Metsähallituksen sijoitetun pääoman pitkän ajan tuottotavoite on saavuttamatta. Tavoitteena oli edistää metsätaloustoiminnasta vastaavan yhtiön ja liikelaitoksen toiminnan tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tarkastusviraston kannanotot
Tarkastuksessa arvioitiin Metsähallituksen toimintaa valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinnassa. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa tehtäviään neljän tulosyksikön muodostamana toiminnallisena kokonaisuutena: Eräpalvelut, Kiinteistökehitys, Luontopalvelut ja Metsätalous.
Metsähallituslaissa on määritelty, että Metsähallituksessa on hallitus ja toimitusjohtaja / pääjohtaja sekä erillinen julkisia hallintotehtäviä hoitava yksikkö. Metsähallituslain mukaisella julkisten hallintotehtävien yksiköllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat Eräpalvelut ja Luontopalvelut.
Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta metsätalousosakeyhtiöstä annetussa laissa (235/2016) tarkoitetussa osakeyhtiössä, Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä. Kiinteistökehitys on Metsähallituksen liiketoiminnan tulosyksikkö. Liikelaitos ja sen tytäryritykset muodostavat Metsähallituskonsernin.
Tarkastuksen tavoitteena oli varmistua, että valtion omaisuuden hoito on tuloksellista. Tällöin omaisuuden arvo ja arvonnousu turvataan ja omaisuuden tuotto vastaa sille asetettuja tavoitteita. Tavoitteena oli edistää metsätaloustoiminnasta vastaavan yhtiön ja liikelaitoksen toiminnan tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi arvioitiin julkisten hallintotehtävien hoidon kustannustehokkuutta ja sen kehitystä.
Metsähallituksen sijoitetun pääoman pitkän ajan tuottotavoite on saavuttamatta
Metsähallituksen sijoitetun pääoman tuottotavoite on jäänyt konsernitasolla saavuttamatta vuodesta 2012 lähtien. Tuolloin tuottotavoite nostettiin 3 prosentista 5 prosenttiin, jota vastaava uuden taserakenteen, verokohtelun ja investointien kirjauskäytännön mukainen tuottotavoite on 4,6 %. Sijoitetun pääoman tuotto on tänä aikana vaihdellut 2,4–4,7 prosentin välillä. Tätä Metsähallitus perustelee pääasiassa tappiollisella tytäryhtiötoiminnalla. Tarkastuksen perusteella pääoman tuottoa ovat pienentäneet myös vuonna 2016 metsähallituslain uudistamisen yhteydessä tapahtuneen metsätaloustoiminnan yhtiöittämisestä aiheutuneet kustannukset ja kertaluonteiset eläkevakuutusmaksut sekä kartelli- ja muut oikeudenkäyntikulut. Metsähallitus on omistajan ohjaamana luopunut kannattamattomasta tytäryhtiötoiminnasta. Metsätalousliiketoiminta sen sijaan on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Metsähallitus hyödyntää sille soveltuvaa puukauppatapaa, toimituskauppaa, tehokkaasti. Hyvin kannattavan metsätaloustoiminnan ja vahvan oman pääoman mahdollistaman kiinteistöjen myynnin vuoksi liikelaitos on ajoittain kyennyt tulouttamaan tuloutustavoitetta ja jopa tilikauden tulosta enemmän. Metsähallitus-konserni on pääosin saavuttanut sille asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet.
Metsähallitus tuottaa merkittävää liiketaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä
Tarkastuksen perusteella Metsähallituksella on edellytykset saavuttaa sille asetettu 4,6 prosentin sijoitetun pääoman tuottotavoite vuoteen 2020 mennessä. Sijoitetun pääoman tuottoa arvioitaessa on huomioitava, että Metsähallitus tuottaa liiketaloudellisen hyödyn ohella merkittävää yhteiskunnallista hyötyä toteuttamalla sille metsähallituslaissa säädettyjä yleisiä yhteiskunnallisia velvoitteita. Velvoitteiden tilikauden tulosta pienentävä vaikutus on Metsähallituksen arvioimana noin 56 miljoonaa euroa vuodessa: ilman yhteiskunnallisia velvoitteita Metsähallituksen tulos olisi siis puolet nykyistä, noin 100 miljoonaa euroa, suurempi. Tarkastuksen perusteella Metsähallituksen aikaansaama liiketaloudellinen ja yhteiskunnallinen hyöty vastaa keskeisten kilpailijoiden aikaansaamaa sijoitetun pääoman tuottoa, kun Metsähallituksen tulos ja velvoitteiden vaatima panostus suhteutetaan tuottovaateen alaiseen omaisuuteen.
