseksi julkista taloutta tulee vahvistaa. Kevään 2021 kestävyystiekartan arvio vahvistamistarpeesta on huomattavasti pienempi kuin syksyllä 2020.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä osana velkasuhteen vakauttamistavoitetta. Hallituskauden aikana tähän mennessä päätettyjen työllisyystoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 450 miljoonaa euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Kun päätettyjä työllisyystoimia arvioidaan suhteessa kestävyystiekartassa esitettyyn velkauraan, niiden osuus velkasuhteen vakauttamiseksi eri toimilla tavoitellusta kokonaisvahvistumistarpeesta (2–2,5 miljardia euroa) on puolestaan noin -2 – +403 miljoonaa euroa.
