Raha-automaattiyhdistyksen tuottojen tuloutus valtiolle

Tarkastuksella on pyritty varmistamaan, että valtiolle tuloutetaan kaikki Raha-automaattiyhdistyksen tuotot voimassa olevien säännösten mukaisesti ja muutoinkin tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuksen lähestymistapana oli seurata rahavirran kulkua peleihin sijoitetuista rahapanoksista aina valtion kassaan asti.

Raha-automaattiyhdistys perustettiin vuonna 1938 hankkimaan pelitoiminnalla varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Toiminta on alusta alkaen perustunut Raha-automaattiyhdistyksen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja valtion yhteistyölle arpajaislainsäädännön mukaisesti. Tulojen hankkiminen ihmisten pelihalua hyväksikäyttäen on sallittua vain rajoitetusti ja yksinomaan varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. Yhdistyksen tuottoja kirjattiin valtiolle vuonna 2001 noin 346 miljoonaa €.

Tarkastuksella on pyritty varmistamaan, että valtiolle tuloutetaan kaikki Raha-automaattiyhdistyksen tuotot voimassa olevien säännösten mukaisesti ja muutoinkin tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuksen lähestymistapana oli seurata rahavirran kulkua peleihin sijoitetuista rahapanoksista aina valtion kassaan asti. Tarkastuksessa käsiteltiin ensiksi rahavirtatarkastelun kautta esiin nousseita tuottoa vähentäviä seikkoja. Toiseksi käsiteltiin rahapelitoiminnan sisäistä ja ulkoista valvontaa, joilla omalta osaltaan varmistetaan tuottojen kertymistä. Kolmantena asiana käsiteltiin tuottojen budjetointia ja tilitystä valtiolle.

Tarkastuksen päähavaintona tuottoa vähentävien erien osalta on todettu, että niiden sisällössä ei ilmennyt erityistä huomautettavaa. Suurin tuottoa vähentävä erä on pelaajille maksettavat rahavoitot. Kyseessä on Raha-automaattiyhdistykselle välttämätön meno, jonka arvioitiin olevan yli 1,1 mrd. € vuonna 2001. Kyseinen meno ei sisälly yhdistyksen kirjanpitoon, mistä johtuen maksetut rahavoitot eivät käy ilmi tuloslaskelmasta. Tarkastusvirasto on katsonut, että Raha-automaattiyhdistyksen vuosikertomuksen informaatiota todellisista rahavirroista parantaisi tieto siitä, paljonko pelaajille on maksettu rahavoittoja suhteessa sijoitettuihin rahapanoksiin.

Raha-automaattiyhdistyksen kirjanpidon mukaan suurimman tuottoa vähentävän erän muodostavat sijoituspaikkamaksut eli korvaukset sopimussuhteen perusteella osapuolille, jotka luovuttavat tiloja pelitoimintaan. Vuonna 2001 sijoituspaikkamaksut olivat 84,4 miljoonaa €. Koska nämä maksut pienentävät valtiolle tuloutettavaa voittoa, tarkastusvirasto on pitänyt tärkeänä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla sijoituspaikkamaksuja pidetään mahdollisimman alhaisella tasolla.

Raha-automaattiyhdistys on arpajaisverolain mukaan verovelvollinen rahapelien tuotosta. Eduskunta on joulukuussa 2001 antamassaan lausumassa edellyttänyt hallituksen huolehtivan arpajaisverolain jatkovalmistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä. Tarkastusviraston mukaan jatkovalmistelujen yhteydessä olisi perusteltua tehdä uudelleenarviointi sen suhteen, verotetaanko pelinjärjestämistä vai pelaajan saamaa voittoa. Nykyinen tekninen kehitys sallisi uusia verotustapoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin taloudellisesti ja teknisesti mahdollisia toteuttaa.

Tarkastuksessa on havaittu, että sisäasianministeriön Raha-automaattiyhdistykseen kohdistama valvonta on ollut vähäistä. Valvonnassa on paljolti tyydytty yhdistyksen omiin ilmoituksiin. Samoin paikallispoliisin suorittama valvonta on ollut hyvin vähäistä ja osin jopa olematonta. Tilannetta on kuitenkin pyritty korjaamaan vuoden 2002 alusta voimaan tulleen arpajaislainsäädännön valvontasäännöksillä. Tarkastusvirasto on katsonut, että viranomaisvalvonnalta edellytetään suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Valvonnassa voidaan käyttää Raha-automaattiyhdistyksen tuottamia tietoja, mutta nämä eivät voi yksinomaan olla perusteena vähäiselle valvonnalle.

Edelleen tarkastuksessa on havaittu, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotot on tilitetty valtiolle vuosina 2000–2001 asianmukaisesti. Sen sijaan yhdistyksen tuoton budjetointi valtion talousarvioon on monimutkaista ja vaikeaselkoista. Yhden tilikauden tilityksiä ja tuloutuksia käsitellään kolmen eri varainhoitovuoden aikana. Talousarvion tietojen perusteella on vaikea hahmottaa yhteyttä yhdistyksen tilinpäätöksen osoittaman voiton ja sen perusteella valtion talousarvioon merkityn tuloarvion sekä sitä vastaavien määrärahojen välillä.

Tarkastusvirasto on katsonut, että tuottojen budjetointia tulee selkiinnyttää. Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista myönnettävien avustusten budjetoinnissa tulee ottaa huomioon eduskunnan budjettivaltaa suojaavat vuotuisuus- ja täydellisyysperiaatteet sekä julkisuusperiaatteen edellyttämä talousarvion selkeys.

Kategoriat