Uusi liiketoiminta edellyttää korkeaa päätöksentekokynnystä
Uuteen liiketoimintaan ryhtyminen edellyttää huolellista harkintaa, korkeaa päätöksentekokynnystä ja kriittistä analyysiä syistä, joiden vuoksi aiemmista liiketoimintahankkeista on lyhyen toimintakauden jälkeen luovuttu.
Metsähallituksen tulee arvioida, onko syytä ryhtyä liiketoiminnallisesti riskialttiiseen toimintaan tilanteessa, jossa sijoitetun pääoman tuotto on toistuvasti jäänyt pitkän ajan tavoitetta pienemmäksi pääasiassa tappiollisen tytäryhtiötoiminnan vuoksi.
Taseen arvostukseen liittyy arvionvaraisuutta
Tarkastuksen perusteella Metsähallitus-liikelaitoksen taseen arvostukseen liittyy arvionvaraisuutta, sillä pääoman tuottovaatimusta kuvaavalla diskonttokorolla on voimakas vaikutus taseen arvoon. Diskonttokoron vaihteluväliksi esitettiin konsulttiselvityksen perusteella 4,3–5,7 prosenttia, ja valittu korkotaso edustaa vaihteluvälin ylärajaa, mikä puolestaan arvostaa taseen vaihteluvälin (2,6–4,0 miljardia euroa) alhaisimpaan arvoon. Metsähallituksen hallituksen päätöksellä valitun diskonttokoron, 5,7 prosenttia, käytölle esitettiin tarkastuksessa loogisia perusteluja, mutta nämä eivät ilmenneet asiakirjoista.
Taseen arvon tulee vastata maa- ja vesiomaisuuden käypää arvoa
Valtion omistaman maa- ja vesiomaisuuden arvostus Metsähallitus-liikelaitoksen taseessa vaikuttaa siihen kohdistettaviin tulos- ja tuloutustavoitteisiin sekä sijoitetun pääoman tuottotavoitteeseen. Taseen arvostus vaikuttaa myös Metsähallitus Metsätalous Oy:n liiketoimintaan ja yhtiön sekä koko liikelaitoksen toiminnan kannattavuuden arviointiin muun muassa tilinpäätöksen tunnuslukujen kautta.
Metsähallituksen hallinnassa olevan maa- ja vesiomaisuuden tasearvon tulee vastata omaisuuserien todellista arvoa, jotta Metsähallitukselle asetettavat tavoitteet edesauttavat maa- ja vesiomaisuuden tuloksellista hallintaa. Tästä syystä olisi aiheellista arvioida Metsähallituksen tase uudelleen nykyistä suunnitelmallisemmin.
Julkisten hallintotehtävien kustannustehokkuutta on vara parantaa
Tarkastuksen perusteella Metsähallituksen Luontopalvelut- ja Eräpalvelut-yksiköillä on edellytykset julkisten hallintotehtävien kustannustehokkaaseen hoitoon. Kustannustehokkuutta on vara parantaa, ja verkkopalveluilla on tässä tärkeä merkitys. Johtopäätöksiä kustannustehokkuuden kehityksestä ei kokonaistuottavuusindeksiä arvioimalla voi tehdä, sillä toimintavuodet julkisten hallintotehtävien hoidossa eroavat toisistaan merkittävästi. Määrällisten suoritteiden kustannustehokkuus on riippuvaista myös ulkoisista tekijöistä, jolloin kustannustehokkuus muuttuu ilman panostuksessa tapahtuvaa muutosta. Koska suoria kustannustehokkuustavoitteita ei ole asetettu, tavoite- ja toteumatietojen vertailusta saatava hyöty jää saavuttamatta. Myös mahdollinen tarve reagoida havaittuihin poikkeamiin voi jäädä huomioimatta.
Tarkastusviraston suositukset
Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön tulee perustella maa- ja vesiomaisuuden käyvän arvon määrittelyyn käytettävän, pääoman tuottovaadetta kuvaavan diskonttokoron tason valinta ja dokumentoida tämä asianmukaisesti.
Koska liikelaitokselle asetettu tulos- ja tuloutustavoite sekä sijoitetun pääoman tuottoa koskeva tavoite perustuvat tuottovaateen alaisen omaisuuden käypään arvoon, tulee Metsähallituksen, valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön arvioida Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuuden tasearvo nykyistä suunnitelmallisemmin.
Arvioitaessa luvan myöntämistä Metsähallitukselle uuden liiketoiminnan aloittamiseen, tulee arvioida, missä määrin liiketoimintariskin ottaminen osana liikelaitoksen toimintaa on tarkoituksenmukaista.
Lisätietoja
